Jorma Ollila: Uudistuminen on ainoa lääke Suomen ongelmiin – ”Missä on osaamisen nälkä?”

Miten Suomella menee, Sitran hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila?

Viimeaikainen talouskehitys vetää kyllä vakavaksi. Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti yli viiteentoista vuoteen. Erityisesti alhainen työn tuottavuus on kompastuskivemme. Julkisen talouden velka lisääntyy erilaisista säästötoimista huolimatta, ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Valopilkkuja täytyy oikein hakea, mutta toki niitäkin löytyy esimerkiksi suomalaisista kasvuyrityksistä, jotka kehittävät ratkaisuja maailman isoihin ongelmiin.

On myös ilmeistä, etteivät kaikki ole kovin onnellisia ”maailman onnellisimmassa maassa”. Tutkimusten mukaan suomalaisten koettu hyvinvointi on heikentynyt 2020-luvulla jopa dramaattisesti. Yksi ilmentymä tästä ovat lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet. Myös se, että kasvava määrä nuoria aikuisia hakeutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, on suoranainen huutomerkki.

Mikä siis avuksi? Miten suunta käännetään kohti parempaa?

Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaan koulutuksen ja korkean teknologian maana, ja näiden varaan rakentuu myös tuleva menestys. Osaamisen, luovuuden ja rohkeuden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Monenlaisille osaajille on tässä maassa tarvetta sekä nyt että tulevaisuudessa, kun työikäinen väestö vähenee.

Yhteiskuntana tarvitsemme lisää yhteen hiileen puhaltamista ja yhteisiä tavoitteita, joita ilman tarvittavat uudistukset eivät liikahda. On uskallettava luopua sellaisesta, mikä ei toimi, ja haettava tilalle uusia, parempia vaihtoehtoja. Suomi on historiansa aikana näyttänyt, että kansakuntamme selviää vaikeuksista, jotka tuntuvat mahdottomilta. Tätä henkeä tarvitaan jälleen.

“

Osaamisen, luovuuden ja rohkeuden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Monenlaisille osaajille on tässä maassa tarvetta sekä nyt että tulevaisuudessa.

Suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat olleet viime vuosina vähäisiä. Mistä tämä kertoo ja mikä lisäisi yritysten investointihaluja?

Tutkimus- ja kehitystyö vaatii yrityksiltä kasvun nälkää, näkemyksellisyyttä ja riskinottokykyä, siinä missä suomalainen yhteiskunta on perinteisesti hyvin turvallisuushakuinen. Vauhtiin päässyt liiketoiminta myydään ulkomaille usein jo menestyksen alkumetreillä sen sijaan, että katsottaisiin, mihin asti omat rahkeet riittävät. On syytä toivoa, että uusi yrittäjäsukupolvi on tässä asiassa rohkeampi ja uteliaampi. Kasvun ja kansainvälistymisen vaihe ei ole yrityksissä helppo, mutta se voi olla todella antoisa.

Julkisen sektorin ennätykselliset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tulevat nykyisessä taloustilanteessa tarpeeseen, ja ne on tärkeä tehdä taiten. Yrityksille avautuu tässä sekä mahdollisuuksia että näytön paikkoja. Sitran teettämän laajan haastattelututkimuksen mukaan julkisen sektorin lisäpanostukset näyttäisivät kannustavan etenkin pieniä ja voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä omiin T&K-investointeihin, mikä on hyvä uutinen.

Mitä odotat kansainvälisen talouden kehitykseltä?

Talouskasvu on ollut euroalueella viime vuosina selvästi heikompaa kuin Yhdysvalloissa tai Kiinassa, vaikka näissäkin maissa on omat haasteensa. Ennusteiden mukaan euroalueen kasvu kiihtyy ensi vuonna erittäin matalalta tasoltaan ja kilpailijoiden vauhti päinvastoin hieman hidastuu.

Vaarana kuitenkin on, että EU jää pysyvämmin sivuraiteille, kun Yhdysvallat ja Kiina mittelevät keskenään maailmantalouden johtajuudesta. Maat myös hyötyvät keskinäisestä kilpailusta, sillä se kirittää niitä ja niiden yrityksiä yhä uusiin innovaatioihin ja teknologiseen etumatkaan. Euroopan unionin tulisi terästäytyä, rakentaa omia vahvuuksia ja hakea kilpailuetua esimerkiksi puhtaasta teknologiasta. Myös Suomen kannattaa työskennellä EU:ssa tämän tavoitteen puolesta.

Sitran uuden strategian ytimessä on Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Miten näet Sitran roolin näissä kysymyksissä?

Pidän tärkeänä, että Sitra suuntaa tarmonsa sellaisiin haasteisiin, jotka tukevat talouden pitkäjänteistä kestävää kehitystä. Sitralla on hyvät edellytykset tunnistaa sellaisia kestävän kasvun lähteitä, jotka vauhdittavat taloutta laajemminkin. Muun muassa energia-alalla ja kiertotaloudessa sekä datataloudessa tehdään kansainvälisesti miljardi-investointeja, joihin suomalaisyrityksissäkin on osaamista.

Kiertotaloudessa Suomi on saanut Sitran ansiokkaasta työstä, etenkin Maailman kiertotalousfoorumista, kansainvälistä mainetta ja varmasti myös kilpailuetua. Sekä julkisen sektorin, sijoittajien että yritysten näkökulmasta tällä alalla on yhä valtavasti voitettavaa, sillä vasta alle kymmenen prosenttia maailmanlaajuisesta taloudesta noudattaa kiertotalouden periaatteita. 

Myös parhaat yhteiskunnalliset innovaatiot vahvistavat sekä ihmisten hyvinvointia että taloutta. Niille on suuri tarve, ja Sitralla kehitystyöhön erinomaiset lähtökohdat niin resurssien kuin osaamisen puolesta.

Mikä Sitran uudessa strategiassa on mielestäsi kaikista merkittävin muutos?

Aikamme ongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja vaativat laaja-alaista yhteistyötä. Pidänkin tärkeänä sitä, rakennamme jatkossa entistä tiiviimpiä yhteistyö- ja kumppanuusverkostoja. Sitran tehtävänä on ennakoida tulevaa ja tuoda yhteiseen keskusteluun erilaisia vaihtoehtoja, jonka jälkeen uusia ratkaisuja kehitetään yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa.

Sitran hallituksen toiveena on, että tulevaisuustalo kuuntelee jatkossa herkällä korvalla myös nuorten näkemyksiä ja toiveita.

Olet työskennellyt Sitran hallituksessa vuodesta 2019 ja hallituksen puheenjohtajana tämän vuoden alusta. Mikä innosti sinut tulevaisuustalon palvelukseen?

Sitran työkenttää ovat Suomen merkittävimmät ongelmat ja ennen kaikkea ratkaisut, joilla on potentiaalisesti suuri vipuvaikutus maamme tulevaisuuteen. Tämä on ainutlaatuinen näköalapaikka paitsi yhteiskuntaan myös uusimpaan tulevaisuutta koskevaan tietoon. Sitran työsarka on poikkeuksellisen laaja ulottuen aina maailmanlaajuisista megatrendeistä paikallisiin demokratiakokeiluihin lähikirjastojen kanssa.

Lopuksi: mikä luo toivoa?

Ihmiset ovat neuvokas laji. Edeltäjämme ovat kautta aikojen onnistuneet kehittämään avukseen uusia työkaluja ja ratkaisuja kiperiinkin tilanteisiin. 1990-luvun alun lamasta selvisimme kovin ponnisteluin ja nimenomaan uudistumisen ja vahvojen panostusten avulla. Uskon, että myös me tämän ajan ihmiset pystymme yhdistämään tietomme ja taitomme – ja kehittämään luovia ratkaisuja oman aikamme isoihin haasteisiin.