sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Luonto luo reunaehdot elämällemme, mutta se tarjoaa myös hyötyjä, jotka tukevat muiden tärkeiden tavoitteiden saavuttamista. Luonnolla on selkeitä terveysvaikutuksia ja luonnossa oleilu lisää hyvinvointiamme arjessa. Luonto yhdistää ihmisiä sekä vahvistaa yksilöiden ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja turvallisuutta.
Monet vallitsevat yhteiskunnalliset kehityskulut, kuten kaupungistuminen ja viheralueiden väheneminen, ovat viime vuosikymmeninä heikentäneet luontoyhteyttämme. Kun lisäämme luonnon merkitystä arjessamme ja vietämme enemmän aikaa luonnossa, saamme myös nauttia tehokkaammin sen tuomista hyödyistä.
Sitra Labin Luonto osaksi arkea -ohjelmassa hyvinvointi-, terveys- ja turvallisuusteemojen parissa työskentelevät toimijat kehittivät yhdessä ratkaisuja, joiden avulla luonto nivoutuu vahvemmin osaksi arkeamme. Ohjelmassa pohdittiin myös, miten luonnon avulla voidaan edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Ohjelma hyödynsi uuteen tutkimustietoon pohjautuvia keinoja, joiden avulla voidaan tehokkaammin vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja levittää myönteisiä muutoksia. Tällaisia keinoja olivat esimerkiksi paikallisyhteisöihin vaikuttaminen, käyttäytymisen muutoksen mahdollistaminen ja sen tukeminen sekä käyttäytymisen sosiaalinen leviäminen. Ohjelmassa osallistujatiimit kehittivät, kokeilivat ja oppivat yhdessä uusista arjen ratkaisuista ja tavoista levittää niitä paikallisesti.
“Ohjelma muistutti meitä jälleen siitä, että itse asiaosaamisen lisäksi meillä tulee olla myös taitoa muutoksen tekemiseen”, Sitran johtava asiantuntija Jonna Heliskoski pohti.
Kuinka ihmiset sitten saadaan muuttamaan käyttäytymistään? Ja miten tätä muutosta voitaisiin levittää mahdollisimman laajalle joukolle? Sitra Labin kokeilujen perusteella tunnistettiin, että luonnon kannalta kestäviä elämäntapoja voidaan edistää niin toiminnan, verkostojen kuin johtamisen avulla.
Luontosuhde vahvistuu toiminnan kautta
Luonnon hyvinvointivaikutuksista pääsee nauttimaan parhaiten oleilemalla luonnossa. Kun yhä useampi ihminen kasvaa kaupunkiympäristössä tai tulee toisenlaisesta kulttuurista, saattaa luontoon lähteminen tuntua vieraalta, vaikealta tai jopa pelottavalta. Jotta luontosuhdetta voidaan vahvistaa, on tärkeää madaltaa kynnystä luonnossa oleiluun.
Luontoon lähtemistä voidaan helpottaa esimerkiksi luomalla järjestettyä toimintaa ja yhteisöjä luontotoiminnan ympärille. Lieksassa toimiva Metkat porkkanat -tiimi pyörittää alueella kulttuuri- ja taidetoimintaa. Kokeilussa kannustettiin esimerkiksi maahanmuuttajia ja heikommassa sosiaalisessa asemassa olevia henkilöitä mukaan luonnosta huolehtimiseen ja kulttuuritoimintaan kyläläisten kanssa.
”Kokeilussamme maahanmuuttajat ja talkoolaiset istuttivat yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa uutta metsää jylhiin maisemiin. Taiteilijat toivat kylälle kaivattua kulttuuritoimintaa, ja tämän uudenlaisen toiminnan kautta koko kylä muuttui elävämmäksi. Tästä syntyi uusia ystävyyksiä, pirskahtelevaa toimintaa ja mielettömiä mahdollisuuksia uudistumiseen”, tiimin jäsen Anja Sarasoja kertoo.
Metkat porkkanat
Tiimi kutsui maahanmuuttajat mukaan istuttamaan puita ja huolehtimaan ympäristöstä yhdessä kyläläisten kanssa. Kokeilun tavoitteena oli synnyttää kumppanuutta, monikulttuurista toimintaa ja oppia ottamaan yhdessä vastuuta luonnosta. Kokeilusta vastasivat Lieksan Somaliperheyhdistys ry. ja Metka Taide- ja Kulttuuriyhdistys ry.
Luontoon lähtemistä voi helpottaa myös toimivilla palveluilla, kuten merkityillä reiteillä ja ohjatulla toiminnalla. #luontokaupunkikuusamo-kokeilussa Kuusamon kaupunki kehitti yhdessä lapsiperheiden kanssa jatkuvasti uudistuvan reitin, joka kutsuu niin paikallisia kuin matkaajia liikkumaan ja tutustumaan kaupungin lähiluontoon.
”Aina ei tarvitse lähteä erikseen kansallispuistoon tai vaellusreitelle, vaan luonnon hyvinvointivaikutuksista voi nauttia myös lähiluonnossa. Kiireisessä lapsiperhearjessa lähiluonto on myös helpommin saavutettavissa”, Ulla Ingalsuo-Laaksonen kuvailee.
Reitissä kaupunkiluonto yhdistyi kulttuuriin, sillä reitti rakennettiin kuusamolaisen lastenkirjailija Anu Turusen luoman Sammeli-peikkohahmon ympärille. Kokeilussa selvitettiin myös, mitkä asiat vaikuttavat luontoyhteyden syntyyn, pysymiseen ja vahvistumiseen.
#luontokaupunkikuusamo
Kokeilun tavoitteena oli lisätä Kuusamon kaupungin taajama-alueen lähiluonnon houkuttelevuutta. Tiimi kehitti yhdessä lapsiperheiden kanssa jatkuvasti uudistuvan reitin, joka kutsui niin paikallisia kuin matkaajia liikkumaan ja tutustumaan kaupungin lähiluontoon. Kokeilusta vastasivat Kuusamon kaupunki ja KSAK Oy.
Luontosuhdetta voi vahvistaa myös toiminnan kautta. Yhteiset tavoitteet toimivat hyvänä motivaationa luonnon puolesta toimimiselle. Ruoveden lukiolaiset halusivat Ilmastosoturit-kokeilullaan edistää luonnonsuojelua ja torjua ilmastonmuutosta. Kokeilun ideana oli tuoda lukiolla käsiteltyä ilveksen suojeluteemaa laajemmin Ruoveden asukkaiden ja nuorempien oppilaiden tietoisuuteen.
”Asenteet petoja kohtaan kumpuavat ihmisen biologiasta. Ihminen voi kuitenkin itse vaikuttaa asenteisiinsa ja esimerkiksi uudenlaisen tiedon avulla suhtautua petoeläimiin uudella tavalla helpottaen siten omaa oloaan”, tiimin osallistuja Aulikki Laine pohti.
Ilmastosoturit Ruovesi
Tiimi toimi luonnonsuojelun edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi. Kokeilun ideana oli laajentaa koululla käsiteltyä ilveksen suojeluteemaa laajemmin Ruoveden asukkaiden ja nuorempien oppilaiden tietoisuuteen. Kokeilusta vastasi Ruoveden lukio.
Verkostot apuna luontoyhteyden vahvistamisessa
Mitä useammalta suunnalta kannustin tai paine muutokseen tulee, sitä todennäköisemmin tartumme siihen. Tämän vuoksi verkostoja kannattaa hyödyntää myös silloin, kun tavoitteena on tuoda luonto paremmin osaksi päivittäisiä toimiamme. Kun viesti tulee läheltä omaa elämäämme, kuten läheisiltämme tai muualta yhteisöistämme, se myös tavoittaa meidät todennäköisemmin. Olennaista on nivoa luonto osaksi muita teemoja ja pohtia, millaisia muita hyötyjä voisimme sen avulla saavuttaa.
Oulun kaupungin ja Oulun seudun ympäristötoimen Lähekkö nää luontoon -kokeilussa testattiin luontokummi-toimintaa, jonka avulla haluttiin vahvistaa paikallisyhteisöjen luontosuhdetta. Kokeilussa tuotiin luonnosta kiinnostuneita toimijoita ja yksittäisiä ihmisiä yhteen muun muassa järjestämällä luontotapahtumia, työpajoja ja retkiä, joissa osallistujat saivat tutustua lähiympäristöönsä, toisiinsa ja oppia luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Kehitteillä olevan luontokaveriverkoston avulla luonto tuotaisiin lähemmäs myös niitä, joille se muutoin on haasteellista.
”Luontoon lähteminen ei vain lisää luontoyhteyttä, vaan auttaa meitä huolehtimaan omasta ja yhteisön jaksamisesta. Yhteisöllisyys ja kokemusten jakaminen ovat avainasemassa, ja jo pienillä arjen teoilla voimme lisätä omaa ja toisten hyvinvointia luonnon kautta”, tiimin jäsen Anu Kuustie kertoo.
Lähekkö nää luontoon -tiimi teki tiivistä yhteistyötä kuntatoimijoiden, järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyön avulla pystyttiin tehokkaammin tarkastelemaan oululaisten luontokäyttäytymistä ja sen esteitä.
”Toiminnan tavoitteena oli lisätä oululaisten lähiluonnon tuntemusta ja arvostusta, parantaa lähiluonnon saavutettavuutta ja edistää yhteisöllisyyttä. Haluamme rakentaa Oulusta kaupungin, jossa luonto on keskeinen osa arkea ja sinne on helppo mennä”, Kuustie kuvailee.
Lähekkö nää luontoon
Tiimi kokeili innovatiivista Luontokummi-toimintaa paikallisyhteisöjen luontosuhteen vahvistamiseen. Kokeilun tavoitteena oli kannustaa ihmisiä oppimaan yhdessä uudella tavalla. Kokeilusta vastasivat Oulun kaupunki ja Oulun seudun ympäristötoimi.
Kaikki toimintamme liittyy tavalla tai toisella luontoon – olemmehan itsekin osa sitä. Luonto nivoutuukin vahvasti osaksi muita teemoja, ja sitä hyödyntämällä voidaan saavuttaa erilaisia tavoitteita. Askelten eväät -kokeilussa tavoitteena oli kehittää hyvinvointia tukevia palveluita erityisesti vanhojen pyhiinvaellusreittien varrelle ja elvyttää pyhiinvaelluskulttuuria vastaamaan nykyajan ihmisten tarpeisiin. Reittien kulkijoilla oli mahdollisuus yhdistää luonnossa vierailu kulttuurihistoriaan, liikkumiseen ja irtiottoon arjesta.
”Pyhiinvaellus tarjoaa mahdollisuuden tutustua paikalliseen kulttuurihistoriaan ja suomalaiseen perinnemaisemaan. Pyhiinvaelluskulttuurin luomisella on koko yhteisön ja yksilöiden hyvinvointia tukeva vaikutus, lisäksi se elävöittää kyläyhteisön elämää ja yhteistyötä”, tiimin jäsen Jaana Petäjoki kuvailee.
Verkostojen merkitys näkyi myös siinä, että kokeilussa oli mukana monia eri tahoja: kokeilusta vastasivat Linnakorven Retriitti, LuontoRiihi, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli ja Ammattiopisto Livia.
Askelten eväät
Tiimi kehitti hyvinvointia tukevia palveluita erityisesti vanhojen pyhiinvaellusreittien varrelle. Näin reittien kulkijoilla oli mahdollisuus yhdistää luonnossa vierailu kulttuurihistoriaan, liikkumiseen ja irtiottoon arjesta. Kokeilun tarkoituksena oli elvyttää pyhiinvaelluskulttuuria vastaamaan tämän ajan ihmisten tarpeisiin. Kokeilusta vastasivat Linnakorven Retriitti, LuontoRiihi, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli ja Ammattiopisto Livia.
Meijän metsät -kokeilussa luonnon terveyshyödyt tuotiin osaksi terveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin edistämistä. Luontosuhdetta vahvistamalla ja luontoa säästämällä voitaisiin edistää myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, ja näin osaltaan hyötyä esimerkiksi sote-kuluissa. Tiimi järjesti Terveysmetsä-ajatusmalliin pohjautuvia Meijän metsät -koulutuksia ja työpajoja Keski-Suomen alueen kunnissa. Kokeilun tavoitteena oli lisätä tietoutta, käytännön osaamista ja lähiluontokohteiden käyttöä.
Meijän metsät
Tiimi toteutti terveysmetsä-ajatusmalliin pohjautuvia Meijän metsät -koulutuksia ja työpajoja Keski-Suomen alueen kunnissa. Terveysmetsä-ajatusmallissa käytettiin tutkimuksella selvitettyjä luonnon terveyshyötyjä osana terveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin edistämistä. Kokeilun tavoitteena oli lisätä tietoutta, käytännön osaamista ja luontokohteiden käyttöä. Kokeilusta vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen hyvinvointialue ja Meijän polku.
Kestävää arkea voidaan helpottaa päätöksenteon avulla
Yksilöt ja yhteisöt voivat tehdä osansa ihmisten luontosuhteen vahvistamisessa, mutta sen tueksi kaivataan myös niin sanottua rakenteellista muutosta. Esimerkiksi poliittisella päätöksenteolla voidaan tukea ja vauhdittaa merkittävästi ihmisten käyttäytymisen muutosta – tässä tapauksessa vahvistaa luontosuhdetta ja lisätä luontokontaktia arjessa.
Kymenlaakson päättäjien luontofoorumi -kokeilun tavoitteena oli syventää päättäjien ymmärrystä luonnosta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tiimi kehitti Sitra Labissa uudenlaisen konseptin, Päättäjien luontofoorumin, jonka kohdeyleisönä olivat nimenomaan kaupunkien ja kuntien päättäjät. Myös kunnan viranomaisjohto ja kuntayhtiöiden johto olivat kokeilun kohderyhmää. Kokeilun ajatuksena oli auttaa päättäjiä huomioimaan luonnon monimuotoisuus paremmin päätöksenteossa.
”Kymenlaakson Päättäjien luontofoorumi ei ole mikä tahansa päättäjäfoorumi. Sen kautta tarjosimme osallistujille avointa ja luottamuksellista dialogia luonnosta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille, terveydelle ja alueen vetovoimalle”, tiimin jäsen Kaisa Leino kertoo.
Tavoitteena kokeilussa oli käydä vuoropuhelua Kymenlaakson kestävästä tulevaisuudesta ja etsiä ratkaisuja elinvoima- ja luontokysymysten yhteensovittamiseen. Saadun palautteen perusteella osallistujat arvostivat etenkin mahdollisuutta puhua asiantuntijoiden kanssa ja syventyä rauhassa monisyisiin kysymyksiin. Osallistujat saivat foorumista eväitä tulevaisuuden rakentamiseen, kuten kunnan ja maakunnan strategiatyöhön, päätöksentekoon sekä alueidenkäytön suunnitteluun.
Kymenlaakson päättäjien luontofoorumi
Tiimi kehitti Sitra Labissa uudistavaa oppimista edistävän luontofoorumin. Foorumin tavoitteena oli luontotiedon syventäminen ja luonnon yhteiskunnallisen merkityksen lisääminen. Ajatuksena oli antaa päättäjille paremmat edellytykset luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen osana päätöksentekoa. Kokeilusta vastasivat Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson kesäyliopisto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Rakenteisiin voi vaikuttaa paitsi päätöksenteon kautta, myös tuomalla laajaan käyttöön erilaisia toimintatapoja tai teknologiaa, joka mahdollistaa kestävämmät arjen valinnat. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda testasi Hyvinvoinnin haltiat -kokeilussa kemikaalitonta menetelmää koneelliseen astianpesuun, pyykkihuoltoon sekä puhtaanapitoon. Koulutusyhtymän kautta menetelmä voitaisiin tehdä tutuksi esimerkiksi alan opiskelijoille, millä olisi laaja merkitys sen käyttöönoton kannalta.
Hyvinvoinnin haltiat
Tiimi kokeili kemikaalitonta menetelmää koneelliseen astianpesuun, pyykkihuoltoon sekä puhtaanapitoon. Kokeilun tavoitteena oli tunnistaa, miten luonnon säästäminen lisää myös henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kokeilusta vastasi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda.
Sitra Lab 7 -ohjelman tiimit toteuttivat kokeilut tiiviissä aikataulussa kesän ja syksyn 2024 aikana. Tavoitteena oli kuitenkin vauhdittaa ja tukea pidemmän tähtäimen muutosta. Kunkin kokeilun ympärille tiimit kokosivat verkostot, jotka osaltaan tukevat muutosten käynnistämistä, toteuttamista ja levittämistä. Näin ollen kehitystyö aiheiden parissa jatkuu, vaikka ohjelma päättyikin.
