Kestävän talouden täydennyskoulutus: Mikä muuttui 10 vuodessa?

Viimeisen kymmenen vuoden aikana talousajattelu on muuttunut paljon. Yhtäältä muutos on edennyt hitaasti sykleissä, toisaalta viime vuosia ovat sävyttäneet kriisit ja turbulentti toimintaympäristö.  

Kestävä talous tänään, huomenna ja vastaisuudessa

Sitran megatrendiraportti 2023 muistuttaa päättäjien ja vaikuttajien vastuusta katsoa pitkälle sekä tarkastella ilmiöitä ylisukupolvisesti ajassa, jossa ihmisten tulevaisuushorisontti on kaventunut huomion keskittyessä Tässä ja nyt -kriiseihin. Talouden psyykkinen palautumiskyky kasvaa, kun talouskeskustelua laajennetaan ja kehitetään.  

Maailman käydessä yhä jännitteisemmäksi ja epävarmemmaksi tulevaisuussuuntautunutta talouskeskustelua, jossa oletuksia kyseenalaistetaan ja tulevaisuuden suuntaa tulkitaan yhdessä, tarvitaan lisää. 

Käynnistimme tänä syksynä täydennyskoulutuksen, johon kutsuimme vuosina 2013–2016 kurssin käyneet kestävän talouden ajankohtaisten kysymysten äärelle.  

Oppimisen kaksi päätavoitetta

Täydennyskoulutukselle muotoiltiin kaksi päätavoitetta.  

Yhtäältä koulutus auttoi osallistujia tunnistamaan oman roolinsa ja mahdollisuutensa kestävän talouden edistämisessä. Toisaalta se tarjosi tukea vaativan roolin ottamiseen. Kurssin aiemmin käyneet saivat uusia näkökulmia ja syötteitä, joiden kautta omaa kestävän talouden ajattelua pääsee päivittämään. 

Kurssin avasi kansainvälisesti palkittu futuristi Leah Zaidi. Hän johdatteli yleisön siihen, miksi tulevaisuusajattelun tulee tässä ajassa tarjoilla pelkkien tulevaisuuskuvien lisäksi myös näkymää ratkaisuihin. 

Zaidi on kehittänyt oman ennakoinnin lähestymistavan nimeltään Seven Foundations. Se rikastaa useillle tuttua PESTE-analyysiä tuomalla tarkasteluun myös esimerkiksi filosofisen, taiteellisen sekä tieteellisen näkökulman.  
 
Täydennyskoulutuksen osallistujat virittäytyivät tulevaisuusajatteluun Tulevaisuuskolmio-harjoituksen avulla, jossa piirrettiin kuvaa kestävän talouden tulevaisuuteen.  

Hiljaisia signaaleja taloudesta paljasti kestävän talouden kerrostumat

Ymmärrystä kestävän talouden tulevaisuuden kannalta nouseviin ilmiöihin lähdettiin miettimään yhdessä, kun Helsingin Sanomien toimittaja Jaakko Lyytisen tuottaman, kuuden toinen toistaan puhuttelevamman esityksen kokonaisuus saatiin lavalle.  

Livejournalismia hyödyntävästä Musta laatikko -konseptista vaikutteita saaneessa lavaesityksessä kuusi puhujaa tarkasteli konkreettisten kehystarinoiden kautta muun muassa maatalouden tulevaisuutta, nuorten mielenterveysongelmia, maahanmuuttoa ja lumeavioliittoja sekä vihreää siirtymää länsimaista Amatzonian sademetsään.  

Yhteistä kaikille lavalle valituille kestävän talouden tarinoille on, että ne kaikki ovat hiljaisia tai jopa äänettömiä signaaleja, joilla voi moninkertaistuessaan olla valtavat vaikutukset talouteen.

Kuka voi ennakoida, mitä tapahtuu seuraavaksi, jos hiljaiset äänet voimistuvat?

Oivallukset huomisen kestävästä taloudesta

Koulutuksen lähijakson asiantuntijapuheenvuoroissa perehdyttiin talouden perustan murenemisen kannalta keskeisiin kehityskulkuihin sekä kestävän talouden tulevaisuuden näkökulmasta nouseviin ilmiöihin.  

Käsittelyyn pääsivät työn murros, EU:n data-asetusten vaikutukset, maahanmuuton nykytila, hyvinvointitalous sekä ekosysteemitilinpito ekosysteemitilinpito . 

Toiseksi syvennyttiin talouden tulevaisuuden vaihtoehtoisiin ja toisiaan täydentäviin näkökulmiin. Alustukset käsittelivät muun muassa geotaloutta, valtion ohjauskeinoja, ekohyvinvointivaltiota sekä uusintavaa taloutta. 

Useista alustuksista huolimatta täydennyskoulutuksen punaisena lankana osallistujat saivat itse vaikuttaa keskusteluaiheisiin. Kurssin aikana kysyttiin useasti: Mistä pitäisi puhua lisää? 

Osallistujia puhutti Suomen kannalta talouden ja laajemmin yhteiskunnan resilienssi, valtion rooli taloudessa sekä teollisuuspolitiikka, vihreän siirtymän investoinnit sekä näiden vaikutus kestävään elinkeinorakenteeseen.

Sosiaalisesta näkökulmasta keskustelua saatiin aikaan muuttoliikkeen vaikutuksesta talouteen, suomalaisuuden uudelleen määrittelyyn vaikuttavat tekijät sekä nuorten pahoinvointi.

Kurssi peräänkuulutti uudenlaista visiota, joka veisi vahvasti materiaalista kulutusta alaspäin. Kysyttiin, millainen on hyvinvointitalous, jossa mitään ei tuhlata.  

Mikä on muuttunut kymmenessä vuodessa

“

“Moni asia on huomattavasti konkreettisempi kuin 10 vuotta sitten kurssin käyneenä. Eri alustajien esimerkit yrityksistä ja päätöksenteosta loivat toivoa tulevaan. Kestävässä taloudessa on tullut konkreettisten tekojen aika ja siihen tarvitaan meitä kaikkia”. 

Täydennyskoulutukseen osallistunut

Kymmenen vuoden takaisiin keskusteluihin verrattuna geopolitiikka nousi puheissa vahvemmin esiin.  
 
Kysyttiin, millainen on Suomen geotaloudellinen asemoituminen jatkossa, ja onko Suomi selviämässä yksin globaalitalouden tantereella. Toisaalta geopolitiikan rooli nähtiin tärkeimpänä ratkaisemassa ilmastokriisiä.  

Keskustelu oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä viritti myös keskustelemaan uudenlaisista toimintamalleista. Miten luontopääoma kompensaatiomallina voidaan ottaa käyttöön sosiaalisesti oikeudenmukaisesti? Miten vältetään, ettei Suomesta tule vihreän siirtymän bulkkimaa?

Uuden rakentaminen voi olla mahdollista sääntelyn avulla.

“

“Kestävä vihreä siirtymä tarvitsee kestävän vihreän regulaation sekä sysäämään alkuun, että varmistamaan, ettemme tuota pelkkää bulkkia voitoksi muualle”.  

Täydennyskoulutukseen osallistunut

Luontopääoman rinnalle nostettiin älypääoma, jolla viitattiin organisaation aineettomaan pääomaan, eli ihmisten osaamisen merkitykseen kestävän talouden johtamisessa. Kestävyys lähestymistapana on läpäissyt yhteiskunnan aivan eri tavalla kuin kymmenen vuotta sitten.   

Osallistujat kuitenkin totesivat, ettei ajattelu taloudesta itsearvoisena muutosvoimana kohti korjaavaa ja uusintavaa taloutta ole valtavirtaa, vaan että talouden kestävyys mielletään edelleen yhteensovitettavaksi tavoitteeksi sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kanssa. 

Koulutusta oppijan ehdoilla

Täydennyskoulutus rakennettiin vahvasti oppijoidensa kautta. Kysyimme kurssin noin kymmenen vuotta sitten käyneiltä, millaisesta jatkokoulutuksesta olisi heille eniten hyötyä kestävän talouden edistämisessä, omalla sektorilla ja omassa työssään.

Kurssilta toivottiin syväluotaavaa keskustelua, ajatusten ravisuttelemista sekä konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja soveltamiseen. Peräänkuulutettiin myös mahdollisuutta rakentaa itse kurssin agendaa. Tämä ymmärrys otettiin koulutuksen muotoilun lähtökohdaksi.  

Kun paikalla oli kolmekymmentä pitkän johtamiskokemuksen omistavaa henkilöä, käännettiin katse kunkin omiin kokemuksiin ja niistä kumpuavaan ymmärrykseen muille jaettavaksi.

Keskustelussa johtamisessa nousivat esille muun muassa tiedolla johtaminen, arvojen merkitys, rakenteiden rooli sekä kasvanut vaade luottamukseen. Näin näkemykset kestävän talouden johtamisen haasteista ja mahdollisuuksista rakentuivat yhteiseksi ymmärrykseksi. 

Toteutuksessa hyödynnettiin dialogia ja Open space -metodologiaa, jossa asiantuntija-alustusten jälkeen osallistujat valitsivat itse syvennettävät aiheet keskusteluun. Dialogisen oppimisen merkitys korostui erityisesti kurssin viimeisessä osuudessa, jossa keskityttiin kestävän talouden johtamiseen. 
 
Mukaan täydennyskoulutukseen pääsee, kun ensin on osallistunut Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen. Kurssi täytetään aina kutsuperiaatteella, mutta itseään tai kollegaansa voi ehdottaa kurssin osallistujaksi. 

Sitran koulutukset ovat yhdistäneet suomalaisia päättäjiä ja vaikuttajia vuodesta 1977. Kestävän talouspolitiikan johtamiskursseille on vuosien aikana osallistunut yli 2 500 ihmistä. Nykymuotoisena kurssi on ollut käynnissä vuodesta 2013, jonka lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Tänä vuonna Sitra on käynnistänyt uuden EU:n tulevaisuuden johtamisen kurssin.