Hallintoneuvoston katsaus 3/2023

(Tarkastelujakso 1.9.–14.11.2023)

1. Jakson pääkohdat lyhyesti

Haemme vaihtoehtoja tämänhetkiselle repivälle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Sitran Mitä mieltä Suomi? -kampanja tavoitti syys-lokakuussa satoja tuhansia suomalaisia. Yli 18 000 heistä kokeili uutta rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun verkkoalustaa (Polis) omien näkemystensä esiintuomiseen Suomen suunnasta.

Arjen kestäviin valintoihin kannustava Elämäntapatesti uudistettiin ja julkaistiin Suomessa ja seitsemässä muussa Euroopan maassa. Sitran johdolla päivitetty testi on tehty kahden ensimmäisen kuukauden aikana noin 59 000 kertaa. Alkuperäisen Elämäntapatestin suosion siivittämänä testipalvelua laajennettiin samalla. Sen avulla voi nyt tehdä itselleen myös hyvän ja kestävän elämän suunnitelman.

Sitran kehittämä EU:n tulevaisuuden johtamiskoulutus käynnistyi lokakuussa. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisten päättäjien ja vaikuttajien EU-valmiuksia. Koulutuksessa pohditaan muun muassa, mihin ja miten Suomen tulisi vaikuttaa EU:ssa. Pilottikurssilla on mukana 28 osallistujaa.

Laadimme parhaillaan reilun datatalouden syötteitä ja suosituksia ensi vuonna aloittavalle uudelle EU-komissiolle yhdessä alan suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Keskustelunavaus julkaistaan tammikuussa 2024.

Sitra ehdottaa EU:lle myös, että sisämarkkinoiden tulisi edistää vahvasti kiertotaloutta. Italian entinen pääministeri Enrico Letta työstää EU-komissiolle parhaillaan raporttia sisämarkkinoiden tulevaisuudesta. Letta vieraili Sitran kutsusta Suomessa, ja useat kotimaiset tahot pääsivät esittelemään hänelle näkemyksiään.

Sitra on tehnyt vuosikausia töitä terveystietojen turvallisen käytön puolesta. Vuosina 2021–2023 johdimme 25 Euroopan maan yhteishanketta (TEHDAS), jossa valmisteltiin EU-lainsäädäntöä terveystietojen hyötykäytöstä. Onnistuneen toteutuksen ansiosta Sitra valittiin lokakuussa johtamaan myös uutta, EU:n terveystietoalueen toimeenpanoon keskittyvää TEHDAS2-hanketta.

Käynnistimme työn Sitran strategian uudistamiseksi. Globaalit muutokset, Suomen yhteiskunnalliset ja taloudelliset haasteet sekä epävarmuuden lisääntyminen ovat lähtökohtia strategian uudelleentarkastelulle. Tavoitteena on, että uusi strategia valmistuu kesäkuuhun 2024 mennessä.

Sitran johtava asiantuntija Kalle Nieminen nimitettiin Yhteiskunnallisen ennakoinnin ja koulutuksen va. johtajaksi.

2. Tätä teimme tarkastelujaksolla

Nostoja työmme etenemisestä ja tuloksista:  

1. EU-koulutus käynnistyi.

Sitran EU:n tulevaisuuden johtamiskoulutus käynnistyi pilottikurssilla lokakuussa. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisten päättäjien ja vaikuttajien valmiuksia tarttua yhdessä Euroopan unionin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutuksessa pohditaan myös, mihin ja miten Suomen pitäisi vaikuttaa EU:ssa. Ensimmäisellä kurssilla on 28 osallistujaa, johtajia ja vaikuttajia yhteiskunnan eri sektoreilta.

Koulutuksen tausta-aineistoksi julkaistiin lokakuussa Eurooppa-tutkija Timo Miettisen kirjoittama EU kriisien aikakaudella -muistio.

Koulutuksen yhteistyökumppaneina toimivat Euroopan komission Suomen edustusto, Bruegel-ajatushautomo sekä European Policy Center (EPC).

2. Tarjosimme kouluvuoden aluksi opettajien ja kasvattajien käyttöön ymmärrettävää ja käytännönläheistä tulevaisuustietoa.

Koska tulevaisuustieto kuuluu kaikille, julkaisimme alkusyksystä selkokieliset megatrendikortit. Korttipakkoja lähetettiin yli 800 ylä- ja yhtenäiskouluun. Kortit suunniteltiin yhdessä Kehitysvammaliiton yhteydessä toimivan Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy:n kanssa, ja niitä on tilattu jo liki tuhat pakkaa oppilaitoksiin ja erilaisiin organisaatioihin.

Opettajilla on suuri tarve ymmärrettävälle ja helposti hyödynnettävälle tulevaisuuteen katsovalle opetusmateriaalille. Megatrendit opetuksessa -webinaarin osallistui syyskuussa yli 400 opettajaa. Opettajia auttaaksemme kokosimme kaikki opetukseen sopivat Sitran materiaalit yhdelle sivustolle. Loppusyksystä julkaisimme myös oppilaitoksissa suositut Hyvät kortit digitaalisena versiona, jotta niitä pystyttäisiin hyödyntämään luokkahuoneissa yhä paremmin. Paperisia Hyviä kortteja on tilattu vuoden aikana lähes 10 000 pakkaa.

3. Sitra Lab -ohjelma kiihdyttää web 3.0:n hyödyntämistä.
 
Syksyllä käynnistyneessä viidennessä Sitra Lab -ohjelmassa kokeillaan web 3.0:n eli hajautetun verkon hyödyntämistä palveluinnovaatioissa. Ohjelmaan valittiin avoimella haulla seitsemän kokeilua, jotka edustavat eri toimialoja kulttuurista terveyteen ja rakennettuun ympäristöön. Sitra tarjoaa tiimeille rahoituksen lisäksi menetelmäosaamista ja alan huippuasiantuntijoiden sparraustukea.

Yhdessä kokeiluissa mm. kehitetään ja testataan älypuhelinsovellusta, jonka avulla ja dataa jakamalla käyttäjä voi saavuttaa kestävämmän kulutuksen tavoitteensa. Sovellus auttaa omaksumaan ns. 1,5-asteen elämäntavan. Tästä kokeilusta vastaa Helsingin yliopisto kumppaneinaan TX Tomorrow Explored ja UniCafe. Kokeilujen avulla tuemme reilumman datatalouden rakentamista, uuden teknologian kehittämistä ja reilun suomalaisen web 3.0 -verkoston syntyä. Ohjelman tuloksista ja vaikutuksista viestitään ensi kevään aikana.

Nostoja työmme etenemisestä ja tuloksista: 

1. Valmistelemme suosituksia tulevaisuuden reilusta datataloudesta Euroopan komission työohjelmaan.

Ensi vuonna aloittavan EU-komission työohjelmaa valmistellaan jo Brysselissä. Euroopan datastrategia kaipaa uudistamista, jotta data voisi hyödyttää Euroopan kilpailukykyä, ihmisten hyvinvointia, demokratiaa ja kestävien ratkaisujen löytämistä. Työstämme yhdessä suomalaisten ja eurooppalaisten datatalouden toimijoiden kanssa Datastrategia 2.0 -selvitystä, jonka on tarkoitus toimia keskustelunavauksena tulevaisuuden reilusta datataloudesta ja tarjota suosituksia ja syötteitä tulevalle komissiolle.

Euroopan tulee panostaa strategiseen autonomiaan, kilpailukykyisen ja yhtenäisen sisämarkkinan rakentamiseen sekä reilun datatalouden eurooppalaisen arvopohjan vahvistamiseen.

Työtä on tehty tuomalla yhteen asiantuntijoita keskeisistä EU-instituutioista ja kirkastamalla suosituksia kansallisella tasolla. Suomessa työhön on osallistunut kansallisen datatalouden tiekarttatyön toimijoita, jotka edustavat yrityksiä, viranomaisia, tutkimusta ja järjestöjä. Sitran rooli riippumattomana, puolueettomana ja vastuullisena toimijana on ollut työssä keskeinen.

Työ on osoittanut, että Sitraa kuunnellaan datatalouteen liittyvissä asioissa ja datastrategian uudistamista koskeville näkemyksille on kysyntää komissiossa.

2. Luotsaamme terveystietojen käyttöä vauhdittavaa Euroopan laajuista hanketta.

Vuosina 2021–2023 Sitra johti 25 maan yhteistoimintahanketta (TEHDAS), jossa valmisteltiin tulevaa EU-lainsäädäntöä terveystietojen Euroopan laajuisesta hyötykäytöstä. Työ tunnetaan myös nimellä Euroopan terveystietoalue (tai terveysdata-avaruus). Hankkeen pohjalta Euroopan komissio teki aloitteen lainsäädännöstä toukokuussa 2022. Aloite on parhaillaan käsittelyssä Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa. Kolmikantaneuvotteluihin päästänee loppuvuodesta ja lopullisen lainsäädäntötekstin odotetaan valmistuvan keväällä 2024.

Onnistuneen TEHDAS-hankkeen ansiosta Sitra valittiin lokakuussa 2023 johtamaan uutta, Euroopan terveystietoalueen toimeenpanoon keskittyvää TEHDAS2-hanketta. Mukaan työhön on ilmoittautunut 30 Euroopan maata. TEHDAS2-hanketta suunnitellaan parhaillaan osallistuvien maiden kanssa. Hanke käynnistyy kesällä 2024 ja sen kesto on noin kolme vuotta.

TEHDAS2-hankkeen lisäksi sisämarkkinoita muokkaavaan lainsäädäntöön valmistaudutaan myös kansallisesti ja alueellisesti. Sitra, THL ja STM käyvät Pohjoismaisen ministerineuvoston kanssa keskusteluja Euroopan terveystietoalueen toimeenpanosta Pohjoismaissa. Neuvotteluiden on tarkoitus johtaa hankkeeseen, jossa Pohjoismaat pilotoivat uutta toimintatapaa yhdessä.

3. Sitran kokeiluissa viedään eteenpäin Suomessa kehitettyä luovan tekoälyn kielimallia. 

Luovan tekoälyn teknologinen kehitys etenee. Suomen on pienenä kieli- ja markkina-alueena oltava asiassa aktiivinen. Oman tekoälymallin avulla voimme vaikuttaa esimerkiksi siihen, mihin dataa käytetään ja minkälaisiin arvoihin mallit perustuvat.   

Keväällä toteutimme tekoälykokeilun oman työmme tueksi: jatkokoulutimme Suomessa kehitettyä FinnishGPT-kielimallia Sitran julkaisuilla. Jatkossa tuemme kokeilun opeilla myös ministeriöitä, kun ne kehittävät omaa työtään tekoälyn avulla. Tähän liittyen Sitra on käynnistämässä kokeilut kahden ministeriön kanssa. Niissä hyödynnetään Suomessa kehitettyä kielimallia lainsäädäntöprosessin tukena. Kokeilut voivat tarjota avaimia julkisen sektorin työn tehostamiseen ja tuottavuuteen.  

Lisäksi rakennamme yhdessä valtionvarainministeriön kanssa ministeriöiden välistä luovan tekoälyn verkostoa tietojen ja oppien jakamiseksi. Verkoston ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin marraskuussa, ja yhteistyössä ovat mukana kaikki ministeriöt.

Nostoja työmme etenemisestä ja tuloksista:  

1. Yli 18 000 suomalaista kokeili uutta, rakentavaan keskusteluun tähtäävää digitaalista osallistumisalustaa.

Sitran toteuttamassa Mitä mieltä Suomi? –kampanjassa suomalaiset pääsivät kokeilemaan neljän viikon ajan (15.9.–15.10.) uutta Polis-verkkoalustaa. Se mahdollistaa ihmisten mielipiteiden kartoittamisen yhteisymmärrykseen tähtäävällä tavalla.

Polis-alusta voi tarjota yhden ratkaisun tilanteeseen, jossa moni jättää mielipiteensä ilmaisematta somealustojen repivän keskustelukulttuurin vuoksi. Kampanjan tavoitteena oli kokeilla Suomea varten koodatun alustan teknistä toimivuutta suurilla osallistujamäärillä ja herättää keskustelua demokratiaa tukevien digitaalisten alustojen tarpeesta.

Sitra työskentelee Polis-alustan käyttöönoton ja kokeilujen parissa julkisen hallinnon digitalisaatiota edistävän DigiFinlandin kanssa. Alustaa voidaan jatkossa käyttää erilaisten ratkaisujen ja päätösten tukena kunnissa, hyvinvointialueilla – ja mikä ettei yrityksissäkin.

Kampanja tavoitti satoja tuhansia suomalaisia, joista 70 000 vieraili kampanjasivulla. Heistä vähän yli 18 000 kävijää kokeili alustan käyttöä.

Kokeilussa kerättiin kansalaisten näkemyksiä Suomen suunnasta. Osallistujia eniten puhuttavia teemoja olivat mm. verotukseen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset, ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä hyvinvointi- ja terveysaiheet.

Alustavan analyysin perusteella keskustelussa vallitsi laaja yksimielisyys monista isoista periaatteellisista kysymyksistä, kuten kestävän kuluttamisen tarpeellisuudesta. Sen sijaan yksilön identiteettiä ja arkea lähelle tulevat teemat jakoivat voimakkaasti mielipiteitä. Osallistujat olivat monipuolinen joukko suomalaisia, joskin korkeakoulutetut ja puolueiden jäsenet olivat hieman yliedustettuina.

2. Sitra tukee valtioneuvostoa ministeriöiden yhteisen lainsäädäntöhankkeiden suunnittelumallin luomisessa.

Sitra tukee valtioneuvoston hanketta, jossa luodaan digitaalinen suunnittelumalli lainsäädäntöhankkeille. Hanketta koordinoi oikeusministeriö, ja määrittely- sekä valmistelutyö tapahtuu ministeriöiden yhteistyönä.

Ensimmäisessä vaiheessa määritellään lainsäädäntöhankkeiden suunnittelumallin yhteinen sisältö ja raportointitarpeet ja toisessa vaiheessa hankkeiden etenemiseen liittyvät ilmoitukset. Suunnittelumalli digitalisoidaan, ja digitaalisen työkalun käytöstä sekä lainvalmisteluhankkeen johtamisesta järjestetään valmistelijoille koulutusta.

Hanke tukee lainvalmistelutyön organisoinnin ja johtamisen kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti. Suunnittelumalli yhtenäistää lainsäädäntöhankkeiden toteutusta ja helpottaa niiden resursointia.  Digitaalisen työkalun avulla voidaan parantaa prosessista syntyvän avoimen datan laatua ja lisätä tietoa johtamisen tueksi. Viime kädessä hanke edistää lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta myös sidosryhmille.

3. Kansainvälisenä demokratiapäivänä kysyttiin, miltä demokratian tarpeisiin suunnitellut sovellukset voisivat näyttää.

Kansainvälisenä demokratiapäivänä (15.9.) tarjosimme suomalaisille toimijoille tilaisuuden tutustua toistaiseksi vähälle huomiolle jääneeseen aiheeseen eli demokratiateknologiaan. Sitran järjestämän webinaarin pääpuhujaksi oli kutsuttu kansainvälisesti tunnustettu digiaktivisti ja Taiwanin digiministeri Audrey Tang. Tilaisuutta seurasi lähes 400 osallistujaa.

Demokratiateknologian käytännön esimerkkeinä tilaisuudessa nostettiin esiin paitsi edellä mainittu Polis-alusta myös rahoittamamme avoimen lähdekoodin ja läpinäkyvien algoritmien Avoin vaalikone -alusta. Avoin vaalikone tarjoaa nykyistä useammille organisaatioille mahdollisuuden oman vaalikoneen rakentamiseen. Alustaa kehittää suomalainen Open VAA -yhdistys.

Nostoja työmme etenemisestä ja tuloksista:

1. Kartoitimme edellytyksiä luontopositiiviselle metsätaloudelle.

Syyskuussa julkaistiin esiselvitys siitä, olisiko luontopositiivisen metsätalouden malli laadittavissa suomalaisen metsäsektorin yhteisenä hankkeena. Luontopositiivisuus viittaa toimenpiteisiin, joiden yhteisvaikutus on luonnon hyvinvointia vahvistava. Selvitystä varten kartoitettiin metsäalan näkemyksiä siitä, mitä siirtymään kohti luontoviisasta metsätaloutta edellyttää ja millaiset toimintamallit tulisivat kyseeseen.  Selvityksen mukaan metsäalan toimijoita yhdistää näkemys siitä, että tarvitaan yhteinen järjestelmä luontovaikutusten mittaamiseen ja seurantaan. Esiselvityksen rahoitti Sitra ja sen toteutti metsätalouden asiantuntijapalveluja tarjoava Tapio Oy. Selvitystä varten haastateltiin laajalti sidosryhmiä, niin puunhankintaorganisaatioita, metsänomistajia, palveluntarjoajia kuin metsäteollisuustuotteiden myyjiä.

2. Elämäntapatesti uudistui ja laajeni.
 
Uudistettu  Elämäntapatesti julkaistiin syyskuussa Suomessa ja seitsemässä muussa Euroopan maassa. Uudistus tehtiin Sitran johdolla yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Alkuperäisen Elämäntapatestin suuren suosion vuoksi palvelua laajennettiin samalla EU-komission rahoituksella: siihen lisättiin kaksi uutta osiota hiilijalanjälkilaskurin lisäksi. Nyt käyttäjät saavat räätälöityjä ehdotuksia siitä, millaisia muutoksia juuri heidän kannattaisi tehdä tavoitellessaan kestävämpää ja omien arvojensa mukaista hyvää elämää. Ehdotusten pohjalta palvelu auttaa käyttäjiä luomaan itselleen muutosten toteutusta tukevan suunnitelman. Ensimmäisten kahden kuukauden (syys–lokakuu) aikana testillä on ollut 59 000 käyttäjää, joista 4 100 on tehnyt itselleen hyvän ja kestävän elämän suunnitelman. Uudistettu Elämäntapatesti on kehitetty PSLifestyle (Positive and Sustainable Lifestyle) -projektissa, joka on osa Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelmaa.

3. Nostimme kiertotalouden EU-sisämarkkinoiden tulevaisuuden ytimeen.
 
Italian entinen pääministeri Enrico Letta sai kesäkuun Eurooppa-neuvostolta tehtävän laatia raportin EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuudesta. Sitra tarttui tilaisuuteen ja kutsui Lettan vierailulle Suomeen 28.9. Suomi oli tämän ensimmäinen jäsenmaa ja ainoa Pohjoismaa, jossa Letta vierailee raporttia varten. Tavoitteena oli edistää suomalaisten näkemysten huomioimista, kun EU:n sisämarkkinoita kehitetään.

Letta tapasi korkeita virkamiehiä (VNK:n EU-osasto, TEM, LVM ja UM) sekä elinkeinoelämän ja palkansaajajärjestöjen johtoa. Nämä pääsivät kertomaan Lettalle omat visionsa sisämarkkinoiden tulevaisuudesta. Sitran keskeinen tavoite on ollut uudistaa sisämarkkinoiden pelisäännöt aidosti kiertotaloutta edistäviksi, mikä loisi suomalaisille kiertotalousratkaisuille eurooppalaiset markkinat. Viesti kiertotalouden mukaisista sisämarkkinoista tuli kuulluksi, ja Letta nosti asian itsekin esille vierailun yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa. Sitran kumppaneina vierailussa toimivat Euroopan komission Suomen-edustusto ja Valtioneuvoston kanslian EU-osasto.