sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Rakennuksen energiatehokas suunnittelu ja laadukas rakentamisprosessi ovat tärkeitä aina, kun rakennetaan uutta tai peruskorjataan vanhaa. Tämä ei kuitenkaan riitä yhteisissä ilmastotalkoissamme. Käyttäjä voi omalla toiminnallaan ja alihankkijoille asettamillaan vaatimuksilla saada aikaan todella paljon.
Liikerakennusten energiatehokkuuskeskusteluissa ovat painottuneet rakennuksen energiatehokkuusominaisuudet, rakentamiselle asetetut erilaiset vaatimukset sekä rakentamisprosessin laatu; kuinka hyvin suunnitelmia toteutetaan ja kuinka huolellisesti rakennetaan.
Vähemmän on tullut esille se valtava potentiaali energiasäästöihin, johon rakennuksen käyttäjät voivat vaikuttaa. Energiakeskustelujen pitäisi pikemmin kiihtyä kuin laantua rakennuksen valmistuttua.
Investoinneilla seitsenkertainen vuosisäästö
Rakennukset ovat nykyisin erittäin teknisiä laitteita, täynnä kiinteistötekniikkaa. Se vaatii asiantuntevat huoltoyhtiöt ja toisaalta antaa mahdollisuuden toteuttaa toimenpiteitä, jotka johtavat todellisiin pitkäaikaisiin energiasäästöihin.
Nordeassa vuonna 2008 aloitetussa pohjoismaisessa hiilijalanjälki-ohjelmassa on paneuduttu mahdollisuuksiin alentaa sähkön, kaukolämmön, öljyn, veden, paperin, jätteen ja matkustamisen määriä. Julkistetut 2008–2016 tavoitteet per henkilö ovat kunnianhimoiset: energia -15 %, sisäinen matkustaminen -30 % ja paperinkulutus -50 %.
Vuoden 2009 aikana saavutettiin toimistotaloissa taulukossa näkyvät tulokset. Näissä taloissa Helsingissä Kööpenhaminassa, Oslossa ja Tukholmassa on noin 15 000 nordealaisen työpiste.
Askel kerrallaan
Vaihe 1
Saadaan ekotehokkuus ylimmän johdon agendalle ja osaksi yhteiskuntavastuullista toimintaa. Asetetaan selkeät, pitkän tähtäimen mitattavissa olevat kunnianhimoiset, mutta toteutettavissa olevat tavoitteet.
Vaihe 2
Kootaan kaikki ympäristöaktiviteetit saman ohjelman alle. Saadaan rakennettua ehjä, looginen kokonaisuus ja voidaan helpommin nostaa pienemmätkin teot näkyviin.
Vaihe 3
Muodostetaan eri aihepiirien ympärille tiimit, joiden tehtävänä on analysoida nykytilaa, tutustua muiden ratkaisuihin, paikallistaa mahdollisuuksia sekä esittää toimenpiteitä. Saadaan henkilöstöä eri organisaation osista osallistumaan.
Vaihe 4
Suunnitellaan ja toteutetaan viestintä helposti ymmärrettävällä kielellä. Havainnollistetaan kulutukset kansankielelle ja kuvaillaan haasteita ja mahdollisuuksia parantaa toimintaa tavalla, johon jokainen voi osallistua.
Vaihe 5
Pidetään viestinnässä aihetta jatkuvasti esillä ja kerrotaan onnistumisista, mutta myös huolestuttavasta kehityksestä, kun aihetta ilmenee.
Sertifiointi auttaa kokoamaan rivejä
Nordea on toteuttanut toimistorakennuksissaan LEED-ohjelman, jossa yhteensä 14 rakennusta sertifioitiin LEED Existing Building -järjestelmän mukaan. Sertifiointi oli hyvä apuväline hiilijalanjälkiohjelman organisoinnissa suuressa ja varsin monimutkaisessa organisaatiossa.
LEEDin avulla saatiin asetetuksi yhteinen konkreettinen tavoite aikatauluineen. Ohjelmaan valitut toimistorakennukset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Rakennukset ovat hyvin eri-ikäisiä, esimerkiksi Suomen kuusi rakennusta on rakennettu vuosien 1850–2003 aikana.
Nordeassa energiansäästö- ja ympäristöasioiden huomioonottaminen aloitettiin jo 1990-luvun puolella. Vuonna 2002 yhtiö alkoi laatia vuosittaista hiilijalanjälkiraporttia, tosin aluksi vain sisäiseen käyttöön. Vuodesta 2009 alkaen raportti on ollut osa Nordean julkista yhteiskuntavastuuraporttia.
Osa toteutuneista säästöistä syntyy teknisistä säädöistä ja asennuksista, osa syntyy henkilöstön käyttäytymisessä tapahtuvien muutosten takia.
Konkreettisia toimia
Teknisiä toimenpiteitä, joita toimistotaloissa on tehty energian säästämiseksi:
- keskitetty automaattinen tietokoneiden sammuttaminen työpäivän jälkeen
- energiakatselmusten teko ja esille tulleiden puutteiden korjaaminen
- tuntiseurantamittauksella paljastettu ja eliminoitu turhat kulutukset
- aikaohjauksen asennus sekä ohjausten säädöt
- IT-konehuoneiden lämpötilojen nosto, jäähdytyksen pienentäminen nykyisen konekannan vaatimusten mukaiseksi
- vedenkulutuksen kartoittaminen, verkostopaineen alentaminen ja vesivirtaamien pienentäminen
- valmistuskeittiön saneeraus
- LED-tekniikan hyväksikäyttö valomainoksissa ja valaistuksessa, missä suinkin mahdollista
Henkilöstön käyttäytymisen muutosta on ollut vaikea havainnoida, mutta sadat henkilöstöltä saadut ekotehokkuutta lisäävät ehdotukset todistavat, että eko-ohjelma on innostanut henkilöstöä.
Uuden sukupolven tulo työmarkkinoille on herättänyt kyseenalaistamaan vanhoja toimintatapoja ja etsimään uusia ratkaisuja. Tämä työ ei lopu koskaan – ohjelma jatkuu, aina voidaan löytää uusia mahdollisuuksia parantaa ympäristötehokkuutta.
Diplomi-insinööri, toimitilajohtaja Juha Olkinuora vastaa Nordean toimitiloista 22 maassa. Nordeassa on vuodesta 2008 toimittu systemaattisesti hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja osana tätä ohjelmaa Nordea on saanut 14 toimistokiinteistöilleen LEED-sertifikaatin. Juha Olkinuora on ollut em. ohjelman johtajana ja toimii huhtikuussa 2010 perustetun Green Building Council Suomi ry:n puheenjohtajana.