sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Miksi Sitra teetti Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla -selvityksen?
Sitra halusi tarkastella hyvinvointialueiden toimintamalleja, rakenteita ja kustannuksia, sillä hyvinvointialueuudistus on myös lähihistoriamme suurin demokratiauudistus. Hyvinvointialue ei ole toimiala, vaan uusi demokratian taso, jolla asukkaat osallistuvat päätöksentekoon vaaleissa ja myös vaalien välillä.
Selvityksemme tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten hyvinvointialueet tasapainoilevat päätöksenteon tehokkuuden ja demokraattisuuden välillä. Lisäksi pyrimme tunnistamaan keinoja, jotka parantavat alueiden päätöksenteon toimivuutta ja vähentävät kustannuksia vaarantamatta riittävää aluedemokratiaa.
Kartoitimme myös asukasosallistumisen vaikutuksia hyvinvointialueen päätöksentekoon ja sitä, onko alueilla käytössään monipuolisia ja vaikuttavia asukasosallistumisen menetelmiä.
Mitä selvityksessä tarkastellaan?
Selvityksessä tarkastellaan hyvinvointialueiden toimielinrakennetta, päätöksentekoprosesseja, aluedemokratian kustannuksia sekä asukasosallistumisen keinoja.
Selvityksessä tarkastellaan kaikkia Manner-Suomen hyvinvointialueita ja Helsingin kaupunkia. Lisäksi jokaiselta viideltä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueelta (YTA) on valittu yksi hyvinvointialue sekä Helsingin kaupunki laajempaan tarkasteluun asukasosallistumisen menetelmien ja vaikuttamistoimielinten osalta. Tarkemmat tiedot selvityksen tuottamisesta sekä tutkimuskysymykset löytyvät selvityksen johdannosta sekä liitteistä.
Miten selvitys tehtiin?
Sitra teetti Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla -selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavan valtiovarainministeriön kanssa. Työn toteutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayhtiö Nordic Healthcare Group (NHG). Selvityksen tarkasteluajanjakso on 1.1.2023–30.6.2024.
Selvityksen aineistona ovat hyvinvointialueiden julkisista lähteistä ja tietopyynnöillä saadut päätöksentekoon liittyvät kustannukset sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden haastattelut. Selvitykseen haastateltiin yhteensä 63 henkilöä kaikilta muilta hyvinvointialueilta paitsi Itä-Uudeltamaalta.
Miten demokratiakustannukset on laskettu?
Selvityksessä demokratiakustannukset on laskettu huomioimalla kaikkien hyvinvointialueiden ja Helsingin suorat demokratiakustannukset. Suorat kustannukset sisältävät kokous- ja vuosipalkkiot, puoluetuen (ryhmäraha) sekä muut kokouksiin liittyvät kulut, kuten matkustus-, majoitus- ja toimistokustannukset. Kustannustiedot kerättiin tietopyynnöillä kaikilta hyvinvointialueilta, ja ne suhteutettiin asukasmäärään sekä hyvinvointialueen toimintakuluihin.
Alueiden välillisistä kustannuksista, kuten viranhaltijoiden päätösvalmisteluun käyttämä työaika, saatiin vain suuntaa antavia arvioita. Tietojen puutteellisuuden vuoksi näitä välillisiä kustannuksia ei ollut mahdollista analysoida tai vertailla mielekkäällä tavalla.
Mitkä olivat selvityksen päähavainnot?
- Demokratiakustannukset ovat pienet suhteessa hyvinvointialueiden toimintakuluihin
Demokratiakustannukset olivat keskimäärin 9,5 euroa asukasta kohden.Määrä vastasi noin 0,18:aa prosenttia hyvinvointialueiden toimintakuluista samalla ajanjaksolla. Näistä kustannuksista merkittävä osa koostuu kokouspalkkioista ja vuosipalkkioista. - Toimielinrakennetta tulee keventää
Hyvinvointialueen tiivis toimielinrakenne on yhteydessä tehokkaaksi koettuun päätöksentekoon. Päätöksentekoon osallistuvien toimielinten määrä vaihtelee. Keskimäärin alueilla on 15 toimielintä, joista noin puolet on lakisääteisiä. Selvityksen mukaan päätöksenteko koetaan toimivaksi erityisesti niillä alueilla, joilla toimielimiä on alle 15. Hyvinvointialueiden toimielinrakennetta kannattaisi siis keventää.
Lakisääteisiä toimielimiä ovat aluevaltuusto, aluehallitus, tarkastuslautakunta, vaalilautakunta sekä kolme vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vammaisvaltuusto sekä vanhusneuvosto. Lisäksi kaksikielisillä hyvinvointialueilla tulee olla myös kansalliskielilautakunta ja hyvinvointialueella, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, tulee olla saamen kielen lautakunta. - Asukasosallistumista pitää kehittää
Monet hyvinvointialueet ovat pyrkineet ottamaan käyttöön erilaisia osallistumismenetelmiä ja luoneet aluedemokratian perustuksia samalla kun uusi hallintomalli on vielä etsinyt uomiaan. Osallistumisen kehittäminen on kuitenkin ollut pistemäistä ja toiminnan vaikuttavuuden arviointi puutteellista. Hyvinvointialueiden tulisi luoda nykyistä selkeämpi asukasosallistumisen menetelmien kokonaisuus ja asettaa asukasosallistumiselle selkeät, mitattavat tavoitteet.
Julkisuudessa keskustellaan kokouspalkkioista. Mistä suuret erot niissä johtuvat?
Kokouspalkkioiden erot johtuvat muun muassa siitä, että aluevaltuustojen ja aluehallitusten puheenjohtajat voivat toimia päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä. Pää-tai osa-aikaisuudesta säädetään hyvinvointialuelaissa. Palkkioista säädetään puolestaan hyvinvointialueiden hallinto- ja palkkiosäännöissä. Puheenjohtajiston pää- tai osa-aikaisuudesta sekä hallinto- ja palkkiosäännöistä päättää aluevaltuusto.
Selvityksessä tarkasteltiin aluehallituksen ja -valtuuston jäsenten kokouspalkkioita. Alueiden valtuustoissa varapuheenjohtajan ja jäsenen kokouspalkkiot vaihtelivat 150–410 euron välillä. Lisäksi kaikki alueet maksoivat valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle myös vuosipalkkiota.
Monella alueella aluehallituksen puheenjohtaja hoitaa tehtävää päätoimensa ohessa. Puheenjohtajan rooli on merkittävä poliittinen johtotehtävä, jossa on suuri vastuu sekä paljon valtaa ja työtä. Usean haastattelun mukaan puheenjohtajan tulisi olla täysipäiväinen ja tehtävästä maksaa säännöllinen kuukausittainen korvaus.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.