sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Michael E. Porterin nimen tuntevat ainakin kaikki liikkeenjohtamiseen perehtyneet. Strategiagurun kirjoittamat bestsellerit ovat parhaimmillaan ohittaneet jo kuudennenkymmenennen painoksensa. Maallikonkin kieleen ovat hiipineet klusterit, kilpailuvoimat ja kilpailuedut – kaikki Porterin esiin nostamia käsitteitä.
Porterin ansiot kilpailuteoreetikkona ja liikkeenjohtamisen ajattelijana kyllä tunnetaan. Harvempi näyttää Suomessa huomanneen sitä, että Harvard Business Schoolin professori on jo usean vuoden ajan tutkinut terveydenhuoltoa. Vuonna 2006 (yhdessä Elizabeth Teisbergin kanssa) julkaistu ”Redefining Health Care” (HBS Press) esittää valaisevan analyysin niistä voimista, jotka ohjaavat kaikkien terveydenhuoltojärjestelmien toimintaa ja kehittymistä. Kirjan yleissanoma on selvä: kaikkien terveydenhuoltojärjestelmien pitäisi uudella tavalla varmistaa se, että toiminta tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä. Jos kaikkien toimijoiden yhteisenä tavoitteena ei ole potilaan saaman terveyshyödyn maksimointi, päädytään potilaan kannalta haitalliseen nollasummapeliin.
Kaksi Porterin ajattelun avainsanaa ovat kilpailu ja arvon tuottaminen. Liike-elämän piirissä vakiintuneet peruskäsitteet tuntuvat kuitenkin saavan uusia ulottuvuuksia, kun niitä ryhdytään käyttämään terveydenhuollon pelikentällä. Moni terveydenhuollon ammattilainen kuulee sanoissa kovan bisneskielen sävyn. Monilla muilla yhteiskunnan aloilla ongelmitta myönteisiksi mielletyt ilmaukset tuntuvat muuttuvan varaukseltaan ainakin epäselviksi elleivät suoraan kielteisiksi: raha ratkaisee ja heikot jäävät jalkoihin…
Porterin ajattelussa on selviö, että terveydenhuollon tuottama arvo on se terveyshyöty, jonka palvelujen käyttäjät saavat. Oikeanlainen kilpailu terveydenhuollossa on kilpailua siitä, kuka pystyy parhaiten käyttämään rajalliset voimavarat terveyden luomiseksi. Tässä ei ole kysymys kilpailuttamisesta tai yksityistämisestä: jos jonnekin, tätä oikeanlaista kilpailua tarvitaan julkisen palvelutuotannon sisälle.
Porter on työtovereineen luonut ”arvoon perustuvan terveydenhuollon” ideaalimallin. Siinä kaikkien toimijoiden kannustimet on käännetty samaan suuntaan – potilaan terveyden lisäämisen suuntaan. Syntyy asetelma, jossa kaikki voittavat: tehokkaasti terveyttä tuottava organisaatio menestyy, maksaja saa rahoilleen vastinetta ja mikä tärkeintä, potilaan terveys kohenee.
Porterin viesti on selvä: nykyisissä terveydenhuoltojärjestelmissä tuijotetaan liikaa rahaa, ja tavoitteena on omien kustannusten minimointi. Rahan sijasta on seurattava terveyshyötyä, joka sillä luodaan. Silloin myös heikommassa asemassa olevien tilanne paranee.
Kuinka arvoon perustuvaan terveydenhuoltoon siirrytään? Siihen Porterilla ei ole yhtä selkeää reseptiä. Eikä voi ollakaan: käytännön johtopäätökset ja toimenpiteet riippuvat paljolti siitä, mikä on kunkin terveydenhuoltojärjestelmän lähtötilanne. Siksi kussakin maassa tai järjestelmässä on itse otettava järki käteen ja etsittävä osuvimmat toimet.
Olisi surkuhupaisaa, jos ”arvon luominen” ja ”kilpailu” sanoina saisivat terveydenhuollon omat asiantuntijat ottamaan etäisyyttä Porterin ajatuksiin. Hänhän haastaa meidät kaikki juuri murtamaan euroihin rajoittuvan katsannon. Kyse on niin tärkeästä asiasta, että meillä ei ole varaa jäädä sanojen vangiksi.
Juha Teperi
ohjelmapäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö