Se, miten asumme, syömme, liikumme ja kulutamme tuotteita ja palveluja, vaikuttaa ilmastoon. Tämän vaikutuksen suuruutta voidaan mitata henkilökohtaisena hiilijalanjälkenä hiilijalanjälkenä . 

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki kertoo siis sen, millainen vaikutus suomalaisten elämäntavoilla on ilmastoon ja ilmastonmuutokseen ilmastonmuutokseen . 

Kokeile Sitran uudistettua Elämäntapatestiä

uutiset

Tee uudistunut Elämäntapatesti ja kokeile kestävää elämää

hankkeet

Elämäntapatesti

Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki vuonna 2023 on 9610 hiilidioksidiekvivalenttia, joka on kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen käytettävä yhteismitta. Vuonna 2018 hiilijalanjälki oli 10300 kgCO2e:sta, joten jalanjälki on pienentynyt noin seitsemän prosenttia. 

Tässä artikkelissa kerrotaan, mistä hiilijalanjälkemme koostuu. Oman hiilijalanjäljen voi laskea parissa minuutissa uudistetulla Elämäntapatestillä, joka tarjoaa nyt myös räätälöityjä vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseen. Testissä voi tehdä myös oman suunnitelman kestävään arkeen.

Asuminen

Suomalaisten keskimääräinen asumisen hiilijalanjälki on 1750 kgCO2e. Vuonna 2018 se oli 2070 kgCO2e.

Asumisen päästöt ovat pienentyneet, koska Suomessa on siirrytty vähäpäästöisempään sähkön- ja lämmöntuotantoon. Sähkönkulutus on samaan aikaan kasvanut.

Keskivertosuomalainen voi pienentää asumisen hiilijalanjälkeä eniten seuraavilla tavoilla: 

1. Vaihtamalla sähkösopimuksen uusiutuvaan energiaan tai tuottamalla itse energiaa esimerkiksi aurinkopaneeleilla 
2. Vaihtamalla lämmityslähteen ilmalämpöpumppuun tai maalämpöön, jos se on mahdollista. 
3. Valitsemalla pienemmän kodin, kun seuraavan kerran muuttaa. 

Liikkuminen 

Keskivertosuomalaisen liikenteen ja matkailun päästöt ovat kasvaneet vuoden 2018 3054 kgCO2e:stä 3550 kgCO2e:een vuonna 2023.

Autoilun päästöt ovat vähentyneet, koska autojen keskimääräinen päästöintensiteetti on laskenut eli autot ovat vähemmän saastuttavia. 

Julkisen liikenteen ja laivamatkojen päästössä on tapahtunut vain vähän muutoksia. Suurin muutos on tapahtunut lentämisen päästöissä, jotka ovat kaksinkertaiset vuodesta 2018.  

Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että lentoliikenteen aiheuttamat päästöt tunnetaan nyt paremmin ja niitä osataan laskea tarkemmin. Yläilmakehässä syntyvät hiilidioksidipäästöt kuormittavat ilmastoa voimakkaammin kuin lähempänä merenpintaa syntyvät päästöt. Lisäksi myös muilla lentomatkustuksesta syntyvillä palamistuotteilla, kuten vesihöyryllä, typen oksideilla ja pienhiukkasilla on ilmastoa lämmittävä vaikutus, mistä johtuen lentomatkustuksen päästöjä laskettaessa on alettu käyttämään kerrointa 2–3. 

Keskivertosuomalainen voi pienentää liikkumisen päästöjä parhaiten:

1. Lopettamalla lentämisen kokonaan 
2. Vähentämällä lentomatkoja esimerkiksi puolella 
3. Korvaamalla lyhyet automatkat (alle 5 km) pyöräilyllä tai kävelyllä. 
4. Vaihtamalla autolla liikkumisen julkiseen liikenteeseen mahdollisuuksien mukaan.  
5. Vaihtamalla auton käyttövoiman polttomoottorista sähköön tai biokaasuun  
6. Pyöräilemällä töihin kesäkuukausina (20 viikkoa vuodessa). 

Ruoka 

Keskivertosuomalaisen ruoan kulutuksesta syntyvät päästöt ovat kasvaneet 1800 kgCO2e:sta vuonna 2018 ja 2200 kgCO2e:een vuonna 2023.

72 prosenttia ruoan kulutuksen päästöistä syntyy naudanlihasta ja maitotuotteista, joihin kuuluu myös juusto. Kanan, kalan ja kananmunien kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat pysyneet jotakuinkin samalla tasolla vuodesta 2018. Sama pätee hedelmien ja vihannesten sekä viljatuotteiden kulutuksen päästöihin.

Keskivertosuomalainen voi pienentää ruoan hiilijalanjälkeä parhaiten: 

1. Siirtymällä kasvipohjaiseen ruokavalioon 
2. Syömällä kanaa ja kalaa punaisen lihan sijaan. 
3. Vaihtamalla maidon kasvipohjaisiin juomiin.

Tavarat ja palvelut 

Tavaroiden ja palvelujen kulutus muodostavat suomalaisten päästöistä noin viidenneksen. Näitä päästöjä syntyy esimerkiksi vaatteiden ja muiden tuotteiden valmistuksessa tai palvelujen tuottamisessa – esimerkiksi uimahallin altaiden lämmityksessä.

Suurin osa tämän kategorian päästöistä aiheutuu kotitaloustavaroista ja -palveluista. Seuraavaksi suurin päästöjen lähde ovat vapaa-ajan palvelut ja virkistyspalvelut. Myös vaatteiden ja jalkineiden sekä elektroniikan kulutus tuottavat paljon päästöjä. 

Muuttuneesta laskentamenetelmästä johtuen päästöjä ei voida suoraan verrata vuoden 2018 päästöihin. 

Keskivertosuomalainen voi pienentää tavaroiden ja palvelujen hiilijalanjälkeä parhaiten:  

1. Korjaamalla ja huoltamalla tavaroita uusien ostamisen sijaan 
2. Ostamalla uutta vain tarpeeseen ja suosimalla käytettyjä tavaroita  
3. Alentamalla tyhjillään olevan kesämökin lämpötilaa. 

Miten suuri on kestävä hiilijalanjälki? 

Sitran 1,5 asteen elämäntavat -selvityksen mukaan globaalisti kestäväksi arvioitu taso vuoteen 2030 mennessä on 2,5 tonnia.  

Meidän pitäisi siis pystyä laskemaan jalanjälkemme noin neljännekseen vuosikymmenen loppuun mennessä.  

Muutos on merkittävä, mutta sen ei tarvitse tapahtua yhdessä yössä. Aikaa vuosikymmenen vaihteeseen on seitsemän vuotta, mutta muutos kannattaa aloittaa jo tänään.

Arviot hiilijalanjäljestä ovat suuntaa antavia ja ne saattavat vaihdella keskenään. Tämä johtuu siitä, että kysymyksenasettelut vaihtelevat ja laskennassa on saatettu käyttää erilaisia päästökertoimia, laskentamenetelmiä ja laskurinlaatijoiden lähtöoletuksia. Tärkeintä on pystyä luomaan yleiskuva kulutustottumusten päästövaikutuksista ja löytää erilaisia keinoja päästöjen vähentämiseen.

Artikkeli on päivitetty tuoreilla tiedoilla 22.12.2023.

Lähteet:
Tilastokeskus, Motiva, Luonnonvarakeskus,
Liikennevirasto, VTT, SYKE, ENVIMAT,
maa- ja metsätalousministeriö sekä D-mat oy

CO2e = hiilidioksidiekvivalentti