archived
Arvioitu lukuaika 5 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Lausunto luonnokseen lukion opetussuunnitelmaksi

Kirjoittaja

Mari Pantsar

Julkaistu

Lausunto 14.4.2015 luonnokseen lukion opetussuunnitelmaksi

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat aikakautemme suurimmat haasteet. Ne tuovat mukanaan ekologisten ongelmien lisäksi yhteiskuntaa ravistelevia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Näiden haasteiden ratkaiseminen vaatii uudenlaisia taitoja ja osaamista, jotka pohjautuvat vankkaan tieteeseen, mutta ylittävät perinteiset oppiaineiden, toimialojen ja tekijöiden rajat. Toisekseen näiden monitahoisten haasteiden ratkaiseminen vaatii kykyä ymmärtää ja kommunikoida eritaustaisten henkilöiden kanssa sekä myönteistä, mahdollisuuksiin tarttuvaa, innovatiivista ja ratkaisukeskeistä asennetta. Pohja tälle osaamiselle, yhteistyölle ja asenteelle luodaan peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

Lukion opetussuunnitelmaluonnoksessa esiin tuotu lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta sekä opetuksen toteuttaminen (mm. oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri) luovat erinomaisen pohjan ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kestävän käytön opetukselle. Luonnoksessa todetaan, että lukio-opetuksen tehtävä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen sekä opiskelijan harjaannuttaminen ymmärtämään ja jäsentämään vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia ja laaja-alaisia ilmiöitä (kappale 2.1). Arvoperustaa käsittelevässä kappaleessa (2.2) todetaan, että lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan välttämättömyys ja rakennetaan osaamisperustaa kestävyyttä edistävälle taloudelle sekä, että opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Lukiolla on tehtävänsä ja arvojensa takia erityinen vastuu ja toisaalta myös mahdollisuus nostaa ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen niukkuus ja kestävä käyttö keskiöön opetuksessaan. Nämä ilmiöt ovat samaan aikaan vahvasti luonnontieteellisiä ja yhteiskunnallisia ja linkittyvät tiiviisti ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Varsinaisia oppiaineiden opetussisältöjä ja – tavoitteita sekä kurssikuvauksia tutkiessa, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkuus tuodaan kuitenkin esiin lähinnä luonnontieteellisestä näkökulmasta eikä kokonaisvaltaisina ilmiönä, jotka ovat kiinteä osa kestävää kehitystä. Huolena onkin, että tavoitteista huolimatta ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kestävän käytön opetus jää yksioikoiseksi. Ne tulisikin sisällyttää systemaattisesti eri oppiaineiden opetukseen, ei pelkästään luonnontieteellisestä vaan oppiaineen sisällöllisestä näkökulmasta. Tällöin ilmastonmuutosta, luonnonvarojen niukkuutta ja kestävää käyttöä voidaan heijastaa eri oppiaineisiin sovellusalueena tai ratkaisuna. Näin varmistetaan myös, ettei näiden teemojen esilletuominen jää riippuvaiseksi yksittäisten opettajien osaamisesta, resursseista tai mielenkiinnosta.

Oppiainerajojen rikkomisen lisäksi toinen tärkeä näkökulma ilmiöpohjaisessa oppimisessa ovat uudet oppimisen ja opettamisen tavat, jotka eivät ole sidottuja luokkahuoneeseen. Lukion opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelussa tulee panostaa vahvemmin lukioiden avaamiseen yhteistyöhön muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Erityisesti tulee miettiä keinoja tuoda järjestöjen ja yritysten osaaminen ja työkalut ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa ja luonnonvarojen kestävässä käytössä osaksi koulun arkea ja opetusta. Yhteistyöverkostoja hyödyntämällä, lukio voi kasvattaa nuoria työskentelemään yhdessä monitaustaisten henkilöiden kanssa, jolloin teoreettisen yksinopiskelun lisäksi oppilaat oppivat yhdessä kokien. Rikkomalla perinteiset oppiaineiden sekä koulunlaitoksen ja ympäröivän yhteiskunnan rajat, oppilaat kasvavat näkemään että ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkuus ja kestävä kehitys linkittyvät erottamattomasti toisiinsa, ja ovat perusteita kestävän hyvinvoinnin ja talouden rakentamisessa. 

Sitra näkee tärkeänä, että seuraavat kohdat huomioidaan lukion opintosuunnitelman valmistelussa ja opetuksen suunnittelussa: 

  • Varmistetaan, että oppilaat ymmärtävät ilmastonmuutoksen perusteet luonnontieteellisenä ilmiönä. Panostetaan siihen, että oppimateriaalissa ilmastonmuutosta koskeva tieto on tieteellisesti todennettua ja selkeästi viestitty.
  • Tuodaan ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkuus ja kestävä käyttö systemaattisesti ja johdonmukaisesti mukaan eri oppiaineiden opetussisältöön. Varmistetaan, että näitä aihealueita käsitellään eri oppiaineiden sisällöllisesti näkökulmasta monipuolisesti esimerkiksi
  • Uskonto, elämänkatsomusoppi, filosofia: eettiset kysymykset, globaali eriarvoisuus
  • Yhteiskuntaoppi, historia: päätöksentekoprosessit, demokratia, kansalaisvaikuttaminen, historialliset yhteiskunnan muutokset
  • Luonnontieteet: planeetan rajat, ravinneniukkuus, biodiversiteetti ja näiden vaikutus mm. terveyteen ja ruuantuotantoon
  • Äidinkieli: argumentointi ja viestintä
  • Taideaineet: näkyväksi tekeminen ja kulttuuri, vaikuttaminen asenteisiin ja käyttäytymiseen. 
  • Panostetaan siihen, että olemassa olevia kursseja ja oppimisalustoja kuten aihekokonaisuuksia (kpl 5.2) ja teemaopintoja (kpl 5.22) hyödynnetään ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kestävän käytön opetuksessa tehokkaasti. 
  • Panostetaan opetuksessa ja oppimisympäristöissä yhteistyöhön eri yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Etsitään ja hyödynnetään aktiivisesti uusia yhteistyömuotoja ja oppimisympäristöjä kuten virtuaalisia foorumeita, tapahtumia sekä kansalaisliikkeitä. 
  • Hyödynnetään järjestöjen, yritysten ja julkishallinnon käytössä oleva, tietoa, materiaaleja, työkaluja ja konsepteja opetuksessa. Etsitään ja hyödynnetään maailmanlaajuisesti parasta olemassa olevaa tietoa ja käytäntöjä. 
  • Panostetaan opettajien monialaiseen osaamiseen. Luodaan heille mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevia resursseja ja yhteistyömuotoja, sekä kokeilla uusia. 
  • Huomioidaan lukioiden ja niitä ympäröivän yhteiskunnan erityispiirteet, kuten arktisuus, osaamis- ja elinkeinokeskittymät opetuksessa ja yhteistyössä ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen niukkuuden ja kestävän käytön näkökulmasta.

Sitra työskentelee kestävän kehityksen ja koulutuksen parissa muun muassa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teeman ja Yhteiskunnallisen koulutustoimintonsa kautta. Hiilineutraali teollisuus -avainalueella järjestetään yliopistot kokoavia round table -keskusteluja ja kehitetään yhteistyössä ilmastoalan koulutusta. Uusi koulutus – foorumilla poikkiyhteiskunnallinen joukko pohtii ja kokeilee tulevaisuuden koulun muotoja. 

Mistä on kyse?