Mikä ihmeen työhyvinvointi-SIB? Kysymyksiä ja vastauksia!

Tulosperusteinen rahoitussopimus (Social Impact Bond eli SIB) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. SIB-mallissa yksityiset tai institutionaaliset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävän toiminnan ja kantavat siihen liittyvän taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Uusi malli tarjoaa siis julkiselle sektorille mahdollisuuden tulosten ostamiseen sen sijaan, että maksetaan suoritteista tai ”pelkästä” toiminnasta. Sijoittajille se on tuoton ohella mahdollisuus osallistua yhteisen hyvän rakentamiseen. Maailmalla mallia hyödynnetään etenkin edistävään ja ehkäisevään toimintaan. Tällaisen mallin pohjalta on rakennettu myös Suomen ja Pohjoismainen ensimmäinen SIB-hanke, joka edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla.   

Siis mikä?

Työhyvinvointi-SIBin vaikuttavuustavoitteet liittyvät työhyvinvoinnin lisäämiseen ja sitä kautta muun muassa sairauspoissaolojen vähentämiseen hankkeeseen osallistuvissa julkisen sektorin organisaatioissa. 

Työnantajille tarjotaan asiantuntija- ja palvelukokonaisuus, joka auttaa edistämään työntekijöiden työhyvinvointia. Sijoittajat maksavat käytännön palvelut ja toiminnan sekä kantavat hankkeen taloudellisen riskin. Työnantaja maksaa pienen aloitusmaksun lisäksi vain saavutetuista tuloksista.

Hanke toteutetaan noin kolmen vuoden aikana. Sen läpiviennin kannalta keskeisessä asemassa on hankehallinnoijana toimiva Epiqus Oy. Hankehallinnoija vastaa mm. SIB-hankkeen strukturoinnista, asiakkaiden, sijoittajien ja palveluntarjoajien hankinnasta sekä kokonaisuuden hallinnoinnista. 

Julkinen sektori: hintalappu tulosten mukaan

Tällä hetkellä työhyvinvointi-SIBissä ovat mukana Lounais-Suomen maistraatti, Savon koulutuskuntayhtymä ja Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitos, joille tarjotaan erilaisia työhyvinvointipalveluja. SIBin piirissä on yhteensä noin 1 300 työntekijää. Tällaista yhteistyömahdollisuutta on tarjottu hyvin laajasti eri kunnille, sairaanhoitopiireille ja valtion virastoille.

Mihin julkinen organisaatio sitoutuu hankkeeseen lähtiessään?

Se sitoutuu maksamaan tulospalkkion, jos vaikuttavuustavoitteet saavutetaan. Tulospalkkion laskentaperusteena on sairauspoissaolopäivien väheneminen. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että koko organisaatio sitoutuu osallistumaan työhyvinvointia edistävään toimintaan.

Kuinka paljon sairauspoissaoloja julkisella sektorilla on keskimäärin?

Kunnissa keskimäärin 16,7 päivää/työntekijä/vuosi. Valtiolla vähemmän. 

Kuinka paljon säästöjä vuodessa kertyy, jos tavoiteltu 2,1 päivän vähennys sairauspoissaoloihin toteutuu nykyisellä 1 300 osallistujan joukolla?

Kuntien eläkevakuuttaja Keva ilmoittaa sairauspoissaolopäivän keskimääräiseksi kustannukseksi 300 euroa. Tuolla euromäärällä laskettuna säästö olisi noin 820 000 euroa vuodessa.

Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Kun välilliset menot otetaan huomioon, työkyvyttömyys aiheuttaa esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa, Porissa ja Jyväskylässä yhteensä lähes puolen miljardin euron kustannukset (13,6 prosenttia palkoista).

Miten suuri osa taloudellisesta säästöstä maksetaan sijoittajille?

Kertyneestä säästöstä työnantaja maksaa tulospalkkiona lähtötilanteeseen verrattuna 175 euroa / vähentynyt sairauspoissaolopäivä / työntekijä. Loppu säästö jää organisaatiolle itselleen.

Onko SIBillä muita tavoitteita kuin sairaspoissaolojen vähennys?

Vaikka mittarina ovat sairauspoissaolot, tavoitteena on ennen kaikkea yksilön työkyvyn ja koko työyhteisön hyvinvoinnin tukeminen. Tämän toivotaan näkyvän niin työntekijöiden parempana elämänlaatuna kuin organisaation tuloksellisempana toimintana.

Palveluntarjoajat: muutoksen avaimet

Palveluista vastaa neljän yrityksen koalitio, jossa on monipuolista osaamista työhyvinvoinnin eri alueilta: Aino Health Management (terveystietojärjestelmät ja terveysjohtaminen), Headsted (mielenterveyden verkko-ohjelmat), Tietotaito Group (työ- ja organisaatiopsykologia johtamisen ja työterveyshuoltotyön rajapinta) ja Trainers’ House (johtajien ja esimiesten kouluttaminen).

Millaisia palveluja työhyvinvoinnin tueksi on tarjolla?

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämisen osaamista yksilö- ja yhteisötasolla niin henkisestä kuin fyysisestä näkökulmasta. Toimintakokonaisuus räätälöidään jokaiselle organisaatiolle erikseen. Se pohjaa lähtötilanneselvitykseen sekä organisaation ja palveluntuottajien yhteiseen suunnittelun.  

Miten palvelut näkyvät yksittäisen työntekijän arjessa?

Se riippuu työntekijän lähtötilanteesta. Mitä enemmän on terveyteen, työkykyyn ja/tai työhyvinvointiin liittyviä haasteita, sitä enemmän saa erilaista tukea. Toisaalta myös hyvässä kunnossa oleville ja hyvän työkyvyn omaaville työntekijöille on tarjolla tukea ja motivointia. 

Julkisen sektorin työhyvinvointia on edistetty useissa eri projekteissa. Mitkä tekijät luovat uskoa siihen, että tämä projekti onnistuu?

Laaja työhyvinvoinnin asiantuntemus on tässä hankkeessa saatavissa ”yhdeltä luukulta”. Se on ainutkertaista. Lisäksi palveluntuottajat hyötyvät toiminnasta taloudellisesti vain siinä tapauksessa, että saavutettu tulos on erityisen hyvä. Tämä varmistaa osaltaan sen, että koalitio tekee todella parhaansa; pelkkä tekeminen ei riitä, vaan sen on oltava myös mitattavasti hyödyllistä.

Mitä tapahtuu, kun hanke kolmen vuoden kuluttua päättyy? Loppuvatko palvelut?

Uusien toimintatapojen toivotaan kiinnittyvän osaksi työyhteisön ns. normaalia työhyvinvoinnin edistämistoimintaa. Jokainen työnantaja päättää itse, jatkuuko toiminta ja missä muodossa. Palveluntuottajakoalitiolle on annettu ohje tehdä itsensä tarpeettomaksi sopimuskauden aikana. 

Sijoittajat: raha hakee merkitystä

Työhyvinvointi-SIBin ensimmäisen vaiheen sijoittajat ovat Me-säätiö, Sitra ja yksityinen finanssisijoittaja Henri Kulvik. 

Millaiselle sijoittajalle SIB sopii?

Sijoittajalle, joka haluaa saada pääomallaan aikaan taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. 

Millaista tuottoa työhyvinvointi-SIB tavoittelee sijoitetulle pääomalle?

Tavoitteena on riskikorjattu markkinatuotto.

Mitkä ovat sijoittajan näkökulmasta suurimmat riskit?

Työhyvinvointi-SIB ei ole likvidi, eikä sillä ole markkinaa eli varat ovat siis sidotut rahastoon koko sen reilun kolmen vuoden toiminta-ajan. Pääomalla ei myöskään ole takuuta, joten sijoittajat voivat menettää sijoituksensa osittain tai kokonaan, jos tavoitteita ei saavuteta. Riskejä voi liittyä myös palvelutuotantoon sekä muutoksiin julkisten organisaatioiden toimintaympäristössä.

Millaisia ovat tähänastiset kokemukset?

Työhyvinvointi-SIBin ensimmäisellä tilikaudella (1.5. – 31.12.2015) palvelut olivat tarjolla vain Lounais-Suomen maistraatissa. Kahdessa muussa organisaatiossa ne alkoivat vasta tämän vuoden alussa.

Tilikauden yhteenvedon mukaan asiakastyytyväisyys oli kiitettävällä tasolla ja sairaspoissaolojen vähenemä ylitti tavoitteen hieman yli kolminkertaisesti. Suurin osa hyvästä tuotosta ohjattiin työhyvinvointipalveluiden lisäostoihin. Myös sijoittajien sijoittaman pääoman arvo säilyi. Valtaosan tuotosta on ennustettu syntyvän sopimuskauden loppupuolella, jolloin työhyvinvointi on toivottavasti vakiintunut osaksi normaalia toimintaa, eikä hyvinvointipalveluja tarvita yhtä paljon kuin sopimuskauden alussa. 

Vieläkö ehtii mukaan julkisen sektorin työnantajana tai sijoittajana?

Vielä! Neuvotteluja käydään parhaillaan muutaman julkisen sektorin työnantajan kanssa. Kun uusia asiakkaita tulee mukaan, myös rahoitusta tarvitaan lisää.  

SIB-malli käytännössä

Lataa täältä vaikuttavuusinvestoimisen esite.

Sitran tavoitteena on rakentaa Suomeen vaikuttavuusinvestoimiselle otollista toimintaympäristöä, kokeilla uutta mallia käytännössä, kehittää vaikuttavuuden mittaamista ja selvittää mahdollisuuksia vaikuttavuusinvestoimisrahaston perustamiseen. Uskomme että vaikuttavuusinvestoiminen tarjoaa suomalaiselle hyvinvointimallille yhden mahdollisuuden uudistumiseen.