Kestävä talouspolitiikka: entä jos…

Kun päivänpolttavat yhteiskunnalliset ongelmat taloustilanteen kiristyessä lisääntyvät lisääntymistään, eivätkä kompleksisen ympäristön haasteet enää ratkea yksittäisillä keinoilla, on ratkaisu pitkäjänteinen kestävä talouspolitiikka. Jotain tarttis tehrä, mutta mitä käytännössä?

Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi 8 pohti kurssinsa päätteeksi pitkäjänteisemmän, sekä ekologiset, sosiaaliset että taloudelliset reunaehdot täyttävän kestävän talouden edistämistä. Keskustelu oli vilkasta, monipolvista ja moniäänistäkin – kuten aina kun ollaan isojen asioiden äärellä.

”Ihminen ensin, rakenteet sitten”, voisi tiivistää kurssilaisten keskustelun, jossa pohdittiin niitä perustavaa laatua olevia valintoja, joilla suomalainen yhteiskunta rakennettaisiin kestävälle pohjalle. Pohdinnasta, ja paikoin ideoinniksikin herenneestä keskustelusta saattoi helposti poimia neljä kokonaisuutta.

Laajasti jaettu tilannekuva ja parlamentaarinen visio päätösten pohjaksi

Jotkut sanovat että politiikka on rikki, ja toisten mielestä vika on toimeenpanossa, kun muutoksia ei tapahdu. Kurssilaiset kiinnittäisivät huomion pikemminkin päätöksenteon pohjaan, eli siihen tietoon ja näkemykseen joiden perusteella päätöksiä tehdään.

Entä jos korvattaisiin hallitusohjelman tilannekuva kolmella parlamentaarisesti jaetulla tilannekuvalla, joista yksi olisi kuva menneestä, toinen nykytilanteesta ja kolmas tulevaisuuden suunnasta? Näistä tilannekuvista syntyisi koko eduskunnan jakamat hallituskauden mittaiset painopisteet, jotka olisivat myös kansan tiedossa.

Kun tilannekuva olisi jaettu, olisi politiikan vuoro ratkaista keinot, joilla nykytilanteesta päästään haluttuun tulevaisuuskuvaan. Ja vasta tämän jälkeen päästäisiin itse toimeenpanoon, jonka senkin tulisi pitää johtotähtenään parlamentaarista visiota tulevaisuudesta.

Voittajien valitsijasta mahdollistajaksi

Kestävän talouspolitiikan ytimessä on kokonaisvaltainen hyvinvointi, jota tavoitellaan muun muassa talouden keinoin. Tästä päästään lähes jokaisella Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssilla keskustelua herättäneeseen muna-kana -ongelmaan: kumpi tulee ensin, hyvinvointi vai talous? Turvataanko hyvinvointi alati kasvavan talouden eväin, vai mahdollistaako hyvinvointi myös taloudellisen menestyksen?

Jos oletetaan, että hyvinvointivaltiota ei pelasteta vain julkista sektoria viilaamalla tai ihmisiä voimaannuttamalla, niin yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden on oltava iskussa. ”Entä, jos päivitettäisiin suomalainen markkinatalous 1970-luvulta tähän päivään, versioksi 1.0?”, kurssilainen kysyi. Sote-uudistuksessa esimerkiksi olisi nyt näytön paikka: uskalletaanko yrityksille antaa mahdollisuus luoda kasvua vai valitaanko voittajat valmiiksi?

”Julkisen sektorin rooli on toimia ennemmin mahdollistajana kuin voittajien valitsijana: yhteiskunta pitää huolen infrastruktuurista, esimerkiksi koulutus- ja oikeusjärjestelmistä, ja yritykset huolehtivat innovaatioista ja talouskasvusta”, toinen kurssilainen puolestaan kiteytti.

Siilot pois joustavan osaamisen tieltä

Jokaisella suomalaisella pitäisi olla mielekästä tekemistä, ja meillä aikuisilla ihmisillä se tarkoittaa useimmiten työtä. Ja työhön tarvitaan osaamista. Yhteiskunnan näkökulmasta meillä ei pienenä maana ole varaa hukata yhdenkään osaamista ja sitä kautta panosta yhteiskunnan rakentamisessa. Koulutus on investointi, joka maksaa itsensä takaisin.

Ammatteja tulee ja menee, ja osaamisen pitäisi pysyä mukana. Jokaisen koulutustasomme pitäisi olla hyvässä kunnossa. Mutta millaista osaamista monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan? Ja miten tätä osaamista koulutetaan?

Entä jos ravisteltaisiin koulutus- ja tutkimusjärjestelmä perusteiltaan uusiksi? Hyvää kehitystä tapahtuu, mutta osaamisia olisi pystyttävä yhdistämään ennakkoluulottomammin. Tämä vaatisi muutosta hidastavien siilojen purkamista ja ketteryyden ja joustavuuden merkittävää lisäämistä. Muutoksen pitäisi kouraista syvemmältä järjestelmästä, ja myös koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahanjaon tapoihin olisi pystyttävä puuttumaan: tarvittaisiin eri hallinnonaloja yhdistävä rakenne ja yhden luukun periaate.

Lastenneuvola elämänneuvolaksi ja ennaltaehkäisy kunniaan

Helsingin Lastenlinnan kellarissa oltiin 90 vuotta sitten suuren sosiaalisen innovaation alkulähteillä. Arvo Ylpön Saksasta tuoma odottavien äitien ja pienten lasten maksuton neuvolatoiminta nosti perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskiöön, kääntäen saman tien lapsikuolleisuuden rajuun laskuun. Entä jos laajennettaisiin lastenneuvola elämänneuvolaksi, eli nerokas neuvolakonsepti koskemaan koko elämänpolkua?

Elämänneuvolasta jokainen suomalainen saisi yhden ihmisen tuekseen, kanssakulkijakseen. Tämä eräänlainen life coach olisi tsemppari, tukipilari ja väylä kaikkiin muihin palveluihin. Idea sopisi myös sote-uudistuksen henkeen: yksi sen tavoitteista on integroida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ihmislähtöisiksi palveluketjuiksi, ja nostaa samalla ennaltaehkäisyn roolia.

Digitalisaation myötä elämänneuvolan kanssakulkijan ei tarvitsisi aina olla edes fyysisesti lähellä, vaan neuvonta voisi osin tapahtua myös etäältä. Nykytilanteessahan lapsen saavuttaessa kouluiän, neuvolan tarjoama järjestelmällinen ennaltaehkäisevä tuki muuttuu satunnaisiksi tarkastuksiksi ja vaihtuu lopulta terveydenhoidosta sairaudenhoidoksi. Tämä siitäkin huolimatta, että ennaltaehkäisy olisi sekä yhteiskunnalle että yksilölle edullisempaa ja inhimillisempää.

Elämänneuvola nostaisi ihmisen tarpeineen keskiöön, ja siirtäisi rakenteet niille kuuluvalle paikalle: taustalle.

Jos ei ole rivikansalaisten tilanne helppo, ei käy kateeksi poliitikkoja ja muita päätöksentekijöitäkään. Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssilaiset pitäisivät kehittämisen ohjenuorana Ihminen ensin, rakenteet sitten -ajatusta. Mihin suuntaan Sinä kestävää talouspolitiikkaa kehittäisit? Ja minkälaisin käytännön ideoin tai toimenpitein sitä edistäisit?

Järjestyksessä kahdeksas Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi ajoittui alkuvuoteen 2016. Haluaisitko sinä oppia lisää kestävästä talouspolitiikasta? Lue lisää, ilmoita kiinnostuksesi osallistua Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen tai suosittele toista henkilöä osallistujaksi täältä.