Maamerkit-barometrilla tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä

Sitran käynnistämän Maamerkit-barometrin tehtävänä on nostaa esille tuoretta tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Barometri antaa ajantasaisen ja päivittyvän kuvan suhtautumisesta maaseutuun sekä käsityksistä, jotka koskevat sen muutosta ja mahdollisuuksia.

Ensimmäinen suomalaisten maaseutusuhdetta mittaava barometri laadittiin syksyllä 2009 Sitran Maamerkit-ohjelman valmistelun tueksi ja tarkoitus on jatkaa barometrien toteuttamista soveltuvassa muodossa myös Maamerkit-ohjelman päättymisen jälkeen. Barometrin tavoitteena on auttaa tunnistamaan sekä perinteisiä että uudenlaisia tapoja ajatella maaseudusta. Olennaista on pystyä käsittelemään maaseutua uutta ajattelua ja toimintaa ruokkivalla tavalla.

Vuoden 2011 barometrin muotoilussa on käytetty hyväksi Barometri 2009:n kokemuksia ja osioita, kuitenkin uudistaen sitä osumaan paremmin maaseudun mahdollisuuksiin, herättämään uudenlaisia ajatuskulkuja ja tavoittamaan suuren yleisön lisäksi keskeisimmät toimijat. Barometrin pääkohderyhmä ovat olleet suomalaiset yleensä, jolloin otoksen valinnassa on painottunut edustavuus. Lisäksi on lähestytty neljää erityisryhmää: asiantuntijoita, päättäjiä, yrittäjiä ja median edustajia.

Vuoden 2011 barometrissa nousi esille muun muassa, että maaseudun tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvia on kaksi kertaa enemmän kuin pessimistisesti suhtautuvia. Vuoden 2009 barometrissa molempia oli yhtä paljon. Yhtä aikaa sekä kaupunkilaiseksi että maalaiseksi itsensä kokevia on yhtä paljon kuin itsensä kaupunkilaiseksi kokevia. Puolet suomalaisista toivoo, että maaseudulla olisi paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa. Erityisesti toivotaan luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta (64 % vastaajista). Sen sijaan maatalouden tehostumista toivoo ainoastaan 20 prosenttia suomalaisista.

Aineisto Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Vuoden 2011 barometrin kysymysten suunnittelusta ovat vastanneet MTT Taloustutkimus ja Sitra yhdessä. Barometrin kysymykset suunnitelleen työryhmän muodostivat Eeva Hellström ja Päivi Hirvola Sitrasta, Hilkka Vihinen, Leena Rantamäki-Lahtinen ja Inkeri Pesola MTT Taloustutkimuksesta sekä Kari Vesala Helsingin yliopistosta. Tiedonkeruun on toteuttanut Sitran toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Barometrin data ja aineiston kuvaus on luovutettu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon aiheesta kiinnostuneiden tutkijoiden käytettäväksi.

Miten Maamerkit-barometri 2011 tehtiin?

Barometri 2011 toteutettiin viidessä osassa. Ensimmäiseksi kerättiin suomalaisia yleisesti edustava aineisto internetkyselyllä Taloustutkimuksen internetpaneelissa 9.2.-14.2.2011. Kohderyhmänä olivat 15 vuotta täyttäneet suomalaiset. Kyselyyn saatiin 1620 vastausta. Sen jälkeen toteutettiin neljän erityisryhmän päättäjien, yritysten, median ja maaseutuasiantuntijoiden internetkyselyt.

Ryhmät valikoitiin siten, että barometrilla voitaisiin valottaa tavallisten suomalaisten ohella aiheen kannalta keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden ajankohtaisia käsityksiä maaseudun tilasta ja muutosnäkymistä. Ryhmät on koottu maaseutuaiheen kannalta merkittävistä tahoista, ei yksittäisistä henkilöistä, jotta myös tämä barometrin osa on luotettavasti toistettavissa.

Suomalaiset-ryhmän tuloksia painotettiin siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin koko Suomea. Painotus perustuu väestötietoihin 31.12.2009. Painokerrointa laskettaessa on käytetty kriteereinä sukupuolta, ikäryhmittelyä (15–24-, 25–34-, 35–49-, 50–64- ja 65–79-vuotiaat) ja  entiseen läänijakoon perustuvia alueita eli Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi sekä Oulu ja Lappi yhdessä.

Suurin osa kysymyksistä oli samoja kaikille vastaajaryhmille. Poikkeuksena olivat hyvän elämän elementtejä koskevat kysymykset, jotka osoitettiin vain suomalaiset-internetpaneelille. Yrittäjyyden kehittämistä, kehittyviä toimialoja ja omaa yritystoimintaa puolestaan kysyttiin vain päättäjiltä, asiantuntijoilta ja yrityksiltä. Uusia investointeja ja lisätyövoiman palkkaamista tiedusteltiin vain yrityksiltä.

Kysymyspattereita oli kaikkiaan 15. Suurinta osaa muuttujista kysyttiin 5-portaisella Likert-asteikolla, mutta mukana oli myös luokka-asteikollisia muuttujia. Barometriin kerättiin vastaajista myös joukko taustamuuttujia: syntymävuosi, sukupuoli, asuinpaikan postinumero, talouden rakenne ja puoluekanta. Median edustajilta kartoitettiin taustamuuttujina median tyyppi (sähköinen – painettu – muu), vastaajan tehtävä edustamassaan mediassa (päätoimittaja – uutispäällikkö – toimituspäällikkö – uutistoimittaja – erikoisalan toimittaja – muu) sekä median maantieteellinen kohdealue (valtakunnallinen – maakunnallinen – paikallinen – muu).

Yrityksiltä kysyttiin aineistoa varten lisäksi tiedot liikevaihdosta, henkilöstön määrästä ja toimialasta sekä vastaajan asemasta yrityksessä.

Maamerkit-barometrin 2011 teemat ja graafit löytyvät verkosta

Maamerkit-barometrin teemoihin ja graafeihin voi tutustua verkossa. Osoitteesta http://www.slideshare.net/Maamerkit/maamerkitbarometri-2011-identiteetti löytyy identiteettiä kuvaava osuus. Saman sivun oikeassa laidassa ovat linkit muiden teemojen graafisiin esityksiin sekä lisätietoja Maamerkit-ohjelmasta. Muut esitysten teemat ovat: mikä on maaseutua, maaseutu ja liiketoiminta, mielikuvat maaseudusta, maaseutu hyvässä elämässä, maaseudun yksilölliset merkitykset, mitä tehdä maaseudulle, maaseutu ja monipaikkaisuus, maaseutu toiveissa ja uskomuksissa sekä maaseudun merkitykset ja tulevaisuuskuvat.

Artikkeli on alun perin julkaistu Maaseudun uusi aika – maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakausilehdessä 3/2011.