sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kansanvallan peruskorjaus -projektn tavoitteena oli vuosina 2018-2021 vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Muun muassa digitalisaatioon tukeutumalla projektissa pyrittiin lisäämään sekä edustuksellisen demokratian toimintakykyä että kansalaisten suorempia osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia. Työn pohjana toimi Jouni Backmanin ja Liisa Hyssälän tekemä ja vuonna 2018 julkaistu Kansanvallan peruskorjaus -työpaperi.
Projektin lähtökohtaoletus oli, että kansalaisten rooli kansallisen menestymisen keskeisinä toimijoina korostuu vastedes entisestään. Tämä johtuu muun muassa siitä, että entistä isompi osa ihmisiä itseään koskevasta datasta tulee vastedes todennäköisesti olemaan heidän omassa hallinnassaan.
Samaan aikaan yksittäisen ihmisen toimijuutta korostaa myös suomalaisen yhtenäiskulttuurin monimuotoistuminen, mediavälitteisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen murros sekä instituutioiden ja yksilöiden välisen suhteen muutos.
Käytännössä kuka tahansa voi nykyisin olla esimerkiksi mediatoimija tai -vaikuttaja. Yhteiskunnallista keskustelua aiempina vuosikymmenin kontrolloineet, perinteiset portinvartijat ovat osin korvautuneet sosiaalisen median alustoilla, joiden toimintaperiaatteet poikkeavat merkittävästi perinteisistä mediatoimijoista.
Päätöksenteolle nopea yhteiskunnallinen ja kulttuurinen muutos asettaa uudenlaisia haasteita ja paineita uudistumiseen. Tähän asti esimerkiksi tietojohtamisen perusteena ollut data on ollut pääosin julkisten instituutioiden hallinnassa. Nyt kansainväliset alustajätit keräävät palvelujensa kautta merkittävän osan nopeasti kasvavista datamassoista.
Jos ihmiset hallitsevat vastedes yhä isompaa osaa itseään koskevasta datasta, asiantuntijavaltaa siirtyy instituutioilta ihmisille. Tämän seurauksena asiakaslähtöisyyden vaatimus ja systeemisen toimintatavan muutoksen tarve myös julkishallinnossa kasvaa. (Lue tästä, millä tavoilla 2020-luku haastaa demokratiaamme monimuotoistumaan.)
Yhteistyötä yli siilo- ja sektorirajojen
Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena oli parantaa edustukselliseen demokratiaan perustuvan julkisen päätöksenteon kokonaisuuden (valtio, maakunnat, kunnat) keskinäistä siilotonta yhteistoimintaa. Tämä nähtiin edellyttävän uudistuksia niin poliittisen päätöksenteon kuin virkamieshallinnonkin toimintaprosesseihin ja niiden keskinäiseen toimivuuteen.
Projekti keskittyi valtiolliseen päätöksentekoon ja valtionhallintoon ja tältä osin kyseisten tahojen kanssa erityisesti eduskunnan ja valtioneuvoston toimintatapojen uudistamisen tukemiseen.
Yksi lähtökohtaoletus työn alkaessa oli, että puolueiden kyky pitkäjänteiseen ohjelmatyöhön ja kansalaisdialogin ylläpitoon oli heikentynyt. Projektin tavoitteena olikin yhdessä puolueiden kanssa vahvistaa ja uudistaa niiden toimintakykyä niin valtio-, maakunta- kuin kuntatasollakin.
Myös kansalaisten suoremman osallisuuden vahvistamiseksi arvioitiin tarvittavan uusia toimintamalleja sekä toiminta-alustoja. Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli myös demokratian uuden käyttöliittymän määrittely ja sen käyttöönoton mahdollistaminen valtiovallan toimesta.
Tämä artikkeli toimii saatteena Kansanvallan peruskorjauksesta tehdylle ”rakennustarkastajan raportille”, jossa nostetaan esille vuonna 2018 tehtyjä havaintoja suomalaisen kansanvallan korjaustarpeista ja arvioidaan, miten asiat ovat sittemmin edenneet ja mitä toimenpiteitä Sitra on niiden suhteen tehnyt. Esimerkkejä havainnosta löydät myös tämän artikkelin alta.
Tutustu rakennustarkastajan raporttiin PDF-muodossa tämän linkin kautta.
Rakennustarkastajan raportti ja alla olevat huomiot nykyisestä tilannekuvasta perustuvat projektitiimin havaintoihin ja tiedonhankintaan vuoden 2021 aikana.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.