sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomessa on käynnissä valtava demografinen muutos. Vuoden 2022 lopussa Suomessa asui miltei puoli miljoonaa ihmistä, jotka puhuivat äidinkielinään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Vuoteen 2040 mennessä Suomessa arvioidaan olevan miljoona vieraskielistä. Ennusteen mukaan 15 vuoden päästä joka neljäs helsinkiläinen puhuu äidinkielenään jotain muuta, kuin Suomen virallisia kieliä.
Suomen perinteinen vahvuus on ollut luottamus toisiin ihmisiin, päätöksentekijöihin ja instituutioihin. Ne ovat toimivan demokratian edellytyksiä. Samaan aikaan tiedämme esimerkiksi, että äänestysaktiivisuus on pienempi niissä kaupunginosissa, joissa asuu paljon maahanmuuttajataustaista väestöä.
Tällä hetkellä suomalaiset uutisvälineet eivät tavoita isoa osaa maahanmuuttajayhteisöstä.
Tällä hetkellä suomalaiset uutisvälineet eivät kuitenkaan tavoita isoa osaa maahanmuuttajayhteisöstä. On tutkittu, että maahanmuuttajaryhmät lukevat uutisia enemmän aiempien kotimaidensa medioista kuin suomalaisista uutisista. Samaan aikaan maahanmuuttajat ovat rankasti aliedustettuina myös journalismissa tai edustuvat lähinnä ongelmien kautta. Myös toimitusten kielitaidon kapeutumisesta on esitetty huolta.
Yhteiskunnan monimuotoistuminen vaatii toimituksilta uusia toimintatapoja
Jokainen sosiaalinen ryhmä odottaa, että journalismi käsittelisi juuri itselle tärkeitä kysymyksiä. On vaarana, että luottamus mediaan murenee, jos kasvava joukko kansasta ei koe journalismin edustavan itseään. Väestön monimuotoistuessa on varmistettava, että myös ei-suomenkieliset voivat osallistua keskusteluun yhteisistä asioista nykyistä paremmin.
Sitra tukee journalismin moniäänistymistä rahoittamalla maahanmuuttajataustaisille journalisteille suunnattua harjoittelu- ja mentorointiohjelmaa, jonka on suunnitellut ja järjestää Haaga-Helia ammattikorkeakoulu yhdessä yhteistyötoimitusten kanssa. Maahanmuuttajataustaiset toimittajat ovat mentoroitavina toimituksissa, joissa juttuja tehdään yhteistyössä kielirajojen yli. Hankkeessa etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi ja tuetaan keskustelujen monimuotoisuutta.
Toimituksista mukana ovat Apu, Eeva, Helsingin Sanomat, Journalisti, Kauneus ja terveys, MTV Uutiset, Suomen Kuvalehti sekä Yle.
Ohjelmassa on aloittanut 17 journalistia, jotka edustavat kymmentä kansallisuutta. He ovat aiemmissa kotimaissaan tehneet vaativia journalistisia töitä, mutta eivät ole työllistyneet ammattiinsa Suomessa. Toimituksista mukana ovat Apu, Eeva, Helsingin Sanomat, Journalisti, Kauneus ja terveys, MTV Uutiset, Suomen Kuvalehti sekä Yle. Sitra rahoittaa opiskelijoiden harjoittelu- ja mentorointiohjelman koko puolen vuoden ajaksi, Yleisradio rahoittaa omien harjoittelijoidensa työskentelyn itse.
Mentoroitavat työskentelevät osana toimituksia helmikuun loppuun saakka. Ensimmäiset jutut ovat jo julki, ja niitä pääsee lukemaan mukana olevien medioiden kanavista. Lisäksi juttuja julkaistaan Haaga-Helian journalismin tutkinto-ohjelman omissa julkaisuissa.
Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman tavoitteena on etsiä ratkaisuja yhteiskunnallisen osallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseksi. Digitaalinen valta ja demokratia -projekti tuottaa tietoa arjen digitalisoitumisen vaikutuksesta demokratiaan ja luo ihmisille edellytyksiä vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin.
Kirjoittajat
Asiantuntija Rosa-Maria Mäkelä, Sitra, rosa-maria.makela@sitra.fi
Lehtori Reetta Nousiainen, Haaga-Helia, reetta.nousiainen@haaga-helia.fi
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.