Kymmenen vinkkiä teollisiin symbiooseihin

Teollisiin symbiooseihin kohdistuu Suomessa suuria odotuksia niin resurssitehokkuuden, taloudellisen kasvun, työllisyyden kuin vientimahdollisuuksien näkökulmasta. Symbioosien ystävien aamiaisella Sitrassa tiistaina 21.10. tarjoiltiin tuhti katsaus eri puolilla maata virinneisiin symbiooseihin ja yhteistyömahdollisuuksiin. Äänessä oli sekä yrittäjiä, teollisuuden edustajia, viranomaisia että tutkijoita.

Symbioosien ystävien aamiaisia on järjestetty jo kahden vuoden ajan. Tiistain tilaisuus oli suurimmasta päästä: osallistujia oli noin 170 ja heistä enemmistö yrityksistä. Kymmenkunta alustajaa ja sparraajaa sekä aktiivinen yleisö pitivät huolen siitä, että esimerkkejä, ohjeita ja näkökulmia nousi runsaasti esille. Listasimme niistä kymmenen.

Kymmenen vinkkiä teollisiin symbiooseihin

#1 Ota selvää yrityksesi sivuvirroista

”Sivuvirrat eivät useinkaan ole niitä, joita teollisuus on kuvitellut”, totesi Cursorin projektipäällikkö Jari Järvinen. Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor rakentaa symbioosia metsäteollisuuden sivuvirtojen varaan ja on selvittänyt niitä perusteellisesti. Tarkoituksena on tuottaa jätteestä levän avulla biopolttoainetta ja lannoitetta. Jokainen halukas yritys voi nyt tutkia, olisiko sen sivuvirroista biojalostamon raaka-aineeksi ja millaisia taloudellisia hyötyjä syötteistä olisi saatavissa. Linkki Cursorin kehittämään Bio-A-simulaatiomalliin löytyy täältä: http://prod.snygg.fi/bioa/site/ 

#2 Ryhmässä syntyy timantteja

Ajatus on lainattu kemian alan yrityspuisto Smart Chemistry Parkilta. Vajaassa kahdessa vuodessa puisto on koonnut kemian yrityksiä samoihin toimitiloihin Raisioon. Yhteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä pilotoinnin ja innovaatioiden skaalauksen uskotaan poikivan uusia vientituotteita sekä työpaikkoja ja talouskasvua. 

Tutkimuslaitosten ja startup-yritysten kannattaa hakea kumppaneikseen myös isoja yrityksiä, kehotti Neste Oilin teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors. Isomman siivellä pienikin innovaatio voi päästä helpommin maailmalle. 

#3 Keskustele yli toimialarajojen

Kemi-Tornion alueella syntyy vuosittain 1,2 miljoonaa tonnia jäte- ja sivuvirtoja, sillä seudulla toimii useita suuria metsä-, metalli- ja kaivosalan yrityksiä. Pari vuotta sitten Digipolis ja Sitra kutsuivat paikalliset yritykset rakentamaan arktisen teollisuuden ekosysteemiä.  Toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä on ollut hyötyä: Se poikinut symbiooseja ja rahoitusta uusille ekoinnovaatioille. Lisäksi Kemi-Tornion alue on valittu yhdeksi EU:n kahdeksasta klusteristrategian mallialueesta.

Toinen esimerkki toimialarajat ylittävästä toiminnasta on Espoon Ämmässuon kaatopaikalle rakennettava ekoteollisuuspuisto. Kulmakorven alueelle haetaan yrittäjiä mitä erilaisimmilta aloilta aina teollisesta tuotannosta virkistystoimintaan.

#4 Pyri parhaaseen A-ryhmään

EK:n johtaja Leena Mörttisen mukaan Suomen kokoisella maalla ei ole varaa olla keskinkertainen, vaan on pyrittävä erinomaiseen. Silloin tuotteet ja palvelut noteerataan myös maailmalla. Laatu ja asiakaskokemus ratkaisevat usein pelin, vaikka myös hinnalla ja rahoituksella on merkitystä.

Neste Oilin Lindfors muistutti yleisöä myös siitä, ettei hyvä idea ole innovaatio. Innovaatiosta voidaan puhua vasta, kun idealle on laadittu liiketoimintasuunnitelma. Ideoita ei kannata haudutella liian pitkään, vaan pyrkiä rivakasti markkinoille. Asiakkaan palaute auttaa tuotekehityksessä ja kaupoista syntyy referenssejä.  

#5 Ajattele isosti

Itseään järkivihreäksi kutsuva Forssa on siirtymässä vauhdilla kiertotalouteen. Tavoitteena on vähentää kaupungin jätemääriä ja kasvihuonepäästöjä sekä parantaa samalla työllisyyttä. Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Parkin näytöt ja suunnitelmat ovat niin vakuuttavat, että Intia on kiinnostunut ottamaan niistä oppia. Jätteenkäsittelyn, biokaasun tuotannon ja eläinjätteen käsittelyn osaamisesta on hyvää vauhtia syntymässä forssalainen vientituote!

#6 Hae kumppaneita FISS-työpajoista

Teollisten symbioosien syntyä vauhditetaan jatkossa eri puolilla maata järjestettävissä työpajoissa. Sitran ja Motivan kehittämä toimintamalli tuo sivuvirtojen tuottajat ja hyödyntäjät konkreettisesti saman pöydän ääreen. FISS-malli (Finnish Industrial Symbiosis System) perustuu fasilitointiin ja on laadittu tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on kerätä tietoa tuotannon sivuvirroista, tunnistaa synergiamahdollisuuksia yli toimialarajojen ja auttaa uusien symbioosien toteutuksessa. Toimintaa koordinoi Motiva. 

#7  Tunnista rahoitusmahdollisuuksia

Esimerkiksi Tekes hakee ohjelmiinsa mukaan kansainvälisen tason yrityksiä. Tekesin ohjelmapäällikkö Kari Herlevi kertoi, että Green Growth -ohjelmasta on rahoitettu jo yli 70 yritystä. Ohjelman pääteemana on talouden kestävä kasvu sekä luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö.

#8 Teollinen internet ei odota!

Älykkäät laitteet ja järjestelmät ovat jo täällä, mutta muutos on vasta aluillaan. Teollinen internet muuttaa toimialan kerrallaan, eikä teollisuus ole poikkeus. Suomi on teollisen internetin kansainvälisessä keskustelussa mukana, mutta ei pyri ottamaan kovin aktiivista, saati johtavaa roolia siinä, sanoi Microsoftin johtaja Lasse Gerdt. Kannattaisiko?

#9 Tuottajan ja käyttäjän kaksoisrooli on hyvä innovaatioalusta

Teollisuuden merikuljetuksiin erikoistunut turkulainen Meriaura Group valmistaa toisen sukupolven vähäpäästöistä biopolttoainetta etenkin omien laivojensa tarpeisiin. Valmistus tapahtuu vesiviljelyn ja bioenergian integroidun tuotannon kautta. Keskusteluun sparraajana osallistunut RePack Oy:n toimitusjohtaja Petri Piirainen huomautti, että kun yhtiö on samaan aikaan sekä tuottajan että käyttäjän roolissa, tilanne on otollinen suurille innovaatioille.

#10 Kysyntä innovaatioille luodaan kunnianhimoisilla energia- ja ilmastotavoitteilla

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen muistutti toimintaympäristön merkityksestä innovaatioiden synnylle: ”Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä tällaisen uudenlaisen toimintatavan omaksujana. Julkista sektoria tulisikin nyt painostaa laatimaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotta yrityksissä syntyville innovaatioille luodaan kysyntää ja markkinoita.”