LATU-opit käytännössä

Sisäiset uudistajat kehittivät kuntien tuottavuutta pitkäjänteisesti

LATU-hankkeessa kehitettävän toimintamallin keskeisin oivallus on kunnan henkilöstön oman innovatiivisuuden, ideoiden ja uusien ajatusten hyödyntäminen. Jokaisessa kunnan työntekijässä asuu sisäinen uudistaja, joka pitää vain saada esille. Tuottavassa työyhteisössä on myös työhyvinvointi kunnossa. Siksi työviihtyvyyteen ja työssä jaksamiseen on syytä panostaa erityisen paljon.

”LATU-hankkeen starttipajoissa oli mukana kunnan koko henkilöstö. Niiden avulla kaikille tuli omakohtainen kokemus hankkeen toimintatavoista. Uusia ideoita kerättiin yhdessä ja samalla kaikki pääsivät osallistumaan sekä saivat halutessaan äänensä kuuluviin. Valmensimme 5-10 % kunnan henkilöstöstä sisäisiksi uudistajiksi, jotka kehittävät kunnan tuottavuutta aluksi oman tiiminsä näkökulmasta. Myöhemmin kehittäminen laajeni kunnan hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön”, kertoo LATU-hankkeen projektipäällikkö Leena Nousiainen Rondo Training Oy:stä.

Tuottavuuden jatkuva kehittäminen muuttui hankkeen avulla osaksi kuntien normaalia arkea ja valmennuksen ansiosta kehittäminen on jatkunut kunnissa myös LATU-hankkeen päättymisen jälkeen. Toimintamallin pilotoinnin yhteydessä kehitetyt mittarit kertovat kuntapäättäjille ja kuntalaisille, kuinka hyvin tuottavuuden kehittäminen edistyy.

Monta näkökulmaa – yksi yhteinen tuottavuustavoite

Kuntien tuottavuuden kehittäminen on kaikkien etu.

”Uusilla näkökulmilla, toimintatavoilla ja kokeiluilla haetaan sellaisia win-win-win ratkaisuja jotka tuovat uutta lisäarvoa yksilöille, yhteisöille sekä yhteiskunnalle ja ympäristölle”, kertoo LATU-hankkeen Maskun kuntavastaava ja Dazzle Oy:n toimitusjohtaja Heli Vähätiitto. 

LATU-hankkeessa kunnan tuottavuutta ja tuloksellisuutta katsotiin useista eri näkökulmista:

Kuntalainen: Tuottavuus pitää palveluiden määrän ja laadun kunnossa

Kuntalaiselle tärkeintä on sekä palveluiden että palvelukokemuksen jatkuva paraneminen. Samalla on muistettava kustannustehokkuus, jonka avulla voidaan varmistaa kuntapalveluiden toimivuus. Veronmaksajan on saatava rahoilleen vastinetta.

”Kansalais- ja kuntalaisnäkökulma ovat tässä asiassa keskeisiä. Tuottavuuden kehittämisen avulla palvelujen taso kyetään säilyttämään ja myös niiden laatu saadaan säilymään korkeana”, sanoo Sitran Mervi Porevuo. 

Työntekijä: Ajan puute pienemmäksi

LATU-hankkeen avulla kunnan työntekijät saivat äänensä kuuluviin ja pääsivät vaikuttamaan oman työyhteisönsä asioihin. Loputtoman puheen ja suunnittelun sijaan hankkeessa käytiin käsiksi konkreettisiin asioihin.

”LATU-hanke on selkeyttänyt oman työni ja oman yksikköni tavoitteita. Tiedostan nyt molemmat aikaisempaa paremmin. Minun työssäni ajan puute on jatkuva haaste ja toivon, että tämä hanke toisi siihen parannusta. Henkilöstöryhmien välinen yhteistyö näkyy meillä Lieksassa muun muassa erityisten esimiestuntien käyttöönottona”, kertoo perheneuvolan kanslisti Maisa Kinnunen Lieksasta.

Esimies: Kehittämisideat puheista käytännöiksi

Tuottavuuden kehittämisen avulla kuntien esimiehet pystyvät hyödyntämään henkilöstön osaamisen entistä paremmin. Johtamista helpottaa, kun henkilöstö toimii aloitteellisemmin ja ottaa enemmän vastuuta yhteisestä kehittämisestä.

”LATU-hankkeen starttipajojen kautta kumpusi esille konkreettisia asioita, joiden avulla työelämän laatuun on saatu nostetta. Kehittämisideoita, joihin työntekijät voivat suoraan itse vaikuttaa, alkoi heti syntymään. Esimiehenä tulen aktiivisesti edesauttamaan kehittämisideoiden jatkojalostamista toimenpiteiksi ja myös huomioimaan onnistumisen paremmin. Haastavinta esimiehelle on henkilöstön motivaation säilyttäminen ja työelämän laadun turvaaminen. Näihin molempiin olemme saaneet uutta voimaa LATU-hankkeesta jo tässä vaiheessa, ja henkilöstö on kehittämisideoiden innostamana suunnannut katseensa tulevaisuuteen”, toteaa teknisen toimialan ja kiinteistöpalvelujen esimies Ulla Raita Hollolasta.

Sisäinen uudistaja: Kauempaa katsominen avaa näkökulmia kehittämiseen

Sisäinen uudistaja pääsee katsomaan kunnan asioita laajemmin kuin vain omasta työpisteestään käsin. Hän pääsee myös oppimaan uusia kunnan toiminnan kehittämisen taitoja, joista avautuu sisäiselle uudistajalle myös uusia uramahdollisuuksia. 

”Kehittämisideoita on saatu LATU-hankkeen avulla eri toimialoilta yllättävän runsaasti. Ja ne kaikki ovat olleet kehittämiskelpoisia ideoita. Osa ehdotuksista on jo viety käytännön tasolle ja otettu käyttöön”, kertoo palkkasihteeri Hanna-Maija Ojainmaa Punkalaitumelta.

”Sisäisen uudistajan rooli antaa minulle näköalapaikan kuntamme eri toimialoille ja niissä tehtävälle työlle. Ja joskus kaukaa näkee paremmin kuin läheltä. Hienoja ideoita on mahdollisuus saada myös toisilta uudistajilta. Se on hyvä, sillä itse urautuu omiin työtehtäviinsä helposti eikä näe vaihtoehtoja tekemiselle”, toteaa Ojainmaa.

”Sisäisten uudistajien ja esimiesten välisessä yhteistyössä on vielä ollut toivomisen varaa, mutta yhteispalaverit edesauttavat sitä varmasti. Olisin myös odottanut henkilöstöltä hieman suurempaa kiinnostusta hanketta kohtaan. Nyt olisi kaikilla mahdollisuus vaikuttaa ja tulla myös kuulluksi”, jatkaa Ojainmaa.

Ylin johto: Kuntatuottavuus kuntoon ja prosessit hallintaan

Kuntien johtajille ja luottamuselimille on tärkeätä varmistaa  kuntatuottavuus. LATU-hankkeen avulla lisätään oman kunnan vetovoimaisuutta asuinpaikkana sekä parannetaan kunnan työnantajakuvaa.

”Hankkeen avulla paransimme prosessien hallintaa, henkilöstömitoitusta, keskityimme olennaisiin asioihin sekä lisäsimme töiden sujumista. Yleinen hallinnon sujuminen ja erityisesti taloussuunnittelun ja -seurannan sujuminen paranivat. Tekeillä on myös pitkän aikavälin henkilöstön tavoiteorganisaatio, jossa voimme hyödyntää LATU-tuloksia. Lisäksi olennaista on jokaisen kunnan työntekijän oman työn kehittäminen. Uudistumiseen tarvitaan kaikkia, niin työntekijöitä, esimiehiä kuin ylintä johtoa”, muistuttaa Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi.