sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kansakunnan tulevaisuutta käsittelevissä puheenvuoroissa on saavutettu konsensus siitä, että Suomen menestyksen yhtenä kulmakivenä tulee olemaan siirtymä innovatiivisena pidettyyn kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen toimintamalliin. Aiheen ympärille syntyy jatkuvasti puhetta, työryhmiä ja mietintöjä. Kansallinen erityispiirteemme onkin täydellisten innovaatiomallien ja prosessien suunnittelu. Tätä varten Suomessa on joukko vaikeasti hahmottuvia organisaatioita, joita kutsumme yleisesti innovaatiojärjestelmäksi.
Innovaatioista käytävä keskustelu kuulostaa minusta usein vieraalta. Ikään kuin innovaatioita pyrittäisiin tuottamaan määrällisesti samaan tapaan kuin muinoin uusia terästonneja – tuotantokoneistoa suurentamalla ja valmistusprosessia viilaamalla. Väitän, että innovaatioissa pitäisi olla ensisijaisesti kyse uuden arvon luomisesta ihmisille. On hyvin vaikea kehittää mitään arvokasta määrittelemättä kenelle, missä, minkälaisissa tilanteissa ja minkälaista uutta arvoa voidaan luoda. Pelkkien käyttötilanteiden lisäksi pitää ymmärtää laaja-alaisesti sosiaalisia suhteita ja niissä vallitsevia pyrkimyksiä siellä minne palveluja ja tuotteita halutaan tarjota. Yksin prosessit eivät auta meitä ymmärtämään esimerkiksi venäläisen keskiluokan ruokakulttuurin kehitystä, intialaisten hitsarien arkipäivää tai liberaalien hyvätuloisten amerikkalaisten käsitystä hyvästä mausta.
Maailmat joihin suunnittelemme tarjontaamme eivät koostu vain yhtä tuotetta tai palvelua kerrallaan käyttävistä yksilöistä. Paljon puhutulla käytettävyydellä ei aina ole edes väliä. Tärkeämpää on, että tarjonta on merkityksellistä. Asiakkaiden toiminnallisten käytäntöjen tutkiminen on jo monille suomalaisille yrityksille luontevaa, mutta erilaisia sosiaalisia ja symbolisia maailmoja me usein emme ymmärrä. Meidän täytyy unohtaa ajatuksemme Suomesta ja suomalaisista testilaboratoriona uusille teknologioille, tuotteille ja palveluille. On huomattavasti tärkeämpää avautua maailmalle ja kyetä työskentelemään abstraktia tietoa käyttäen. Asiakaslähtöisyys ei typisty yksinkertaisiin malleihin ja prosesseihin. Tarvitsemme kansainvälistä otetta ja halua laaja-alaisempaan ulkomaisen ja kotimaisen osaamisen hyödyntämiseen kyetäksemme taloudellisen arvon luomiseen myös tulevaisuudessa.
Valitettavasti vanhat rakenteemme tai edes niiden uudelleenjärjestely eivät tällaista ajatusta tue. Yksilöiden tarpeista lähtevä käyttäjälähtöisyyskään ei meitä pelasta jos emme osaa yhdistää liiketoiminnan kehitykseen laaja-alaisempaa kuvaa ihmisestä, jonka maailmassa suhteet muihin ihmisiin ja symboliset merkitykset ovat keskiössä.
Johannes Suikkanen
Kirjoittaja on asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneen Gemic Oy:n toimitusjohtaja ja yksi Sitran sarjassa ilmestyneen Unohda Innovointi-kirjan kirjoittajista.
Tutustu julkaisuun
Unohda innovointi »
Lue uutinen:
”Unohda innovointi – keskity arvonluontiin” »