Kahdeksan pilottihanketta: Työssä tapahtuva oppiminen syntyy avoimissa verkostoissa

Mistä oli kyse?

Osaamisen aika -projekti on tukenut elinikäisen oppimisen politiikan kehittämistä Suomessa. Tavoitteena on ollut varmistaa, että elinikäinen oppiminen tukee kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittymistä. 30 keskeisen yhteiskunnallisen toimijan muodostama ja Sitran vuonna 2019 fasilitoima yhteinen näkemys elinikäisen oppimisen Suomesta ohjasi pohtimaan miten mahdollistetaan aiempaa oppivampi työelämä.

Toimintaympäristön muutosnopeus on niin kova, ettei perinteinen kouluoppiminen yksin riitä. Työn, opiskelun ja osaamisen kehittymisen on liityttävä yhteen entistä saumattomammin, jotta jokaiselle suomalaiselle voidaan tarjota työkalut muuttuvassa työelämässä pärjäämiseen. Koulutusjärjestelmän ja työssä sekä muualla tapahtuvan oppimisen muodostamaa kokonaisuutta Osaamisen aika -työssä on kuvattu käsitteellä uusi osaamisjärjestelmä.

Uuden osaamisjärjestelmän luominen vaatii eri toimijoilta uudenlaista yhteistyötä ja toimintatapojen kehittämistä. Uusia toimintatapoja ja yhteistyön malleja voidaan kehittää oppimalla käytännön toiminnasta. Tätä haastetta lähdettiin ratkomaan uuden osaamisjärjestelmän pilottihankkeiden avulla. Pilottihankkeissa tapahtuvan kehittämistyön avulla haluttiin ymmärtää paremmin erityisesti työssä tapahtuvaa verkottunutta yhdessä oppimista, osaamisen uudistamista ja innovaatioiden syntymistä.

Hankerahoitusta haluttiin ohjata pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kehittämistoiminnan vaikutuksien vahvistamiseen. Tämän toteuttamiseksi pilottihankkeiden rahoitushakuun muodostettiin joukko poissulkevia rahoituskriteerejä ja tehtiin päätös kohdistaa hankehaku olemassa olevan hyvän kehittämistoiminnan vauhdittamiseen.

Pilottihankkeet tuottamassa näkökulmia uuteen osaamisjärjestelmään

Kahdeksan valitun pilottihankkeen tavoitteena oli 1) edistää työssä tapahtuvaa oppimista ja 2) saada käytännön toiminnan kautta ymmärrystä osaamisen uudistamisesta työelämässä. Lisäksi tavoitteena oli 3) oppia pitkäjänteisen ja vaikuttavan hankerahoituksen toteuttamisesta osaamisen kehittämisen tueksi.

Sitran Osaamisen aika -hankkeen muistioon Kahdeksan pilottihankkeen näkökulma osaamisen uudistamiseen työelämässä on koottu kuvaus jokaisen pilottihankkeen etenemisestä ja opeista sekä uuden osaamisjärjestelmän kuvaukseen nostetut keskeiset havainnot ja opit kehittämisestä. Muistiossa pureudutaan myös siihen, miten luoduilla rahoituskriteereillä onnistuttiin ohjaamaan toimintaa kohti vaikuttavaa työelämässä tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. 

Toimintaympäristön jatkuva muutos ja yllättävyys pakottavat yhteiskuntia hakemaan uusia tapoja elää muutoksessa yhdessä. Uuden osaamisjärjestelmän kehittäminen voidaan nähdä osana yhteiskunnallisen muutoksentekokokyvyn ja resilienssin kehittämistä.

Mitä tehtiin?

Sitra rahoitti lähes 800 000 eurolla kahdeksaa jo olemassa olevaa kehittämisprosessia, joilla kerrytettiin uuteen osaamisjärjestelmään liittyviä näkemyksiä muun muassa osaamisen ja työn tiiviimmästä yhteistyöstä sekä koottiin oppeja osaamisen kehittämisen pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta hankerahoittamisesta. Sitran roolina oli vauhdittaa jo käynnissä olevaa kehittämistyötä. Pilottihankkeet toteutettiin vuoden 2021 aikana.

Rahoituskriteerit ohjaamassa kohti vaikuttavampaa kehittämistyötä

Käynnistyneessä aluetoiminnassa nousi esille alueellisen kehittämisrahoituksen haasteet. Hanketyössä aito tarvelähtöisyys ei usein toteutunut, hankkeet saattoivat olla pistemäistä toimintaa, ilman vaikutuksia luovaa jatkumoa ja rahoittajatahot saattoivat määritellä tarkkaan, millaisia toimenpiteitä hankkeissa tuli tehdä. Osaamisen ajan aluetoiminnassa syntyneet opit ohjasivat muotoilemaan rahoituskriteerejä siten, että ne tukisivat hanketoiminnan pitkäjänteisyyttä ja pyrkimystä vahvempaan toiminnan muutosten eli vaikutusten luomiseen.

Ensisijaista oli, että haluttiin vauhdittaa jo käynnissä olevaa kehittämistoimintaa. Tämä mahdollisti nopean hakuaikataulun ja toteutuksen. Sellaisen hakijan, joka oli jo aloittanut hyvän kehittämistyön, oli helppo laatia sen pohjalta hakemus työtä vauhdittavasta ja vaikuttavuutta lisäävästä pilotista tai kokeilusta, kuten kahdeksas kriteeri edellytti.

Pois rajattiin teknologiaratkaisut ja ideointivaiheessa olevat kokonaisuudet. Lisäksi haluttiin rahoittaa ekosysteemimäistä tapaa toimia useamman organisaation välillä ja siten yksittäisen organisaation sisällä tapahtuvia kokeiluja ei rahoitettu. Uutta ymmärrystä ja käytännön toimintatapoja haluttiin löytää yhteisistä tavoista tuottaa osaamista, kokeilla uutta toimintatapaa tai yhteistyömallia, kehittää ennakointitiedon hyödyntämistä alueen osaamisen tuottamisessa tai kokeilla uutta toimintatapaa ratkaista osaamistarpeiden ja osaajien kohtaanto-ongelmaa.

Rahoitushaku järjestettiin helmi-maaliskuun vaihteessa 2021. Seuraavan kahdeksan niin sanotun poissulkevan rahoituskriteerin avulla 80 hankehakemuksesta valittiin kahdeksan rahoitettavaa hanketta.

Pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta tukevat poissulkevat rahoituskriteerit:

1. Pilotissa kuvatun ongelman ratkaiseminen toteuttaa Teesi 3:n tahtotilaa: ”Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista”.
2. Pilotin tavoitteet ovat realistiset suhteessa Sitran panokseen ja hakijan omiin resursseihin.
3. Ongelma, jota pilotti ratkoo, on todellinen ja uskottavasti perusteltu.
4. Mukana olevat toimijat ovat merkityksellisiä ongelman ratkaisemisen kannalta.
5. Hakijalla on Sitrasta riippumaton kyky toteuttaa kokonaisuus, johon pilotti liittyy.
6. Kokonaisuus, johon pilotti liittyy, on riittävästi resursoitu.
7. Kokonaisuus johon pilotti liittyy, on ollut osoitetusti toiminnassa vähintään kolme kuukautta ja jatkuu vuoden 2021 jälkeen.
8. Sitran rahoittamalla pilotilla voidaan lisätä kokonaisuuden vaikuttavuutta.

Uudenlaisen osaamisen kehittämisen yhteistyön ja työssä tapahtuvan oppimisen kokeileminen

Pilottihankkeiden avulla vauhditettiin käytännön yhteistyötä, joka tukee työssä tapahtuvaa oppimista Kohti elinikäistä oppimista tahtotilan kolmannen teesin “Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista” toteutumiseksi.

Pilottihankkeita toteutettiin useilla alueilla ympäri Suomen. Pilottihankkeiden toteuttajia olivat Discovery Street Oy, Etelä-Savon Koulutus Oy, Iisalmen kaupunki, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Kasvuryhmä Suomi ry, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki, Raahen seudun koulutuskuntayhtymä Brahe ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Toteuttajat muodostivat joukon monenlaisia toimijoita startup-yrityksestä tuhansien työpaikkojen kaupunkiorganisaatioon.

Pilottihankkeissa kokeiltiin erityisesti:

1. organisaatiorajat ylittävien vertaisoppimisen mallien rakentamista,
2. työympäristön kehittämistä oppimisympäristöksi,
3. yritysten osaamistarpeisiin pohjautuvaa kehitystyötä sekä
4. uusia toimintamalleja oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön toimijoiden osaamisen kehittämiseksi.

Pilottihankkeiden kautta toimintaan osallistui yli 300 eri kokoista yritystä eri toimialoilta. Näille yrityksille yhteistä oli halu kehittyä ja yrityksen toiminnan paikallisuus. Yritysten lisäksi hanketoimintaan osallistui julkisen sektorin toimijoita ja paikallisia koulutusorganisaatioita.

Hankkeet toteutettiin toukokuun ja joulukuun välillä 2021.

Kohti uutta osaamisjärjestelmää

Pilottihankkeesta muodostettiin kuvaus, joka sisälsi hankkeen tavoitteet, mitä tehtiin, keitä osallistui työhön, mitä tuloksia saavutettiin, mitä opittiin ja miten työssä edetään pilotoinnin jälkeen. Tämä aineisto mahdollisti myös pilottihankkeiden havaintojen ja keskeisten oppien hyödyntämisen uuden osaamisjärjestelmän kuvauksessa Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä.

Uusi osaamisjärjestelmä vaatii toimiakseen työssä ja muualla tapahtuvan oppimisen sekä koulutusjärjestelmän välistä tiivistä vuorovaikutusta ja toisilta oppimista. Vuorovaikutuksen tulee olla kahdensuuntaista. Koulutusjärjestelmän tulee esimerkiksi kyetä ottamaan vastaan työssä syntyvä osaaminen ja kehittyvät oppimisen muodot. Ekosysteemimäinen tapa toimia sisältyy näin lähtökohtaisesti uuden osaamisjärjestelmän olemukseen, sanoo vanhempana neuvonantajana Osaamisen aika -projektissa työskennellyt Tapio Huttula.

Mitkä olivat työn tulokset?

Rahoituskriteereiden valinnalla ja muotoilulla saavutettiin tavoiteltuja tuloksia

Poissulkevien rahoituskriteerien avulla löydettiin hankkeita, joissa osaamisen kehittämisen haasteet olivat todellisia ja niitä pyrittiin ratkaisemaan hankkeen aikana.

Hanketyö tuki toimijoita löytämään ratkaistavan ongelman kannalta merkityksellisiä kumppaneita. Toiminnan myötä avautui myös uusia yhteistyön paikkoja ja vanhat kumppanuudet saattoivat tiivistyä. Tämä toimi erinomaisena lähtökohtana tutkailla uusia tapoja toimia yhdessä ja luoda lisäarvoa yhteisen toiminnan avulla.

Hankkeessa opittiin, että tarvelähtöisyyttä korostamalla sekä yhteensovittamalla rahoittajan ja hankkeen toteuttajan visioita ja tavoitteita voidaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia. Tarvelähtöisyyden ja yhteisen suunnan avulla voidaan myös edetä kohti aiempaa strategisempaa hanketoimintaa. Tämän arvioitiin vahvistavan myös toiminnan jatkumista tarkoituksenmukaisesti varsinaisen hankkeen jälkeen. Yhtä lailla opittiin, ettei kaikilla oppilaitoksilla ole toimintatapaa kiinnittää resursseja sovittuihin hankkeisiin. Tämä voi heijastua ongelmina hankkeen toteutuksessa.

Rahoituskriteerien kautta opittiin myös, minkälaisten kriteerien täyttyminen voidaan oikeasti todentaa. Kriteeri, jolla arvioitiin sitä, onko kokonaisuus ollut toiminnassa vähintään kolme kuukautta, oli helppo todentaa, kun taas esimerkiksi riittäviä resursseja oli vaikeampi etukäteen yksiselitteisesti varmistaa , kertoo Helena Mustikainen.

Pilottihankkeiden oppien pohjalta rakentui mallinnus osaamisekosysteemien kehittymisen viidestä vaiheesta

Hanketyön avulla tunnistettiin organisaatioiden välisten osaamisekosysteemin muodostumisen vaiheita ja niille tyypillisiä piirteitä. Sitran Osaamisen aika -projektin toimeksiantona toteutetun Mika Mustikaisen opinnäytetyön Tarvelähtöisyys elinikäisen oppimisen pilottihankkeissa ja pilottihankkeiden oppien pohjalta muodostettiin viisivaiheinen mallinnus siitä, miten osaamisekosysteemit kehittyvät. Tätä mallinnusta voi jatkossa hyödyntää toiminnan kehittämiseen ja sen arviointiin.

Pilottihankkeeseen osallistuneiden kyvykkyys toimia yhdessä uudella tavalla vahvistui

Lähes kaikki hankkeiden toteuttajien asettamat tavoitteet saavutettiin. Hyviä käytäntöjä ja onnistumisia toiminta- ja yhteistyömallien rakentamisessa raportoitiin laajalti.

Kyky toimia yhdessä uudella tavalla ja muodostaa paikallisia osaamisekosysteemejä vahvistui. Yhteistyön avulla löydettiin uusia, entistä vaikuttavampia tapoja kehittää osaamista työelämän ja koulutusalan toimijoiden välisessä jatkuvassa vuorovaikutuksessa.Samalla hankkeet tukivat toimijoiden osaamista ketterästä kehittämisestä ja iteratiivisuudesta.

Oppilaitosten ja työelämän välinen entistä tiiviimpi yhteistyö tuottaa lisäarvoa osaamisen kehittämiseen. Muodollisen koulutusjärjestelmän lisäksi tarvitaan uudenlaisia oppimisen muotoja ja yhteistyömalleja, jotka vastaavat joustavasti työpaikkojen osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Tämän mahdollistavat muun muassa osaamisen liittyvän ajantasaisen tiedon jakaminen, yhdessä kehittäminen ja yhteistyön koordinointi.

Edellä mainitut muutokset edellyttävät työelämän ja koulutusalan toimijoilta uudenlaista ajattelua oppimisesta ja johtamisesta. Organisaation toimintakulttuurissa tulee katse suunnata ulospäin. Kysymys kuuluukin, miten yksilöille tehdään tilaa liittyä verkostoihin, joissa osaamisen uudistaminen tapahtuu, ja miten organisaatiot voivat muodostaa osaamisekosysteemejä, joissa yhdessä vastataan haasteisiin, joita kukaan ei pysty ratkomaan yksin.

Kaikki osaamisekosysteemit jatkavat toimintaansa

Hankkeiden toimijat pysähtyivät myös tarkastelemaan perustoimintaansa hankkeiden valossa. Esille nousi sekä tarpeita kehittää omaa toimintaa ja esimerkiksi oman organisaation palvelutarjontaa vastaamaan tunnistettua kysyntää. Toisaalta tunnistettiin myös hankkeiden vaikutuksia oman perustoiminnan parantumiseen.

Kaikkien pilottihankkeiden toteuttajat aikoivat jatkaa hankkeissa kehitettyjen toimintamallien tai vahvistuneen yhteistyön toteuttamista. Jokainen hanketoteuttaja raportoi konkreettisia jatkotoimia hankkeille. Syntyneiden toimintakäytäntöjen ja mallien soveltamista muille toimialoille ja skaalaamista pohdittiin ja pidettiin sekä mahdollisena että innostavana haasteena.

Tulevaisuuden osaaminen syntyy työskentelemällä yhdessä avoimissa verkostoissa kaikkia osapuolia hyödyttäen.