Kysymyksiä ja vastauksia
Arvioitu lukuaika 6 min

Kysymyksiä ja vastauksia digiterapiapilottien rahoitushausta

Sitra etsii terveyspalveluiden tuottajia digitaalisten terapioiden kokeiluihin. Tavoitteena on kerätä kokemuksia ja oppeja digitaalisten terapioiden hyödyntämisestä osana hoitotyötä. Vastaamme määräaikaan mennessä esitettyihin hakuun liittyviin kysymyksiin.

Kirjoittaja

Johannes Ahlqvist

Julkaistu

1. Tuottavatko pilotit ihannetapauksessa kokemuksia ja uutta tietoa digitaalisten terapioiden vaikuttavuudesta, vaikuttavuuden mittaamisesta, hyödyntämisestä hoitotyön osana, hankintamalleista ja korvattavuudesta, vai kenties kaikista näistä osa-alueista?

Kyllä. Kaikki nämä osa-alueet ovat kiinnostavia. Lisäksi meitä kiinnostaa esimerkiksi käyttöönotto- ja käyttökokemukset. Yhden pilotin ei tarvitse tuottaa tietoa kaikista osa-alueista.

2. Mitä tarkoitetaan lopputuloksilla? Siirtyykö Sitralle oikeuksia digitaaliseen terapiaan liittyen?

Lopputulokset tarkoittavat esimerkiksi pilotissa tuotettavaa dokumentaatiota, kerättyjä kokemuksia tai ohjeistuksia. Haluamme viestiä näistä helpottaaksemme digitaalisten terapioiden leviämistä Suomessa.

Sitralle ei siirry varsinaiseen digitaaliseen terapiaan liittyviä oikeuksia. On hyvä huomioida, että Sitra ei rahoita digitaalisten terapioiden tuotekehitystä tässä rahoitushaussa. Immateriaalioikeudet määritellään tarkemmin rahoitussopimuksessa.

3. Voiko tuloksista raportoida sairaanhoitopiirin ja yrityksen omassa viestinnässä? Milloin tulokset tulee raportoida Sitralle?

Kyllä. Kannustamme rahoituksen saajia viestimään piloteista. Tulokset tulee raportoida pilotille osoitettuna aikana viimeistään 31.5.2023. Usein rahoitettuja projekteja seurataan ohjausryhmässä, johon kuuluvat sekä projektin omistaja, että Sitran asiantuntija. Raportoinnista ja viestinnästä sovitaan erikseen rahoitussopimuksessa.

4. Voiko hankkeessa saadut tulokset raportoida Sitralle raportoimisen lisäksi tieteellisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa ja opinnäytetöissä? Voiko tarkemmat tulokset raportoida Sitralle tieteellisten tulosten julkaisun jälkeen?

Tieteellisellä julkaisulla tai opinnäytetyöllä ei voi korvata raportointivelvoitetta Sitralle. Tieteellinen julkaisu tai julkaisemattomuus ei myöskään voi olla este raportoinnille. Hankkeen viestinnässä voimme ottaa huomioon mahdollisten tieteellisen julkaisun uutuusarvoja vaarantavan sisällön. Rahoituksen saajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että julkisuuslain alaisena rahoituksen kohde ei ole salaista tietoa ja siihen liittyvät dokumentit ovat Sitrasta pyydettäessä saatavilla.

5. Voiko hakijana olla digitaalista terapiaa tarjoava yritys?

Ei voi. Digitaalista terapiaa tarjoava yritys voi tukea varsinaista hakijaa hakemuksen teossa, mutta hakijan tulee olla terveyspalveluiden tuottaja. Mikäli terveyspalvelun tuottaja on myös digitaalista terapiaa tarjoava yritys/organisaatio tämä kokonaisuus muodostaa poikkeustapauksen. Silloin hakijana voisi olla siis yritys/organisaatio, joka sekä tuottaa digitaalisen terapian että ne terveyspalvelut, joissa potilaille määrätään digitaalista terapiaa.

6. Voiko rahoitusta hakea terveyspalveluiden tuottajien konsortio?

Kyllä.

7. Voiko rahoitusta hakea yhteishankkeelle, jossa on myös muita toimijoita kuin terveyspalveluiden tuottaja? Muu toimija voisi olla esimerkiksi korkeakoulu.

Kyllä. Projektisuunnitelmasta pitää käydä ilmi muiden kuin päähakijan rooli. Rahoitusta maksetaan kuitenkin vain yhdelle taholle.

8. Voiko hakija ja digitaalisen terapian tuottaja olla sama taho?

Voi olla, mutta tämä on poikkeustapaus. Haluamme pilottien kokonaisuutena kattavan digitaalisten terapioiden kokonaisuuden palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta. Tämä sisältää hankinnan ja käyttöönoton. Jos hakija ja digitaalisen terapian tuottaja ovat sama taho, näistä ei saada riittävästi kokemusta. Katsomme piloteissa yhden hankkeen sijaan myös kokonaisuutta. Mikäli saamme tarpeeksi kokemusta muista piloteista erillisestä järjestämis-tuottamismallista ja tässä poikkeustapauksessa korostuisi muu seikka erityisen hyvin, voimme päätyä myös rahoittamaan tämänkaltaista pilottia.

9. Koskeeko julkista toimijaa samat de minimis -tuen vaatimukset?

Tuki myönnetään de minimis -ehtoisena, jos tuen saaja harjoittaa taloudelliseksi katsottavaa toimintaa riippumatta siitä onko kyseessä julkinen tai yksityinen toimiva.

10. Koskeeko haku vain suomalaisia toimijoita?

Toimijoiden ei tarvitse olla suomalaisia, mutta hakijan tulee olla Suomeen rekisteröity. Digitaalisen terapian tuottajan ei tarvitse myöskään olla suomalainen toimija. Digitaalisen terapian avulla tapahtuva hoito tulee toteuttaa Suomessa

11. Mitä kustannuksia voidaan rahoittaa?

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat ostopalvelukustannukset, palkkakulut, aine- ja tarvikekustannukset, kone ja laitekustannukset niiltä osin kuin ne kohdistuvat pilotin toteuttamiseen sekä pilotin toteuttamisen yhteydessä syntyneet matkakustannukset. Kaikkien kustannusten on oltava kohtuullisia ja hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömiä.

12. Voiko kustannuksiin sisältyä tieteelliseen julkaisuun liittyviä kustannuksia?

Ei.

13. Soveltuvatko kokeiltavaksi hoitomuodot, joilta näyttöä vielä puuttuu tai se on osin puutteellista, mutta sitä olisi tarkoitus kerryttää?

Vaadimme digitaalisilta terapioilta kliinistä näyttöä. Emme kuitenkaan vaadi esimerkiksi lääkinnällisen laitteen hyväksyntää tai vertaisarvioitua kliinistä tutkimusta, vaikka näistä on kokonaistarkastelussa etua

14. Riittääkö näytöksi yleisesti samankaltaisista digitaalisista hoitomuodoista todennetut hyödyt?

Ei riitä yksinään. Näitä voidaan hyödyntää osana näytön kokonaisuutta.

15. Voiko digitaalisen terapian määrittelyn katsoa rinnastuvan DiGA/DiHA-malleihin (saks. Digitale Gesundheitsanwendung, suom. Digitaaliset terveyssovellukset), joissa hoitomuotoa käytetään sairauden hoidossa, mutta näyttö tehokkuudesta voi perustua joko lääketieteellisesti mitattaviin tuloksiin tai esimerkiksi hoitoprosessin tehostumiseen tai molempiin?

Kysymyksessä mainitut vaikutusmekanismit ovat mahdollisia ja hyväksyttyjä. Tällöin on tärkeää osoittaa digitaalisen terapian vaikutus, jotta se voidaan erottaa muista vaikutuksista, kuten tehostetuista toimintamalleista.

16. Täytyykö digitaalisen terapian täyttää kaikki Digital Therapeutics Alliancen kriteerit jo pilotin alkuvaiheessa, esimerkiksi vertaisarvioidun julkaisun osalta?

Ei. Digital Therapeutics Alliancen kriteerit muodostavat ihanteellisen kriteeristön, mutta emme vaadi digitaalisten terapioiden täyttävän täysin kaikkia kriteerejä. Vertaisarvioitu julkaisu ei ole vaatimus, mutta arvostamme näyttöä vaikuttavuudesta.

17. Voiko rahoituksen saaja osoittaa hankkeen omarahoitusosuudeksi vaaditun 25 prosenttia omana työnään ja käyttää hankkeen loput 75 prosenttia kokeiltavan terapian tai terapioiden hankintaan?

Sitran rahoitusosuus kohdistetaan pilotin kokonaiskustannuksiin, jotka tulee arvioida budjetissa ja raportoida toteutuneiksi. Maksatus perustuu todellisiin kustannuksiin.

18. Voiko terveyspalvelutuottaja ja digitaalista terapiaa tuottava yritys vastata yhdessä omarahoitusosuudesta?

Ei. Terveyspalveluiden tuottaja (hakija) on vastuussa hankkeen budjetista. Sitra ei rahoita suoraan digitaalisen terapian tuottajaa.

19. Hakulomakkeessa pyydetään kuvaamaan kahta markkinalla olevaa vastaavaa digitaalista terapiaa. Täytyykö näiden terapioiden olla suomalaisia vai käykö kansainvälinen vastaava digitaalinen terapia?

Digitaalisten terapioiden ei tarvitse olla suomalaisia, mutta niiden tulee soveltua hakijan osoittamaan käyttökohteeseen.

20. Onko rahoituksen ehtojen puolesta rajoituksia sille, mitä tai kenen työtä hankkeeseen sisällytetään?

Rahoitettavan työn tulee liittyä pilotin toteutukseen. Hakija voi hyödyntää pilotin toteutuksessa ostopalveluita, jotka voivat sisältää muiden kuin hakijan työtä.

21. Voiko pilottiin sisältyä huomattava määrä hoitohenkilökunnan työtä, jos tarkoitus on kuitenkin nimenomaan ottaa käyttöön digitaalinen terapia ja tutkia sen käytön vaikutuksia ammattilaisten työhön ja muuttuneiden hoitokäytäntöjen vaikutusta hoitotuloksiin?

Normaalista hoitotyöstä muodostuvia kustannuksia ei voi sisällyttää rahoitukseen. Pilotit kuitenkin vaativat vääjäämättä normaalista poikkeavaa työtä hoitohenkilökunnalta esimerkiksi dokumentaatiossa tai koulutuksessa. Tällaiset kustannukset voidaan sisällyttää rahoitukseen.

22. Mikä on pienin ja suurin tuki, jonka voi hakea?

Haettavan tuen suuruutta ei ole rajoitettu. Myönnettävää tukea on yhteensä 500 000 euroa ja se jaetaan 2–4 pilotin kesken.

23. Mitä tarkoittaa, että digitaalinen terapia on kohdennettu sairauden hoitoon? Voiko se olla kohdistettu kuntoutukseen?

Tällä tarkoitetaan sitä, että sen pitää kohdistua määritellyn sairauden hoitoon. Käytämme Suomessa yleisesti käytössä olevaa ICD10-luokittelua. Jos kohteelle löytyy ICD10-luokitus, se täyttää vaatimukset tältä osin. Kuntoutus on esimerkki hoidosta johonkin sairauteen, joten se sisältyy mahdollisiin kohteisiin.

24. Meillä on ratkaisu, jonka avulla hoitohenkilökunta voi paremmin hoitaa potilaita. Etsittekö tällaisia ratkaisuja?

Emme etsi. Mainitut ratkaisut ovat arvokas osa terveydenhuollon digitalisaatiota, mutta etsimme ratkaisuja, joissa potilas on pääasiallinen käyttäjä.

Mistä on kyse?