IPCC:n uusi suurraportti: ilmaston kuumenemisen hillinnässä jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä

Mitä tiede kertoo ilmaston kuumenemisesta? Missä mennään ja miltä näyttää ihmiskunnan tulevaisuus? Mitä tilanteelle voidaan tehdä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa YK:n alla toimivan kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kuudes arviointiraportti.

Raportissa vedetään yhteen vuosien varrella julkaistut osaraportit, joissa pureudutaan ilmastokriisin etenemiseen, vaikutuksiin ja ratkaisuihin. YK:n ilmastopaneeli ei tuottanut raporttia varten uutta tieteellistä tietoa. Sen sijaan raportti kokoaa yhteen valtavan määrän tuoreinta ilmastotieteen huippututkimusta ympäri maailman.

Mitä tuhansien sivujen raportista tulisi tietää? Ainakin nämä 5+1 asiaa.

1. Ihminen on kuumentanut ilmastoa jo yli asteen verran

Ilmaston ennennäkemättömän nopea kuumeneminen on ihmisen aikaansaannosta. Taustalla vaikuttavat niin kestämätön energiantuotanto, maankäyttö kuin tapamme kuluttaa. Päästöt jatkavat kasvuaan, vaikka niiden kasvuvauhti on viime vuosina hidastunut.

2. Vaikutukset näkyvät monin tavoin

Sään ääri-ilmiöt, kuten trooppiset myrskyt, rankkasateet ja pitkittyneet helleaallot ovat lisääntyneet edellisen, vuonna 2014 julkaistun kokoomaraportin jälkeen. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti, vaan niistä kärsivät erityisesti köyhimpien maiden haavoittuvimmat ihmisryhmät, jotka ovat tuottaneet häviävät pienen osan maailman päästöistä.

Vuosien 2010 ja 2020 välillä tulviin, kuivuuteen ja myrskyihin liittyvä kuolleisuus oli haavoittuvilla alueilla 15 kertaa suurempaa kuin vähiten haavoittuvilla alueilla.

3. Luonto ei pysy muutoksen vauhdissa

Kuumeneva ilmasto aiheuttaa pysyvää tuhoa monille lajeille ja luonnonympäristöille. Erityisen ahtaalla on arktinen alue. Lumesta ja jäästä riippuvainen luonto, jota löytyy myös Suomesta, ei ehdi sopeutua nopeaan muutokseen.

Kuumeneminen vaarantaa myös luonnon ihmiselle tarjoamat palvelut. Luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien palveluiden turvaaminen vaatisi ilmastotoimien ohella sitä, että 30–50 % maailman maa- ja vesialueista suojeltaisiin.

4. Jokaisella asteen murto-osalla on väliä

Jos sää lämpenee yhden asteen Suomen kevättalvessa, muutosta tuskin huomaa. Mutta kun koko maapallon ilmaston keskilämpötila nousee, on jokaisella asteen murto-osallakin valtava merkitys.

Jos ilmaston annetaan kuumeta yli 1,5 asteen – mikä on uhkaavan lähellä – ihmiskunnan hyvinvointi on vakavassa vaarassa Siksi jokaisella ilmastotoimella ja jokaisella vältetyllä päästötonnilla on merkitystä.

5. Voimme vielä kääntää suunnan…

Viime vuosina yhä useampi maa on ottanut käyttöön uusia toimia tai lakeja, jotka tähtäävät päästövähennyksiin. Monet ratkaisut, kuten tuuli- ja aurinkovoima, ovat kehittyneet harppauksin.

Keinot globaalien päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä ovat olemassa. Näihin kuuluvat esimerkiksi liikenteen sähköistyminen, maaperän hiilensidonta ja muutokset ruokavalioissa. Järeisiin lisätoimiin onkin ryhdyttävä välittömästi.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Kommentti

Tulevalla hallituksella on ilmastotoimille kansan tuki

uutiset

Talouden ja yhteiskunnan vaikuttajat: Ei taloutta ilman luontoa

+ 1 …jos toimiin ryhdytään heti

Raportti alleviivaa, että vuoteen 2030 mennessä, eli seuraavien seitsemän vuoden aikana, tehtävien päätösten kanssa eletään jopa tuhansia vuosia. Maailman poliittiset päättäjät ovatkin paljon vartijoina, myös Suomessa.

Vuonna 2018 kansainvälisen ilmastopaneelin puolentoista asteen raportti havahdutti maamme poliittisen johdon tilanteen vakavuuteen, ja Suomi sitoutui olemaan hiilineutraali 2035. Samaa päättäväisyyttä kaivataan tulevalta hallitukselta, joka listaa vaalien jälkeen toimia, joilla tavoitteesta tehdään totta.