archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kuka päättää kulutuksestani?

Haluan elää fiksua arkea, mutta joskus tuntuu että muut päättävät puolestani.

Kirjoittaja

Saara Rimon

Johtava asiantuntija, Luonto ja arki sekä PSLifestyle

Julkaistu

Olen ekologinen kuluttaja. Ainakin omasta mielestäni. Kerään tarvittavaa tietoa ja teen tiedostavia, kestäviä valintoja. Syön hävikkiruokaa hyvällä halulla ja falafel-pulliini saa lisätä oluenpanemisesta yli jäävää mäskiä. Usein ihmettelen ihmisiä, jotka eivät kompensoi lentomatkojaan. Saatan tuhahtaa niille, jotka valitsevat kaukaa lennätetyn bataatin kotimaisen perunan sijaan. Muistutan, etteivät lehmät ole ainoa proteiinin lähde.

Hehkuttelen ajatuksella, että olen muille suomalaisille ja miksei muillekin maailmankansalaisille fiilisvihreä suunnannäyttäjä. Sovinhan suoraan tähän motivaatioprofiiliin ja minulla on selkeästi tässä ekologisuuden kentällä erityinen tehtävä, jota suurella tunteella levitän. Todettakoon, etten ole mikään puuhalaajahippi, vaan kulutan siinä missä muutkin nuoret kaupunkilaiset. Minulla on jonkin verran rahaa ja jopa aikaakin kuluttaa.

Harmilista kyllä, tuntuu siltä, että jotkut tahot tekevät päätöksiä puolestani. En aio ostaa omaa autoa, mutta en myöskään pääse sen takia niin usein mökillemme kuin toivoisin. Autojen vuokrauspalvelu olisi minulle sopiva ratkaisu. Kunpa ihmiset tajuaisivat tarjota autonsa muiden vuokrattavaksi silloin kun eivät itse sitä tarvitse. Esimerkiksi ShareIt Blox Car on jo kehittänyt tähän sopivan alustan. Ja miten hienoa olisi ottaa kaveripiirin käyttöön App2Dayn kimppakyytisovellus, joka on jo urheiluporukoissa saavuttanut suosiota. Helppoa ja mukavaa, jollaista kulutusvalintojen tuleekin olla.

Särkeä suostun laittamaan leivän päälle, se on maukasta lähiruokaa parhaimmillaan.  Kotimaisesta järvikalasta valmistettua JärkiSärkeä saa nykyään K-ryhmän kaikista myymälöistä ja muistakin kaupoista. Miten se saataisiin ylikalastettujen tonnikalojen tilalle jokaisen keittiön perusvalikoimaan? Eikä kuivaa leipääkään tunnu kukaan syövän. Onneksi Fazer on jo tehnyt ravintola Loopin kanssa yhteistyökokeiluja antaakseen päivämäärän ohittaneille tuotteille uuden mahdollisuuden taitavan kokin käsittelyssä hävikkiruokaravintolassa. Ja Valio miettii yhteistyötä Idealgrainin kanssa suuren oluentuotannon sivutuotteen eli mäskin jatkokäyttöön. Sitä voisi nimittää houkuttelevasti vaikka ”kiertomaltaaksi”. Muistakaamme brändäys.

Miksi minun täytyisi omistaa kaikki työkaluni? Naapurini YIT:n rakentamassa talossa kaikilla on pääsy Liiteri.net -konttiin, josta saa lainattua kaikki tavarat aina höyrypesuria ja akkuporakonetta myöten. YIT tekee myös palvelunkehitystä sekä Green Coal Miningin että GoodRntin kanssa, kokeilemalla sopivia kestävän arjen vuokraus-, palvelu- ja mittausmalleja suoraan asiakkaillaan.

Pauligin lähikahvilassa Workahead on kokeillut sovellusta, josta meille kuluttajille selviää kahvin koko ketju pellolta kuppiin. Kiinnostaako minua? Pitäisi kiinnostaa. Minua pitäisi myös kiinnostaa, kuinka paljon muovia on kosmetiikassani. CosmEthics on kehittänyt aivan mahtavan työkalun tähän tarkasteluun.

Ja kyllä, tämä kirjoitus sisältää tahallista tuotesijoittelua. Kiitos yritykset, jotka intensiivisellä yhteistyöllä kehititte minulle, kestävän arjen kuluttajalle, käytännön kokeilujen kautta, fiksuja tuotteita ja palveluja. Minulla kuluttajana on suuri valta ohjailla omilla päätöksilläni mihin suuntaan tuotteitanne kehittelette.  Nyt ja tulevaisuudessa.

Fiksu arki – mistä on kysymys?

Tulevaisuuden maailmassa yritysten pitää löytää tapoja, joilla ratkaisut saataisiin entistä nopeammin markkinoille meille kuluttajille, kestävien valintojen tekijöille. Tarjontaa ei ole läheskään tarpeeksi, eikä ekologisten tuotteiden ja palvelujen löytäminen ole kovin helppoa.

Sitra haluaa nopeuttaa kuluttajille suunnattujen ekologisten tuotteiden ja palvelujen saatavuutta markkinoilla. Siksi käynnistimme keväällä 2018 Fiksu arki -kehitysohjelman, johon valittiin kilpailun kautta kymmenen suomalaista pienyritystä, joiden ratkaisut auttavat kuluttajia tekemään kestäviä arjen valintoja. Ympäristö- ja kuluttajanäkökulmien yhteen sovittaminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita yhteistyökumppanimme palvelumuotoiluyritys Palmu toi uudella tavalla esiin Fiksu arki -kehitysohjelman kokeiluissa. Yritykset heittäytyivät ennakkoluulottomasti kokeilemaan löytääkseen molempien toimintaan sopivat yhteistyömallit ja parhaan tavan lähestyä kuluttajaa.

Kokeilut olivat kummallekin osapuolelle antoisia, tosin aikaa vieviä, sillä ne suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä todellisten asiakkaiden kanssa. Kokeilumenetelmien tuloksena pienet yritykset saivat muokattua liikeideaansa houkuttelevampaan ja toimivampaan muotoon. Olemassa olevia toimintatapoja ja alkuperäisiä markkinasuunnitelmia kehitettiin edelleen. Isot yritykset antoivat tukeaan pienten yritysten päätöksille ja pienet yritykset ketteryyttään isojen yritysten ratkaisuihin. Tutkimus osoitti, että isokin yritys pystyy ketterään toimintaan. Loppujen lopuksi kaikki on kiinni avoimista kehittämisasenteista.

Nyt on luotu oiva kehitysyhteistyömalli, jonka luominen ei ollut helppoa, mutta konsepti on toimivaksi todettu ja projektin tuotokset ovat vapaasti käytettävissä. Toiveenamme on, että Suomessa yritykset ottaisivat soveltuvin osin repertuaariinsa kyseisen toimintatavan osana jokapäiväistä kehitystyötään. Olemme erittäin tyytyväisiä huomatessamme, että ohjelman aikana aloitettu isojen ja pienten yritysten yhteistyö jatkaa matkaansa myös ohjauksen jälkeen. Olemme luoneet Suomen yrityksille uudenlaista toimintakulttuuria, josta myös kansainvälisesti voitaisiin ottaa oppia.

Saara Rimon
Sitran Fiksu arki -kehitysohjelman vastaava keväällä 2018 www.sitra.fi/hankkeet/fiksuarki

Mistä on kyse?