Kun totuudella ei ole enää väliä – 4 ratkaisua informaatiosotien aikakaudelle

Miten demokratia voi selviytyä disinformaation aikakaudella? Vai onko demokratia selviytyäkseen liian hidas ja tehoton?

Demokratian elintilaa mittaavat mittarit ovat olleet laskusuunnassa globaalisti jo pidempään. Sota Ukrainassa ja autoritarismin nousu ovat viime aikoina lisänneet huolta demokratian tulevaisuudesta entisestään.

Perinteisen median ja sen portinvartijoiden dominoimasta informaatioympäristöstä on siirrytty digitalisaation ja sosiaalisen median myötä hybridiin informaatioympäristöön, jolle tyypillistä on algoritmit ja datan kerääminen. Muutoksen merkitystä on verrattu painokoneen keksimiseen.

Viestintäteknologiset murrokset ovat ennenkin jakaneet valtaa uudelleen ja näin on käynyt myös meneillään olevassa digitaalisessa murroksessa. Elämme aikana, jolloin meillä on saatavilla enemmän tietoa kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan meillä on kuitenkin vähemmän tietoa siitä, miten tuota tietoa tuotetaan, kohdennetaan ja organisoidaan.

Tuntemattoman edessä on vaikea olla kriittinen. Aiemmin tunsimme meitä ympäröivän median ja sen omistajat, joten pystyimme reflektoimaan sitä kriittisesti, meillä oli siihen medialukutaitoa. Mutta miten voimme toimia kriittisinä demokratioiden kansalaisina, jos olemme täysin pimennossa sen suhteen, miten mediatodellisuutemme rakentuu?

Näitä kysymyksiä tv-tuottaja, kirjailija ja propaganda-asiantuntija Peter Pomerantsev pohti Sitran 15.9. järjestetyssä Hyvää huomista, demokratia -tilaisuudessa.

Pomerantsevin mukaan yksi keskeinen kamppailu nyt menossa olevassa geopoliittisessa taistelussa demokratioiden ja autoritaaristen maiden välillä koskee sitä, voiko aito demokratia ylipäätään oikeasti olla olemassa. Monien autoritaaristen näkemysten mukaan demokratia kun on aina väistämättä vain näytelmää, jossa joku tai jotkut vetelevät taustalla naruista saavat näennäisesti vapaat ihmiset näyttelemään osaansa demokratiassa tai ”demokratiassa”. Tämä perustavanlaatuinen näkemysero konkretisoituu juuri nyt väkivaltaisesti Venäjän rikollisessa hyökkäyssodassa Ukrainaan.

Pomerantsev on yksi maailman tunnetuimmista disinformaatio- ja propaganda-asiantuntijoista. Hän on kirjoittanut mm. kirjat Nothing Is True and Everything is Possible sekä This Is Not Propaganda – Adventures In The War Against Reality. Tänä vuonna Pomerantsev palkittiin European Press Prize -palkinnolla. Pomerantsevin puheenvuoron ja sitä seuranneen paneelikeskustelun pääset katsomaan Youtubesta tai alta. Tallenne on englanninkielinen.

You need to accept marketing-cookies to watch this video

Open cookie settings

Paneelikeskustelussa Pomerantsev, Defend Democracy -järjestön perustaja ja johtaja Alice Stollmeyer sekä Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, johtaja Veera Heinonen ja projektijohtaja Jukka Vahti keskustelivat digitaalisesta vallasta ja sen vaikutuksista demokratiaan.

Pomerantsevin 4 ratkaisua informaatiosotien aikakaudelle

1 Kehitetään sääntelyä, vaikkei se ratkaise kaikkea

Demokratiassa informaatioympäristöä ja julkista keskustelua ei voida säännellä hengiltä. On esimerkiksi mahdotonta tarkistaa kaikkia faktoja tai padota kaikkea disinformaatiota valtavista sisältövirroista.

Kyse on sisältöjen ohella myös yhteiskunnan ja mediaympäristömme rakenteista, joten on aloitettava kansalaisten kokemuksista digitaalisissa ympäristöissä ja mahdollisuuksista toimia osana demokraattista yhteiskuntaa. Meidän tulee tietää, miten algoritmit toimivat, kuka sisältöjemme takana on ja minne meistä kerätty data päätyy.

2 Suunnitellaan digitaalinen ympäristömme paremmaksi

Sosiaalisen median alustojen liiketoimintamalli perustuu huomiomme kaappaamiseen, ja tämä onnistuu parhaiten polarisoivalla ja hajottavalla keskustelulla. Mutta millaiset mallit hyödyttäisivät julkista keskustelua?

Kehitetään digitaaliseen ympäristöömme parempia ratkaisuja, jotka rakentavat yhteiskuntaamme sen hajottamisen sijaan. Voisimme luoda esimerkiksi uuden sukupolven kansalaismedian, jonka tavoitteena on yhdistää erilaista ajattelua vuorovaikutukseen keskenään.

3 Luodaan mediajärjestelmän perustukset uudelleen

Länsimaissa tuotantorakenteen murros ja talouskriisit ovat rapauttaneet kehitysuskon. Faktoista on tullut jotain, jotka kertovat lähinnä ihmisille itselleen ikävistä asioista. Siksi yhä useammat ovat alttiita populistisille viesteille, jotka ammentavat ennemmin paremmasta menneisyydestä kuin tulevaisuudesta.

Vastavoimaksi toivottomuudelle meidän tulee luoda välineitä ja kanavia myönteisille keskusteluille tulevaisuudesta, epäkohtia ja jännitteitä unohtamatta. Keskusteluja voidaan myös suunnitella eri tavalla kuin nyt, jotta ne olisivat rakentavampia.

4 Kehitetään demokratioiden vastine autoritaaristen hallintojen informaatiokampanjoille

Aloitetaan oma informaatiokampanjamme, sillä muuten annamme Putinille ja muille autoritaarisille johtajille avaimet määritellä informaatiosodankäynnin säännöt sekä mahdollisuuden vaikuttaa tapoihimme käydä julkista keskustelua.

Kun Venäjä ja Kiina selittävät, että valinnanvapaus ja osallistuva demokratia on myytti, meidän on todistettava, ettei näin ole.