sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Minulle demokratia tarkoittaa sitä, että voi sanoa ääneen ja tulee myös kuulluksi.”
Demokratian puolustusdialogiin osallistunut
Näin kuvaili näkemystään demokratiasta eräs dialogiin osallistunut. Toinen totesi lopuksi, että ”Demokratia tapahtui nyt tässä ringissä”. Lainaukset kuvaavat sitä, miten jo dialoginen tilanne itsessään heijasteli sitä, mistä demokratiassa on parhaimmillaan kyse.
Demokratian puolustusdialogit toteutettiin kuluneena keväänä kahtena päivänä, ensimmäinen 28.4. ja toinen 9.6.2022. Dialogin järjestäjiksi ilmoittautui yli 80 toimijaa ympäri yhteiskuntaa. Suomalaisten yhteisöjen lisäksi keskusteluja järjestettiin eri maissa Nepalista Iso-Britanniaan ja Japaniin saakka.
Mukaan mahtui järjestöjä, yrityksiä, kuntia, valtionhallinnon yksiköitä ja yksittäisiä kansalaisia. Monet Demokratian puolustusdialogin järjestäjistä eivät välttämättä ensisijaisesti ole leimallisesti ”demokratiatoimijoita”. Järjestäjien monipuolinen kirjo kuitenkin kertoo siitä, että lähestulkoon jokainen toimija – tai yksittäinen kansalainen – voi löytää omasta toiminnastaan kiinnekohtia demokraattisen yhteiskunnan vahvistamiseen.
Keskustelun järjestäjät saivat koulutuksen dialogeissa käytettävään Erätauko-toimintamalliin sekä keskustelun käsikirjoituksen ja kutsumateriaalit. Dialogeissa puhuttiin erityisesti seuraavista näkökulmista: mitä demokratiaa itse kullekin merkitsee, millaiset asiat herättävät ihmisissä huolta ja missä he näkevät toivoa.
Yksi tärkeä dialogien aihe oli myös, miten yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot voivat omassa arjessaan edistää demokratian keskeisiä arvoja: vapautta, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Mitä dialogeissa sanottiin?
Demokratiassa on kyse maailman ja itsen ymmärtämisestä ja sen jakamisesta muiden kanssa.”
Demokratian puolustusdialogiin osallistunut
Dialogeissa demokratia hahmottui eri mittakaavoissa ja monista näkökulmista, arjen pienistä teoista poliittisiin järjestelmiin.
Monille keskustelijoista kyse oli mahdollisuudesta olla osallisena ja vaikuttaa omien yhteisöjen asioihin: äänestää oppilaskunnan vaaleissa, vaikuttaa taloyhtiössä tai kirjoittaa mielipidekirjoitus lähimetsän puolesta.
Demokraattisia toimintatapoja opittiin arjessa päiväkodeista työyhteisöihin. Keskusteluissa jaettiin lukuisia osallisuuteen tai sen puutteeseen liittyviä kokemuksia perhepiiristä, kouluista, työpaikoilta ja yhdistystoiminnasta. Erityisesti kouluilla on keskustelijoiden mielestä tärkeä rooli demokratiakasvatuksessa, jotta jokainen voisi löytää oman tapansa osallistua ja vaikuttaa.
Myös edustuksellinen demokratia ja siihen kytkeytyvä päätöksenteko korostuivat keskusteluissa.
Äänestysaktiivisuuden kohdalla pohdittiin syitä ihmisten passiivisuudelle. Omat vaikutusmahdollisuudet saattavat tuntua olemattomilta ja päätöksenteko etäiseltä, asioiden etenemisen hitaus turhauttaa, eivätkä kaikkien voimat riitä osallistumiseen. Osallisuudessa suuri merkitys on myös kieli- ja lukutaidolla ja mahdollisuudella kehittää omaa ymmärrystä. Tarvitaan selkeää kieltä, kriittistä medialukutaitoa, ymmärrystä historiasta ja kulttuuriperinnöstä sekä tutkimusta ja tilastotietoa päätöksenteon pohjaksi.
Demokratiassa tarvitaan erilaisten näkemysten kuulemista ja kunnioittamista sekä rakentavaa ja moniäänistä keskustelua. Keskustelijoita huolettivat disinformaation leviäminen, epäasialliset vaikuttamisyritykset ja eri tavoin ajattelevien ihmisten maalittaminen.
Monet muistuttivat, että demokratiaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä ja sen eteen pitää jatkuvasti tehdä työtä. ”Demokratia ei ole koskaan valmis”, todettiin yhtenä oivalluksena. Dialogien osallistujille oli tärkeää vaalia luottamusta, oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta ja vapautta yhteiskunnassa. Erityisen näkyväksi demokraattiset käytännöt tulivat niiden osallistujien kokemuksissa, jotka olivat aiemmin eläneet epädemokraattisissa olosuhteissa, ja kokivat nyt, että omilla sanoilla on merkitystä.
Dialogia demokratian katvealueista
Kun edistää sivistystä, dialogia, kohtaamista, solidaarisuutta, vastuullisuutta, kohtuullisuutta, kestävyyttä ja toivoa, edistää samalla demokratiaa.”
Demokratian puolustusdialogiin osallistunut
Keskusteluissa pohdittiin myös demokratian katveita.
Joitakin keskustelijoita huoletti, että kansalaiset nähdään yksisilmäisesti kuluttajina ja demokratia jää rahavallan jalkoihin. Lasten ja nuorten osallisuuden demokratiassa koettiin jäävän usein näennäiseksi. Eri tavoin vammaisten ihmisten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon on monen kynnyksen takana.
Keskustelijoita askarruttaakin, kuuluko vain kovimmalla puhuvien ääni ja millä tavalla huomioimme ne äänet tai signaalit, jotka ovat peitossa ja piilossa.
Osa keskustelijoista näki, ettei demokratiassa huomioida riittävästi eläinten oikeuksia, eikä hahmoteta, mitä demokraattinen yhteiselo voisi merkitä monilajisessa yhteisössä. Keskustelijoita askarruttaakin, onko demokratia jäänyt ihmiskeskeiseksi – miten huomioimme ekosysteemit ja suhteemme luontoon?
Puolustusdialogit vahvistavat demokratiaa ja lisäävät kriisinsietokykyä
Demokratian puolustusdialogit ovat yksi sovellutus tänä keväänä kehitetystä Kansallisen dialogin mallista. Kansallisten dialogien idea on järjestää koko maan kattava keskustelusarja jostain yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta tai ilmiöstä. Kuka tahansa voi tulla mukaan järjestämään oman dialoginsa. Keskustelujen sisällöistä tehdään julkinen yhteenveto, joka välitetään myös kuntien ja valtionhallinnon johtoon päätöksenteon tueksi.
Dialogiprosessit käynnistyvät kansallisessa dialogimallissa usean eri toimijan yhteistyössä, ja myös Demokratian puolustusdialogit käynnistettiin valtiovarainministeriön, valtioneuvoston kanslian, Erätauko-säätiön, DialogiAkatemian ja Sitran yhteisponnistuksena.
Varsinaiset kansalliset dialogit käynnistyvät keväällä 2023, mutta Demokratian puolustusdialogit hyödynsivät jo kansallista mallia. Aikaisempia sovelluksia ovat olleet Poikkeusajan dialogit ja Suuri luontodialogi.
Koko Suomen kattava keskustelusarja demokratiasta pohjustaakin tulevia kansallisia dialogeja hienolla tavalla.
Henkinen kriisinsietokyky ja resilienssi kasvavat dialogissa
Demokratian puolustusdialogit kiinnittyvät osaksi kansallista henkistä kriisinkestävyyttä tilanteessa, jossa globaalia pandemiaa seuraa globaali turvallisuuskriisi. Valtioneuvoston huhtikuussa julkaisema Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta esitti kansalliset dialogit yhtenä keinona vahvistaa kansakunnan henkistä kriisinsietokykyä.
Miten Demokratian puolustusdialogit voivat sitten lisätä kestävyyttämme kriisissä?
Asia voidaan nähdä kahdesta näkökulmasta. Yhtäältä dialogit luovat kansalaisille paikkoja kokoontua yhteen käsittelemään rakentavalla tavalla kriisin nostattamia kokemuksiaan. Yhteen tuleminen, toisten kuunteleminen ja asioiden syvällinen pohtiminen luo useimmille ihmisille luottamusta ja toivoa siihen, että vaikeistakin ajoista selvitään, kunhan pidämme huolta toisistamme.
Toisaalta dialogit antavat tärkeää tietoa siitä, miten kansalaiset eri puolilla Suomea ja myös muualla maailmassa kokevat demokratian tilan. Puolustusdialogit tekevätkin syväluotauksen demokraattisen yhteiskuntamme nykytilaan moninaisten kriisien puristuksessa.
Yhteenveto dialogeista julkaistaan syyskuussa
Dialogit aineistona ovat kuin ikkuna monipuoliseen kansalaisten kokemustietoon ja tuovat rikkaudellaan mainion lisän usein käytettyjen tilasto- tai kysely- ja haastattelututkimusten rinnalle. Dialogeista saatujen kirjausten pohjalta tehtävä julkinen yhteenveto tulee tarjoamaan tietoa, jota voidaan käyttää demokratiaa vahvistavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.
Dialogien yhteenvedoista koostettu julkaisu käännetään myös englanniksi ja molemmat kieliversiot julkaistaan syyskuun puolivälissä 2022.
Lue lisää demokratian puolustusdialogeista
