sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tekoälyssä on selvää potentiaalia lainvalmistelutyön tehostamiseksi, mutta suomenkielisiä kielimalleja on kehitettävä pidemmälle, jotta ne tukisivat paremmin lainvalmistelutyötä, arvioi liikenne- ja viestintäministeriön uusi raportti.
Ministeriössä kokeiltiin Sitran rahoittamassa kokeilussa suomalaisiin suuriin kielimalleihin perustuvan generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä lainvalmistelun tukena ja sen tehostamisessa.
Kokeilun ja raportin toteutti ohjelmisto- ja konsulttiyritys Futurice.
Laajojen aineistojen käsittely voisi helpottua
Kokeilussa toteutettiin chatbot-käyttöliittymää hyödyntävä kokeiluversio palvelusta, jolta lainvalmistelija voi kysyä kysymyksiä suomalaisesta lainsäädännöstä. Palvelun käyttöä kokeiltiin EU:n datasäädöksen kansalliseen toimeenpanoon liittyvässä lainvalmistelussa.
Tekoälyn arvioitiin voivan tarjota ratkaisuja lainvalmistelijoiden kokemiin haasteisiin, kuten laajojen aineistomäärien käsittelyyn.
Raportin mukaan kokeiltujen suomalaisten kielimallien suorituskyky ei projektin aikana kuitenkaan ollut riittävällä tasolla lainvalmistelutyön tukemiseen. Kielimallit eivät kyenneet hakemaan riittävästi tietoa kerralla eivätkä ne tuottaneet keskusteluja tyydyttävällä tavalla.
Haasteita aiheutti kerralla käsiteltävän tekstin suppea määrä sekä suomenkielisen koulutus- ja hienosäätödatan heikko saatavuus.
Oppeja kielimallin jatkokoulutukseen
Sitra rahoitti kokeilua, jotta voidaan tutkia keinoja julkisen sektorin työn tehostamiseksi generatiivisen tekoälyn avulla. Samalla kerätään oppeja suomalaisen kielimallin jatkokoulutukseen liittyvistä edellytyksistä ja haasteista.
Kokeilun avulla haluttiin vauhdittaa Suomen strategista autonomiaa tekoälyn saralla eli sitä, että EU:ssa ja Suomessa voidaan luoda omaan kulttuuriimme ja arvoihimme sopivia kielimalleja sekä dataa niiden kouluttamiseksi ja käyttämiseksi.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
