Lasten ja nuorten SIB! Siis mikä?

(Teksti päivitetty 7/2019)

Lapset-SIB-hankkeessa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on kunnalle taloudellisesti riskitön tapa rahoittaa hyvinvointia edistävää työtä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Hämeenlinna, Kemiönsaari, Lohja ja Vantaa. Ensimmäiset käytännön hankkeet alkoivat Hämeenlinnassa syksyllä 2018 ja Vantaalla alkuvuodesta 2019.

Hanketta hallinnoi FIM Varainhoito Oy yhdessä Lastensuojelun Keskusliitto ry:n (LSKL) kanssa. Alla oleviin kysymyksiin vastasivat FIMin Jani Kempas ja Jussi Nykänen sekä Lastensuojelun Keskusliiton Ulla Lindqvist.

Mikä on SIB?

Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB (Social Impact Bond) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. Institutionaalisilta ja yksityisiltä sijoittajilta kerätään varoja SIB-rahastoon, josta rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät hankkeet. Jos SIB-sopimuksessa määritetyt, mitattavat hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta tai kaupunki säästää yleensä kustannuksia lähtötilanteeseen verrattuna. Tästä säästöstä se palauttaa osan SIB-rahastoon. Julkinen sektori maksaa näin ollen vain saavutetuista tuloksista.

SIB-malli soveltuu etenkin edistävän ja ehkäisevän toiminnan resursoimiseen ja vaikuttavaan toteutukseen.

Kunnat

Miten kunta hyötyy Lapset-SIB-hankkeesta?
Kunta saa lisäresursseja ehkäisevään ja edistävään toimintaan lasten ja nuorten parissa, tarkoin suunnitellut ja tavoitteelliset palvelut hyvinvoinnin edistämiseksi valitussa kohderyhmässä, toiminnan vaikuttavuuden seurannan, tulosten osto-osaamisen kartuttamisen sekä taloudellisia säästöjä hyvinvoinnin lisääntymisen ohella.

Millaisiin haasteisiin ja tavoitteisiin kunnissa valmistellut projektit liittyvät?
Hankkeiden kantavat teemat ovat lapsiperheiden arjen ja lasten kasvun tuki, koulunkäynnin edistäminen ja työelämään kiinnittyminen. Kuntakohtaisen palvelukokonaisuuden sisältö määritellään yhteistyössä kunnan kanssa ja se voi kohdistua yhteen tai useampaan teemaan.

Mihin kunta sitoutuu SIB-sopimuksen allekirjoittaessaan?
Maksamaan tulospalkkion, joka riippuu yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi kunnan on varattava jonkin verran henkilöresursseja SIBin mallintamista varten tarvittavien tietojen keräämiseen sekä erilaisiin projektipalavereihin. Läheinen yhteistyö kuntien asiantuntijoiden ja SIBin toteuttajaorganisaatioiden välillä on edellytys hankkeen onnistumiselle.

Voiko kiinnostunut kunta vielä hakea mukaan hankkeeseen?
Ilmoittautumisaika päättyi maaliskuun 2018 lopussa.

Hyvinvointia edistävät palvelut

Millaisista palveluista on kyse? Miten lapset, nuoret ja lapsiperheet valitaan?
Yksittäisen SIBin alla toteutettavat palvelut määritetään yhteistyössä kyseisen kunnan kanssa. Samalla määritellään se, mihin lasten tai nuorten ryhmään palvelut kohdistetaan.

Mikä on palveluiden suhde kunnan omaan palvelutuotantoon?
SIBin tarkoituksena on luoda uutta ja kehittää palveluja. Toteutettava kokonaisuus ei siis vähennä kuntien normaalien palveluiden määrää vaan pyrkii täydentämään niitä. Palveluiden linkittäminen kuntien tuottamiin palveluihin tehdään tapauskohtaisesti yhteistyössä kuntien kanssa.

Kuka päättää palveluista?
Palvelukokonaisuus suunnitellaan kunnan tarpeiden mukaan, jotta SIBin kautta tapahtuva kehittäminen vastaa varmasti kunnan lasten ja nuorten tarpeita. Lastensuojelun Keskusliitto kartoittaa sopivat toteutuskumppanit, minkä jälkeen FIM rakentaa SIB-rahastomallin kyseisen hankkeen ympärille. Lopullisen päätöksen palvelukokonaisuuden toteuttamisesta ja rahoittamisesta tekee FIM SIB-rahaston hallinnoijana.

Miten ja kuka ohjaa palveluja?
Palvelutuotannon toteuttamiseksi ja toiminnan ohjaamiseksi perustetaan ohjausryhmä, jossa ovat mukana kohdekunnan ja rahaston edustajat sekä ulkopuolinen asiantuntija (LSKL). Käytännön toimintaa ohjaavat kunnan edustajat, LSKL sekä palveluita tuottavat toteutuskumppanit. Lastensuojelun Keskusliitolla on merkittävä rooli palvelukokonaisuuden määrittämisessä ja kehittämisessä.

Kuka kantaa vastuun palveluista?
Palveluiden laatua ja tuloksellisuutta valvoo SIBin ohjausryhmä, joka ohjaa ja valvoo myös toteutuskumppaneita. Ohjausryhmä voi tarvittaessa lisätä, poistaa tai vaihtaa toteutuskumppaneita. FIM vastaa SIBin tuloksellisuudesta sijoittajille. Kuntien ja SIB-instrumentin välinen vastuunjako sovitaan SIB-kohtaisesti.

Miten kauan palvelut jatkuvat?
Lasten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Yksittäisessä kunnassa toteutettava palvelukokonaisuus ja sen kesto määritetään yhdessä kunnan asiantuntijoiden kanssa. Palveluiden kesto voi olla 3–13 vuotta, joten kyse on pitkäkestoisesta ja aidosti kehittämään pyrkivästä toiminnasta.

Mitä palveluille tapahtuu, kun SIB-hanke päättyy?
Sen jälkeen toimenpiteiden jatkumisesta päättävät kunnat ja palveluita toteuttavat toteutuskumppanit. Parhaassa tapauksessa hyvät käytännöt tietenkin jäisivät pysyväksi osaksi kuntien palvelutuotantoa.

Toteutuskumppanit

Miten mahdollisia kumppaneita kartoitetaan?
Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt kartoituksen ja sai yli 70 hanke-ehdotusta. Kaikki kiinnostuneet yritykset ja järjestöt voivat edelleen ilmoittautua kumppaniehdokkaiksi hankkeeseen ottamalla yhteyttä LSKL:ään. Lisätietoja LSKL:n verkkosivuilta.

Onko yhtiömuodolla väliä?
Yhtiömuodolla (oy, osk, ry) ei ole väliä ja toiveena onkin, että toteutuskumppaneiksi tulisi sekä yksityisiä toimijoita että järjestöjä. Rahastosta riippumattomista syistä, esimerkiksi verotuskäytäntöihin liittyen, erityyppisten toimijoiden osallistumistavat voivat kuitenkin olla erilaisia.

Voivatko kunnan omat palvelut hakea toteutuskumppaneiksi?
SIB-hankkeen ohjausryhmällä, johon kuuluvat kuntien ja rahaston edustajat sekä ulkopuolinen asiantuntija (LSKL), tulee olla mahdollisuus ohjata toimintaa, jotta sen tuloksellisuus pystytään varmistamaan. Mikäli kunnallinen toimija tulisi toteutuskumppaniksi, sen toimintaa olisi voitava ohjata ohjausryhmän kautta.

Mihin toteutuskumppani sitoutuu sopimuksen allekirjoittaessaan?
Toteutuskumppani sitoutuu toimittamaan sovitun palvelun rahaston maksamaa korvausta vastaan. Yksittäiset ehdot toteutuskumppanille vaihtelevat tuotettavasta palvelusta riippuen.

Miten kumppanin/palvelun/toiminnan vaikuttavuus varmistetaan?
Ohjausryhmällä on rooli myös toiminnan vaikutusten seuraamisessa ja laadun varmistamisessa. Se voi edellyttää toteutuskumppania muuttamaan palvelunsa toteutustapoja, jos tulokset eivät vastaa odotuksia. Ohjausryhmä voi myös täydentää palvelukokonaisuutta, jos lapsen tai nuoren tilanne sitä edellyttää tai jos uusia, toimintaa tehostavia palveluita on tullut markkinoille. Interventioiden vaikuttavuutta seurataan koko hankkeen ajan.

Miten ja missä vaiheessa kumppaneille maksetaan palveluista?
SIB-rahasto kantaa pääosan toimenpiteiden tuloksellisuuteen liittyvästä riskistä, sillä se rahoittaa toteutuskumppaneiden toiminnan. Joissain tapauksissa palvelukokonaisuuteen voidaan liittää saavutettuihin tuloksiin perustuvia palkkioita.

Varainhankinta ja sijoittajat

Miten lapsille, nuorille ja perheille tarjottava toiminta rahoitetaan?
Toiminnan rahoittaa SIB-rahasto, johon yksityiset toimijat ovat sijoittaneet varoja. Rahasto saa tuottoa toiminnan tuloksien perusteella. Tulosperusteisen palkkion rahastolle maksaa kunta.

Koska alkaa rahaston varainkeruu?
Rahasto varainkeruu on aloitettu syksyllä 2018.

Millaiselle sijoittajalle SIB-rahasto sopii?
Sijoittajalle, joka haluaa saada pääomallaan aikaan taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista hyvää. Tämän rahaston tavoitteet liittyvät etenkin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen.

Rahaston minimimerkintä on 100 000 euroa. Lapset-SIBiin voivat sijoittaa ammattimaiset institutionaaliset sijoittajat, kuten esimerkiksi erilaiset säätiöt.

Miksi piensijoittajalla ei ole mahdollisuutta sijoittaa SIB-hankkeisiin?
Suomen SIB-hankkeissa on tähän asti hyödynnetty vaihtoehtorahastoja. Niillä on monia hyviä ominaisuuksia, mutta kevyemmän sääntelyn vuoksi lainsäädäntö estää ei-ammattimaisia sijoittajia sijoittamasta vaihtoehtorahastoihin. Kyse on siis ennen kaikkea sijoittajansuojasta. Lisäksi sijoitukset vaihtoehtorahastoihin tehdään tyypillisesti sijoitussitoumuksina, jolloin sijoittajat sitoutuvat jopa useiksi vuosiksi siihen, että he tekevät varsinaiset sijoitukset heti vaadittaessa. Tavoitteena on löytää malleja, joilla myös piensijoittajat voisivat tulevaisuudessa tehdä vaikuttavuusinvestointeja.

Mikä on rahaston tavoitekoko?
Rahaston koko riippuu sijoittajien ja kuntien mielenkiinnosta sekä toteutuskumppanien palveluiden sisällöstä. Tavoitekoko on 5–15 miljoonaa euroa. Rahasto voidaan toteuttaa useassa erässä yllä mainituista tekijöistä riippuen.

Kuka tekee päätöksen rahoitettavista hankkeista?
Päätökset yksittäisten hankkeiden rahoittamisesta tekee FIM ja FIMin perustama sijoituskomitea. Valintakriteerit tullaan määrittelemään muun muassa sijoittajakunnalta saadun palautteen ja rahastomallien laskelmien perusteella.

Millaista tuottoa SIB tavoittelee sijoitetulle pääomalle?
Sijoitetulle pääomalle tavoitellaan pääoman palautumisen lisäksi maltillista tuottoa. Rahastosopimuksen määritelty tavoitetuotto on 5 prosenttia vuodessa.

Mitkä ovat sijoittajan näkökulmasta suurimmat riskit?
SIB ei ole likvidi, eikä sillä ole jälkimarkkinaa – sijoittajien rahat ovat siis sidotut rahoitusinstrumenttiin koko sen toiminta-ajan. Sijoituksessa ei ole pääomatakuuta, joten sijoittajat voivat menettää sijoituksensa osittain tai kokonaan. Riskejä voi liittyä myös palvelutuotantoon sekä kuntien toimintaympäristön mahdollisiin muutoksiin.

Kunta maksaa rahastolle tulospalkkiota toteutuneesta säästöstä. Kuinka paljon ja koska?
Kuntakohtaisten SIBien tulospalkkiorakenteet määritetään yhteistyössä kuntien kanssa.

Kuinka paljon FIMille ja Lastensuojelun Keskusliitolle maksetaan? Ovatko palkkiot tulosperusteisia eli riippuvaisia asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta?
Rahaston hallinnoinnista maksetaan vuotuinen 1,5 prosentin palkkio hallinnointiyhtiölle. Lisäksi rahastolta veloitetaan enintään samansuuruinen palkkio hankkeessa tehtävien interventioiden hallinnoinnista. Rahastossa ei ole tulossidonnaista palkkiota.

Lastensuojelun Keskusliittoon on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys. SIB-hankkeesta katetaan keskusliiton työpanoksesta aiheutuvat kulut.

Tekevätkö sijoittajat tuottoa lasten hyvinvoinnilla?
Rahaston tavoitteena on tehostaa ja kehittää toimenpiteitä, joilla parannetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäistään pahoinvointia. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarjotaan edistäviä ja ehkäiseviä palveluita vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti.

Sijoittajien valmius sijoittaa tällaiseen toimintaan omalla riskillä mahdollistaa tulosperusteisen toiminnan. Kyseessä ei kuitenkaan ole lahjoitus, joten tavoitteena on, että vastapainona mainitun riskin ottamisesta rahasto tuottaa sijoittajille kohtalaista tuottoa. Tästä on maailmalla onnistuneita esimerkkejä, mikä on merkki siitä, että tuottoisalla sijoittamisella voidaan tehdä samaan aikaan hyvää.

Tavoitteet ja seuranta

Kuka päättää tulostavoitteista?
SIB-mallilla toteutettavan toiminnan lähtökohtana on aina kunnan havaitsema ja määrittelemä tarve. Ennen hankkeen käynnistämistä tehdään perusteellinen toiminnallinen ja taloudellinen mallinnus. Sen pohjalta kunta itse ohjaa vahvasti tavoitteiden määrittelyä, joka tapahtuu yhteistyössä rahaston kanssa.

Kuka vastaa hankkeiden taloudellisesta ja toiminnallisesta mallinnuksesta?
Yksittäisen sijoituksen taloudellisen mallinnuksen tekee FIM, joskin tätä työtä varten tarvitaan merkittävissä määrin tietoa tarkasteltavan ongelman ja sitä ehkäisevän toiminnan kustannuksista. Useissa tapauksissa ongelman mallinnuksen on tehnyt tai tekee Sitra. Toiminnallinen kokonaisuus mallinnetaan osana taloudellista mallinnusta ja siinä ovat mukana kuntien toimijat, LSKL ja toteutuskumppanit.

Mikä taho arvioi toiminnan tulokset ja tavoitteiden toteutumisen?
Tulosten mittaamisesta ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnista sovitaan kunnan kanssa ennen toiminnan aloittamista ja sopimuksen tekemistä.

Mitä tapahtuu, jos tavoitteita ei saavuteta?
Riski rahoitettujen toimenpiteiden tuloksellisuudesta on SIB-rahaston sijoittajilla. Mikäli sopimuksessa asetettuja tavoitteita ei saavuteta, sijoittaja menettää tuoton ja mahdollisesti sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan.

Lapset, nuoret ja heidän perheensä voittavat aina, sillä hankkeessa tuotetut palvelut ovat sellaisia, joita heillä ei olisi muutoin ollut hyödynnettävissään.

SIB-malli: usein kysyttyjä kysymyksiä

Mihin tarvitaan SIB ja sijoittajat? Miksi kunnat eivät itse hoida asioitaan kuntoon?
Toivottavasti kunnat suuntaavat jatkossa enemmän varoja edistävään ja ehkäisevään toimintaan! Valtaosa kuntien varoista menee tätä nykyä tulipalojen sammuttamiseen, joten edistävään ja ehkäisevän toimintaan ohjautuvat resurssit eivät riitä. Tästä syystä tarvitaan uusia rahoitusmalleja. SIB-hankkeen kautta ennaltaehkäisyyn kohdistuvia rahamääriä voidaan lisätä yksityisten sijoitusten avulla.

Onko perimmäisenä tavoitteena kunnallisten palveluiden yksityistäminen?
Ei ole. Yksityisten sijoitusten avulla tavoitteena on tehostaa ja lisätä toimintaa, joka ehkäisee ongelmia. SIB-sopimuksen turvin tarjottavat palvelut eivät korvaa kunnan omia palveluja, vaan täydentävät niitä.

Miten SIB eroaa yksityistämisestä?
Yksityistämisessä on kyse jonkin toiminnan/palvelukokonaisuuden toteuttamisvastuun antamisesta yksityiselle palveluntuottajalla. SIB-mallissa sijoittajat rahoittavat kuntaa tukevia palveluita, jotka SIBin valitsemat toteutuskumppanit toteuttavat. Palvelua tuotetaan vain sovitun ajan, eikä kunta luovuta mitään osaa toiminnastaan rahastolle. SIB-mallilla toimittaessa kunta maksaa sopimuksessa määritellyistä tuloksista. Yksityiset sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin.

Kuntahankinnat on kilpailuttanut hankehallinnoijan (FIM), eikä kunnan tarvitse kilpailuttaa toteutuskumppania erikseen. Onko SIB keino kiertää kilpailutuslakia?
SIB-rahaston rakentaminen ja toteuttaminen on kilpailutettu, ja kaikilla toimintaan kykenevillä toimijoilla oli mahdollisuus osallistua kyseiseen kilpailutukseen. Rahasto valitsee palvelukokonaisuuden toteutuskumppanit siten, että kuntien kanssa sovitut tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin. Kunnilla on mahdollisuus saada käyttöönsä parhaat resurssit palvelukokonaisuuden toteuttamiseen ja toiminnan kohteena olevan ongelman ratkaisuun. Yksittäinen toteutuskumppani ei useinkaan omaa kaikkea sitä osaamista, jolla toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan toteuttaa.

Millaisia tuloksia on osoittaa SIB-mallin toimivuudesta?
SIB on uusi toimintamalli ja markkinat ovat vasta rakentumassa. Työkalua on hyödynnetty maailmalla hyvin erilaisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, kuten maahanmuuttajien työllistämiseen, vankilasta vapautuneiden henkilöiden yhteiskunnalliseen osallistamiseen sekä nuorten ja vanhusten elämänlaadun parantamiseen. Hyviä kokemuksia on useilta sektoreilta, mutta kohteiden moninaisuudesta johtuen tilastokelpoista tietoa on vaikea tuottaa.

Osapuolet

Mikä on FIM Varainhoito Oy:n rooli hankkeessa?
FIM Varainhoito on varainhoitopalveluita instituutioille, yrityksille ja yksityissijoittajille tarjoava yhtiö. FIM hallinnoi Lasten ja nuorten SIB -hanketta eli sillä on kokonaisvastuu SIBin toteuttamisesta. FIM laatii yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton sekä asiakkaiden kanssa hankesuunnitelman ja toteuttaa suunnitelman mukaisia palveluita asiakkaan kanssa määriteltyjen hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseksi. Hankehallinnoijan vastuulla on muun muassa rahoitusinstrumentin perustaminen ja hallinnointi sekä varojen hankkiminen. FIM myös rakentaa yksittäisten SIBien rahoitusmallin ottaen huomioon kuntien erityistarpeet, toteutuskumppanien tarjoaman palvelun yksityiskohdat sekä sijoittajien asettamat rajaehdot.

Mikä on Lastensuojelun Keskusliitto ry:n rooli?
Lastensuojelun Keskusliiton tehtävänä on lastensuojelun kehittäminen ja alalla toimivien järjestöjen, kuntien ja valtiovallan yhteistoiminnan edistäminen. Tässä Lapset-SIB -hankkeessa LSKL toimii sektoriasiantuntijana erityisenä vastuualueenaan yhteistyökumppanien etsiminen ja valinta sekä SIB-kohtaisen palvelukokonaisuuden rakentaminen kuntien tarpeista lähtien. Lisäksi LSKL on aktiivisesti mukana yksittäisten SIBien hallinnoinnissa.

Mikä on Sitran rooli?
Sitra toimii hankkeen ja sen eri osapuolien neuvonantajana sekä SIB-mallin toteutukseen että laajemmin vaikuttavuusinvestoimiseen liittyen. Sitra rakentaa vaikuttavuusinvestoimiselle ekosysteemiä Suomeen ja osallistuu parhaillaan useiden SIB-hankkeiden kehitystyöhön.

Jäikö joku asia SIB-mallissa mietityttämään? Lähetä meille kysymyksesi!