sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Hyvä lainsäädäntö on demokratian kivijalka, mutta se vaatii perustuksiinsa onnistuneen lainvalmistelun. Onnistunut lainvalmistelu takaa lainsäädännön riittävän laadun, poliittisten näkemysten toteutumisen ja kansalaisille mahdollisuuden osallistua.
Demokraattiset lait suojaavat yhteiskuntaa esimerkiksi autoritaarisia voimia ja oikeusvaltion häirintää vastaan. Ne ovat kansalaisten turvan, vapauden, hyvinvoinnin ja kehityksen paras takaaja.
Suomen lainsäädäntöprosessissa on havaittu pitkäkestoisia ja vaikeita ongelmia, joihin on saatu aikaan vain vähäisiä parannuksia.
Suomen lainsäädäntöprosessissa on havaittu pitkäkestoisia ja vaikeita ongelmia, joihin on saatu aikaan vain vähäisiä parannuksia. Tehokkaampi lainvalmistelu edellyttäisi laadukasta ja hyvin johdettua lainsäädäntöprosessia.
Lakien laatuun liittyvät ongelmat syntyvät yleensä lainsäädäntöprosessin haastavassa toimintaympäristössä, jota ohjaa lakialoitteiden suuri määrä ja jatkuva kiire. Keskeinen ongelma on, että lakien käsittely jakaantuu hyvin epätasaisesti sekä vaalikauden että kalenterivuoden ympärille. Ongelmat kiteytyvät valtioneuvoston ja eduskunnan työn johtamiseen ja suunnitteluun: lainsäädäntöjohtaminen on liian ohutta ja suunnitelmallisuus puuttuu.
Sitra on tutkinut lainsäädäntöprosessia eri näkökulmista ja koonnut siitä kansainvälisestikin poikkeuksellisen mittavan data- ja tietoaineiston. Prosessidata on saatu valtioneuvoston Hankeikkunasta sekä eduskunnan avoimesta datasta, jota on tutkittu QPR-ohjelmiston avulla.
Sitra on luonut datan avulla selkeän kuvan prosessin kulusta ja sen pullonkauloista.
Tässä artikkelissa tuodaan esille Sitran ehdotuksia lakiprosessin johtamisen tehostamiseksi.
Lakikuormat pakkaantuvat nykyisin pullonkauloiksi
Lakiesitysten käsittely tapahtuu eduskunnassa, joka päättää lakien hyväksymisestä. Lakiesitysten käsittely luo lainsäädäntöprosessin perustan ja vaikuttaa ratkaisevasti lainvalmistelun kasautumiseen myös valtioneuvostossa ja ministeriöissä.
Nykyisin lakiesitysten käsittelyssä esiintyy lakiesitysten kasaantumista, mikä luo prosessiin pullokauloja. Pullonkaulat tarkoittavat liikaa kiirettä lakityössä sekä valtioneuvostossa, että eduskunnassa.
Lainvalmistelussa ei jää riittävästi aikaa huolelliseen asiantuntijatyöhön ja tärkeitä vaiheita, kuten kuulemisia, ei aina hoideta kunnolla.
Vaikein lakiprosessin pullonkaula muodostuu hallituskausien loppuun, vaalikauden viimeiselle kokonaiselle vuodelle. Silloin valmisteltavia lakihankkeita on liikaa käytettävissä oleviin henkilöstöresursseihin nähden.
Hallituskausien viimeisen vuoden kuorma on ollut paheneva ongelma edellisen kahden hallituskauden (Sipilä ja Marin) aikana. Lainvalmistelussa ei jää riittävästi aikaa huolelliseen asiantuntijatyöhön ja tärkeitä vaiheita, kuten kuulemisia, ei aina hoideta kunnolla. Tällöin lakien ja niiden perustelujen laatu kärsii.
Ennen 2000-lukua lakikuorman jakautuminen hallitusten toimikausille on ollut tasaisempaa kuin viimeisten kahden kokonaisen hallituskauden aikana. Lakiesitysten kasautuminen ei siis ole luonnonlaki, vaan esityksiä on täysin mahdollista jakaa nykyistä tasaisemmin hallituskauden ympärille. Valtioneuvoston ja eduskunnan työskentelyssä on usein jopa tyhjäkäyntijaksoja hallituskauden ensimmäisinä vuosina.
Hallituskausittaisen kierron lisäksi pullonkauloja on kalenterivuosikierrossa ja lakien antamisessa eduskunnalle. Sillä viikolla, kun laki esitellään, on valtioneuvoston ja eduskunnan työn kytköskohta. Tällöin lakiesitykset siirtyvät valtioneuvoston yleisistunnosta eduskunnan käsiteltäväksi.
Etenkin valtiopäivien syyskaudelle ajoittuu suuri lakikuorma, koska eduskunnan käsiteltäväksi tulee paljon budjettilakeja ja lait halutaan saada voimaan seuraavan vuoden alussa. Huippu osuu lokakuun alkupuolelle, jolloin lakimäärä on nelinkertainen vuoden keskiarvoon verrattuna.
Hallituskauden lopussa viimeisenä syksynä hallituksen esityksiä kasaantuu valtioneuvoston ja eduskunnan käsiteltäväksi erityisen paljon. Tällöin lainvalmisteluun sumaa aiheuttavat sekä hallituskauden päättyminen että vuoden loppu.
Liika kiire syö lakien laatua
Lakiprosessissa syntyvät pullokaulat eivät voi olla vaikuttamatta lainvalmisteluun ministeriöissä, jonne suuret lakikuormat kaatuvat. Lakiesityksien käsittelyajat ministeriöissä ovat lyhentyneet huolestuttavasti ja etenkin hallituskausien lopussa kiire lisääntyy.
Kiire näyttää lisääntyneen entisestään vuonna 2023. Keskimääräinen käsittelypäivien määrä hallituksen esitystä kohti oli vuonna 2023 enää 41 prosenttia vuoden 2019 tasosta.
Nykyään lainvalmisteluun varattu aika ei usein riitä hyvään perusvalmisteluun, ja esimerkiksi ohjeiden mukaiset lausuntoajat alitetaan yhtenään. Kiire on nykyään lainvalmistelun pysyvä ongelma. Muun muassa oikeuskansleri Tuomas Pöysti on puuttunut toistuvasti lakien laatu- ja prosessiongelmiin.
Kiire on nykyään lainvalmistelun pysyvä ongelma.
Lisäksi vaikutusarviot, jotka ovat hyvän lainvalmistelun ja perustelujen ydintä, tehdään usein kiireessä ja vajavaisesti. Aika ajoin lakiesitykset ovat niin vajavaisesti valmisteltuja, että eduskunnan valiokunnat ovat joutuneet merkittävästi korjaaman hallituksen esityksissä esiintyviä puutteita.
Lakien laadussa on ongelmia, ja lakien laatu heikentyi myös edellisen hallituksen aikana.
Huonosti suunniteltu ja johdettu lakiprosessi kuormittaa lakeja valmistelevia asiantuntijoita, jotka eivät aina pysty suoriutumaan tehtävistään vaaditulla tasolla. Liika kiire on myös työhyvinvointikysymys sekä lakeja valmisteleville asiantuntijoille että niitä käsitteleville päättäjille.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.