”Keitä tämä koskee, ja miksi minun pitäisi olla kiinnostunut?”

Edessä olevien muutosten historiallisesta mittakaavasta huolimatta konkretiaan asti ulottuva julkinen keskustelu maakuntien roolista ja koko julkishallinnon muutostarpeista on hädin tuskin alkanut. Lue tästä maakuntien rooliin liittyen kokoamamme lista usein ja toisaalta liian harvoin kysytyistä kysymyksistä.

Kysymys: Palveluverkkoselvityksessä näkyy paljon pisteitä kartalla. Jo ennestään on tiedetty, että palveluita on hajallaan eri paikoissa. Mikä tässä oikeastaan on uutta?
Vastaus: Selvityksessä on ensi kertaa tuotu samalle kartalle julkiset, yksityiset ja järjestöpohjaiset sosiaali- ja terveyspalvelupisteet aina ison mittaluokan palvelutaloista yhden ihmisen pyörittämiin sosiaalialan yrityksiin – ja lähes kaikki siltä väliltä. Yhdessä nämä terveys- ja sosiaalipalvelujen pisteet muodostavat palveluverkon, jonka kokonaisuudesta kukaan ei ole tähän mennessä ollut vastuussa. Sote-palvelujen kohdalla edessä oleva muutos nykytilanteeseen verrattuna muodostuu ennen kaikkea kahdesta asiasta eli 1) palvelujen järjestämisvastuun siirtymisestä maakunnille ja 2) sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiotavoitteesta. Tulevien maakuntien kaltaisia toimijoita ei ole ennen ollut Suomessa.         

K: Keitä tämä koskee, ja miksi minun pitäisi olla kiinnostunut?
V: Maakuntien vastuulle siirtyy paljon muitakin palveluja kuin sote-palvelut, esimerkiksi työvoimapalvelut ja monia lupaviranomaisten tehtäviä, joten tavalla tai toisella uudistus koskee meitä kaikkia palvelujen käyttäjiä. Julkishallinnon puolella muutos ulottuu kuntien ja maakuntien lisäksi koko valtionhallintoon. Muutosten mittakaavaan nähden uusista maakuntatoimijoista on käyty tähän mennessä vain vähän julkista keskustelua.

K: Miten minun lähipalveluilleni käy? Terveysasemalääkärille on jo tähän asti ollut vaikea päästä, muuttuuko se nyt täysin mahdottomaksi?
V: Uudistus antaa tilaisuuden päivittää palveluverkkoa niin, että se vastaa nykypäivän tarpeisiin ajantasaisilla keinoilla. Nykyinen palveluverkko on rakentunut pikkuhiljaa vuosikymmeninä, jolloin jokainen pienempikin kunta on järjestänyt omat palvelunsa. Näin palveluverkosta on muodostunut epäyhtenäinen ja toisaalta maakuntatasolla siinä on sekä runsaasti päällekkäisyyksiä että toisaalta katvealueita, joita ei välttämättä ole edes tunnistettu.

Nykyisin sekä ihmiset että tieto liikkuvat huomattavasti takavuosia enemmän, joten palvelut voidaan kytkeä vastamaan entistä paremmin vastaamaan nykypäivän arkea. Tämä tarkoittaa, että niiden pitää olla saatavilla siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Yhä useammin palvelut voivat myös olla paikasta riippumattomia verkkopalveluja. Oman kylän terveysasema ei ole yhtä oleellinen kuin se, että toimivia palveluita saa silloin kun niitä tarvitsee. 

K: Mutta kaikki eivät pendelöi töihin tai ylipäätään liiku autolla, saati surffaa verkossa. Olen työtön, vähätuloinen ja sairastelen paljon. Minulle oma terveysasema on ollut paikka, johon voin mennä, vaikkei se olisikaan ihan joka päivä auki ja joutuisin jonottamaan. Miten minulle käy?
V: Jyväskylän yliopiston tekemä tutkimus on osoittanut, että sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta olisi eniten hyötyä paljon palveluita käyttäville. Pompottelu eri luukuilla vähenisi ja palvelun käyttäjän kokonaistilanteesta voitaisiin muodostaa parempi käsitys. Pompottelu ja monet peräkkäiset käynnit ovat kohtuuttomia palvelujen käyttäjille mutta myös tehottomia haluttujen tulosten ja kustannusten kannalta. Eri palvelujen integraation avulla saataisiin myös parempi kuva heidän palveluntarpeestaan ja voitaisiin siirtyä ratkaisemaan ongelmia oireiden sijaan. Kyse on mm. nykyisin hajallaan olevien palvelujen ja niistä saatavan tiedon ryhmittelystä. Yksi hyvin toimiva ja helposti saavutettava sosiaali- ja terveysasema on kaikkien kannalta parempi vaihtoehto kuin tukku huonosti toimivia terveysasemia siellä sun täällä.

K: Miten palvelut voivat olla parempia, jos ne ovat kauempana?
V: Soten uudistajat tekevät juuri nyt päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Samaan aikaan maailma muuttuu ennätyksellisen nopeasti. Esimerkiksi väestön ikääntyminen, muuttoliike ja digitalisaation eteneminen muuttavat sote-maisemaa jo lähivuosina merkittävästi. Vastikään tehty, terveysasemia koskenut palveluverkkoselvityksen osa osoitti, että jopa puolet nykyisistä terveysasemista voitaisiin lopettaa ilman, että palvelujen saavutettavuus juurikaan heikkenisi, jos digitalisaatio ja logistiikan kehitys huomioidaan.

K: Aluesairaaloiden kohtalo herättää vilkasta keskustelua. Mikä niiden rooli on tulevaisuudessa?
V: Aluesairaaloidenkin kohdalla tärkeintä on tarkastella palvelun tarkoituksenmukaisuutta nykyisten ja tulevien palvelutarpeiden ja -muotojen näkökulmasta. Edessä olevaa muutosta kuvaa osaltaan se, että siinä missä moni keskisuuri kaupunki on kokenut ja kokee oman aluesairaalan aluepoliittisesti tärkeäksi, vastedes vastaava vetovoimatekijä voisi olla vaikka kattava ja aina auki oleva virtuaaliklinikka. Tämä edellyttää kuitenkin palveluverkon kokonaisvaltaista tarkastelua. Rakennukset ja seinät eivät ole yhtä kuin palvelut.

K: Eivätkö eri puolilla Suomea asuvat ihmiset ole eriarvoisessa asemassa, kun toisistaan eroavat maakunnat vastaavat tulevaisuudessa palveluista?
V: Palvelun käyttäjien yhdenvertaisuus päinvastoin paranee, sillä tähän mennessä palvelujen järjestämisestä vastanneiden kuntien välillä erot ovat olleet huomattavasti tulevia maakuntia suurempia: siinä missä yhdessä kunnassa on satsattu paljon terveyskeskuskäynteihin, jossain muualla painopiste on enemmän erikoissairaanhoidossa. Asiakaskunnasta riippuen molemmat voivat olla perusteltuja ratkaisuja. Tulevilla järjestäjillä on joka tapauksessa nykyisiä paremmat mahdollisuudet tehdä asukkaiden kannalta järkeviä ratkaisuja. Tätä edesauttaa mm. palveluverkon hahmottaminen kokonaisuutena siinä missä tähän mennessä on menty pitkälti kuntarajojen mukaan.

K: Terveydenhuollossa törmään usein tilanteeseen, jossa minua koskevat tiedot eivät kulje palvelupisteestä toiseen. Miten kukaan maakunnissakaan voi lähitulevaisuudessa muodostaa kokonaiskäsitystä järjestelmästä, kun se ei tunnu onnistuvan yksittäisen asiakkaankaan kohdalla?
V: Sitran yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa kehittämät palvelupaketit vastaavat osaltaan tähän.

K: Mitä tällainen palvelujen ryhmittäminen, palvelupakettien tuottaman tietoon perustuva päätöksenteko ja strategiset päätökset käytännössä tarkoittavat palvelun käyttäjän kannalta?
V: Strateginen päätös sotessa on esimerkiksi se, satsataanko alueella avohoitoon vai laitoshoitoon. (Palvelupaketti)pilottihankkeiden tulokset näyttivät, että on alueita, joilla pyritty ylläpitämään vähän kaikenlaisia palvelumuotoja mutta tulokset ovat silti jääneet laihoiksi. Mikään yksittäinen vaihtoehto ei automaattisesti takaa palvelujen käyttäjien kannalta hyviä palveluja saati kustannustehokkuutta. Siksi asiakasryhmien tunnistaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollosta palvelupaketeilla saatava vertailukelpoinen tieto, jos sitä osataan hyödyntää, näkyy palvelun käyttäjälle entistä yksilöllisempinä ja vaikuttavampina palveluina, joissa myös hänen oma äänensä kuuluu nykyistä paremmin.