sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Uuden kirjastolain hengessä Inarin kirjasto haluaa edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista ja tarjota kuntalaisille uudenlaisia vaikuttamisen väyliä. Osana Sitran koordinoimaa Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hanketta se lähti ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia digitaalisia kanavia.
”Päätimme testata, millaisin keinoin kirjasto voisi lisätä asukkaiden kiinnostusta osallistavaa budjetointia kohtaan tai elävöittää vaaleihin liittyvää keskustelua”, kertoo hanketta Inarin kirjastossa koordinoinut Tapio Kumpula.
Kun vuoden 2021 osallistavan budjetin ehdotuksia kerättiin tammi-helmikuussa, kirjaston käytössä olivat luonnollisestikin sen omat tilat ja verkkopalvelu. Näitä ei kuitenkaan pidetty riittävinä, vaan avuksi valjastettiin myös sosiaalinen media sekä ihmisten mukana kaikkialle liikkuvat matkapuhelimet sovelluksineen.
Kännykän hyödyntäminen lähti ajatuksesta, että se olisi kätevin mahdollinen käyttöliittymä. Jos idea kehityskohteesta syntyy, vaikkapa kauppamatkan tai iltakävelyn varrella, siitä vaan kännykkä käteen, kuva ”KLIKS” ja ehdotus matkaan. Harvapa sitä muistaa myöhemmin kirjautua kunnan verkkosivuille ja täyttää lomakkeita.
”Yritimme tehdä vaikuttamisen kaikille mahdollisimman helpoksi eli ehdotuksen saattoi lähettää puhelimitse videona, ääniviestinä, WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä”, Kumpula luettelee.
Kaikki eivät digitaalisista härpäkkeistä innostu, joten Ivalon pääkirjastoon perustettiin lisäksi Tutustu ja vaikuta! -piste, jossa jaettiin tietoa osallistavasta budjetoinnista ja vaikuttamisen tavoista. Kuntalaisten mielipiteitä keräsivät myös Inarin kirkonkylän saamelaiskirjasto ja kylänraitteja kiertävä kirjastoauto. Näiden lisäksi hanketyöntekijä Kumpula jalkautui viikoittain paikalliseen yhteisökeskus Ainolaan virittämään aiheesta keskustelua keskuksen vierailijoiden kanssa.
Lopputulema kokeilusta oli se, että fyysiset pisteet ja etenkin aidot kohtaamiset toimivat sähköisiä paremmin. Osallistavaan budjetointiin saatiin yli 50 prosenttia enemmän ehdotuksia kuin aiemmin ja yksi kolmasosa niistä jätettiin kirjaston fyysisillä pisteillä. WhatsApp ei sen sijaan toiminut odotetusti, vaan sitä kautta tuli vain kolme ehdotusta.
Lopputulema kokeilusta oli se, että fyysiset pisteet ja etenkin aidot kohtaamiset toimivat sähköisiä paremmin.
Vaalien alla lanseerattiin Ääniviestejä ehdokkaalle -kampanja
Inarilaisia ovat viime aikoina puhuttaneet tutut luontoon ja matkailuun sekä kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset, mutta myös nuorten hyvinvointi ja ilmastonmuutos. Nämä olivat keskeisiä aiheita myös kuntavaaleissa.
Vaalikeskustelut eivät ole aiemmin kuuluneet Inarin kirjaston tarjontaan, mutta niitäkin kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa – vieläpä hyvällä menestyksellä. Kuntavaalien edellä kirjasto järjesti kolme vaalipaneelia. Koronan takia ne olivat kaikki virtuaalisia tapahtumia. Paneelien digitaalisten ratkaisujen kehitystyössä kirjasto sai arvokasta apua nuorten viestintäpajalta.
Kuntalaisia pyydettiin lähettämään tenttikysymyksiä ehdokkaille etukäteen ääniviestillä tai videolla tai perinteisemmin sähköpostin tai chatin kautta. Tietoa tästä mahdollisuudesta jaettiin muun muassa kunnan, yhdistysten, koulujen, Lapin liiton ja Saamelaiskäräjien kautta. Kysymyksiä saatiin kerättyä vajaat 20 kappaletta.
”Vaikka ääniviesti ei toiminut tässä kovin hyvin, ideaa ei kannata täysin haudata. Yksi oppi näistä kokeiluistamme on se, että uuden alustan juurruttaminen asukastoimintaan ottaa aikaa”, Kumpula painottaa.
Ennen paneeleja kirjasto pohti tarkoin sekä omaa että kunnan roolia kuntavaalien keskustelualustana: miten varmistetaan tasapuolisuus ja se, ettei yksikään puolue tai yksittäinen ehdokas saa paneelista kohtuutonta etua?
”Tästä syystä järjestimme useamman keskustelun. Lisäksi jätimme panelistien valinnan luonnollisestikin puolueille”, Kumpula alleviivaa.
Vaikka ääniviesti ei toiminut kovin hyvin, ideaa ei kannata täysin haudata. Yksi oppi näistä kokeiluistamme on se, että uuden alustan juurruttaminen asukastoimintaan ottaa aikaa.
Keskustelujen tallenteet olivat nähtävillä YouTube-palvelussa aina kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen. Niitä katsottiin enimmillään 700 kertaa ja vähimmilläänkin 200 kertaa. Paneeleista kerätty palaute niin yleisöltä kuin vaaliehdokkailta oli rohkaisevaa tyyliin ”Lisää tällaista – myös vaalien välillä!”
Kiinnostusta selittänee sekin, ettei kirjaston keskustelutilaisuuksilla ollut juuri kilpailijoita. Muut julkiset keskustelut liittyivät lähinnä nuorten näkökulmiin ja niitä käytiin Radio Inari -nettiradiossa ja järjestettiin lukioiden toimesta.
Kevään kokeiluille on suunnitteilla jatkoa: ”Kirjastojen osallistumispisteet ovat nyt tulleet tutuiksi. Niiden kautta on hyvä lähteä rikkomaan tämän vuoden huimaa osallistumisennätystä”, Kumpula kirittää inarilaisia.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.