Liike-elämän ympäristötietoisuus lisääntyi

Ympäristöinvestoinnit vaativat kvartaalia pidempää näkökykyä

Öljymiljardit pyörittävät maailman taloutta edelleen siitä huolimatta, että ihmisten ympäristötietoisuus on kasvanut voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Sitran ympäristöohjelma kokosi vuosina  2005 – 2007 yhteen suomalaisia ympäristöasiantuntijoita ja aloitti suomalaisen cleantech-yritysklusterin rakennustyön. St1:n pääomistajan Mika Anttosen mukaan ympäristöohjelman suurin saavutus oli ympäristötietoisuuden lisääminen useilla uusilla liiketoiminnan aloilla. Energia-alan tulevaisuuden trendeistä Anttonen uskoo eniten metsästä ja jätteistä valmistettaviin toisen sukupolven biopolttoaineisiin sekä ihmisten omille pihoilleen hankkimiin pieniin tuulivoimaloihin.

Öljykaupan maailmanlaajuinen vuosivolyymi liikkuu laskentatavasta riippuen 2000 – 4200 miljardin dollarin välillä. Öljyrahojen rinnalla esimerkiksi Suomelle tärkeä globaali matkapuhelinbisnes on vaatimatonta nappikauppaa. Kansainvälisen öljyliiketoiminnan kanssa jo 1990-luvun alusta asti tekemisissä ollut St1-energiayrityksen pääomistaja Mika Anttonen uskoo öljyn valta-aseman heikkenevän hitaasti mutta varmasti.

– Öljy ei lopu maailmasta vielä pitkään aikaan, mutta öljyn polttaminen autojen moottoreissa ja lämmityksessä vähenee tulevaisuudessa pakostakin. Teknologisesti pitkälle kehittyneenä maana Suomella on paljon mahdollisuuksia ympäristöä säästävien tuotteiden ja palvelujen kehittäjänä. Kun lyhyen ajan voitoista kiinnostuneet sijoittajat saataisiin vielä ymmärtämään, että ympäristösijoituksiin ei kvartaalitalous-ajattelu oikein sovellu, harmittelee Sitran ympäristöohjelmaan vuosina 2005 – 2007 osallistunut Anttonen.

Hybridiautoja, pientuulivoimaloita ja uusia ideoita

Sitran ympäristöohjelman aikana kuullut asiantuntija-alustukset, työpajat ja tutustumismatkat Tanskaan sekä Hollantiin vahvistivat Anttosen käsityksiä ympäristöalan tulevaisuudesta. Keskusteluissa eri alojen asiantuntijoiden kanssa syntyi myös aivan uusia ajatuksia ja ideoita.

– Ymmärsin, että on kannattanut olla jo ensimmäisten mukana satsaamassa uusiutuviin energialähteisiin. Siitäkin huolimatta, että liiketaloudelliset voitot ovat alkuvaiheessa olleet melko vaatimattomia, sanoo Anttonen.

Anttonen arvelee, että hänet pyydettiin mukaan Sitran ympäristöohjelmaan lähinnä sen vuoksi, että St1 oli panostanut muun muassa tuulivoimaan voimakkaasti jo vuosituhannen alusta alkaen. Tuuli- ja bioenergiapanostuksista huolimatta Anttonen sai aina aika-ajoin kuulla muilta noin 30:lta ohjelmaan kutsutulta henkilöltä olevansa ”se öljymies”. Mieluummin Anttonen kuitenkin kantaisi bioenergiamiehen viittaa.

– Tottahan se on, että öljypohjaiset polttoaineet ovat edelleen useimpien suomalaisten energiayhtiöiden pääasiallinen kauppatavara. Hiilidioksidi-ystävällisten tuotteiden merkitys on kuitenkin kovassa kasvussa, sillä myös kuluttajien ympäristötietoisuus lisääntyy jatkuvasti. Energiaa on tuotettava jatkossa jollain muulla tavalla kuin öljytuotteita polttamalla. Tällä hetkellä 95 prosenttia kaikesta pumpatusta öljystä poltetaan ja vain viisi prosenttia käytetään esimerkiksi muovien valmistukseen. Tulevaisuudessa suhde kääntyy varmasti toisin päin, arvelee Anttonen. Parinkymmenen vuoden päästä Suomessa liikutaan Anttosen ennusteen mukaan biopolttoaineella käyvillä hybridiautoilla ja lähes jokaisen talon nurkalla jauhaa sähköä oma pientuulivoimala.

Tankki täyteen tehokkaalla jätteenkäsittelyllä

Öljyn polttamisen lisäksi Anttosta harmittaa myös ihmiskunnan suuri into jätteiden käryttämiseen tehottomissa laitoksissa ilman huolellista lajittelua. Käynti hampurilaisravintolassa koko viisi henkisen perheen kanssa oli Anttoselle silmiä avaava kokemus.

– Jätteiden määrähän oli aivan järjetön. On tietysti aivan selvää, että osan jätteistä voi polttaa sellaisenaan. Ei sinne polttolaitoksen uuniin nyt kuitenkaan kaikkia ranskanperunoita, muita ruoantähteitä ja väritelkkarin raatoja kannata työntää. Jätteiden käsittelyprosessin ideana pitäisi olla se, että vain aivan oikeasti palavaksi tarkoitettu jäte poltetaan. Yhä suurempi osa aikaisemmin kaatopaikoille päätyneestä jätteestä voidaankin jo nykyisin kierrättää tai se saadaan muutettua sähköksi, lämmöksi ja biopolttoaineeksi. Lopulliseksi jätteeksi jää silloin vain jonkun verran tuhkaa, sanoo Anttonen.

Jos Sitran ympäristöohjelma aloitettaisiin samalla osallistujajoukolla juuri nyt, niin vaihtoehtoisten energialähteiden ystäviä olisi porukassa Anttosen arvion mukaan paljon enemmän kuin vuonna 2005. Silloin suuri osa osallistujista arveli vielä, etteivät länsimaiset ihmiset suostuisi muuttamaan omia mukavuudenhaluisia tottumuksiaan ympäristöasioiden vuoksi.

– Nyt ymmärretään, että jotain on tehtävä. Meillä Suomessa tärkeitä energialähteitä ovat metsä ja jätteet. Tämän ymmärtää myös uusia liiketoimintamalleja etsivä suomalainen metsäteollisuus. Tulevaisuudessa energiaa ei rahdata tankkereilla tai putkia pitkin toiselta puolelta maailmaa vaan energia tuotetaan mahdollisimman lähellä sen käyttöpaikkaa. Se on Suomelle ja suomalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Ympäristölle ja öljysodista kärsiville alueille muutos on vieläkin positiivisempi asia, sanoo Anttonen.