artikkelit
Arvioitu lukuaika 10 min

Mikä meitä estää toimimasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Ahdistusta, tiedon puutetta, mukavuudenhalua ja sosiaalista painetta. Muun muassa nämä asiat nousivat voimakkaasti esille, kun yli tuhat suomalaista kerääntyi yhden päivän aikana dialogeihin ottamaan selvää siitä, mikä meitä estää toimimasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.  

Kirjoittajat

Tuuli Hietaniemi

Johtava asiantuntija, Ohjelmat

Anna Solovjew-Wartiovaara

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on vaikka kuinka paljon, mutta jokin meitä estää toimimasta. Kansallisena Erätauko-päivänä 29.1. järjestettiin 26 paikkakunnalla sata rakentavaa keskustelua ilmastonmuutoksesta. Dialogeihin osallistui yhden päivän aikana yli tuhat keskustelijaa. 

Keskusteluita oli järjestämässä todella erilaisia tahoja: mukana oli niin pieniä kyläyhteisöjä, ympäristöjärjestöjä, kouluja, kaupunkeja, yrityksiä kuin yksittäisiä henkilöitä (listaus järjestäjistä jutun lopussa). 40 prosentissa keskusteluista oli mukana henkilöitä, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun. Erätauko-päivä sai mukaan ilmastokeskusteluun siis heidätkin, joiden ääni yleensä jää pimentoon.  

Kokosimme yhteen keskusteluiden sisällön kenen tahansa hyödynnettäväksi. Keskeisiksi estäviksi tekijöiksi nousivat ilmastoahdistus, tiedon puute ja sirpaleisuus, mukavuudenhalu, sosiaalinen paine, raha ja aika. Avaamme seuraavaksi kutakin tekijää yksi kerrallaan ja artikkelin lopusta löytyy myös muutama valikoitu linkki luotettavaan tietoon ja ratkaisuihin. Tämä yhteenveto on tehty keskustelunjärjestäjien yhteenvedoista ja kunkin keskustelijan henkilökohtaisista oivalluksista, joista myös sitaatit on poimittu.  

Tarkoitus on, että keskusteluiden oivallukset ovat laajasti hyödyntävissä ja useampi järjestäjä on niin jo tehnytkinPyytämällä on myös mahdollista saada käyttöön koko yhteenvetomateriaali. Tämän artikkelin lisäksi moni järjestäjä on itse tehnyt yhteenvedon keskustelunsa keskeisistä oivalluksista ja näitä yhteenvetoja löytyy esimerkiksi Twitteristä aihetunnisteilla #Erätauko ja #MikäMeitäEstää.  

Ahdistuksesta toimintaan 

“Yhdessä pääsimme maailmantuskasta ideoimaan konkreettisia toimia.”(1) 

Vuosi 2018 toimi kuin herätyskello. Suomen hellekesä, sinilevälautat ja maanviljelijöiden ahdinko toivat ilmastonmuutoksen iholle. Lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n erikoisraportti järisytti maailmaa: ilmastotoimiin on ryhdyttävä voimalla tässä ja nyt, jos haluamme välttää pahimmat tuhot.   

Havahtuminen ilmastokriisin vakavuuteen näkyi Erätauko-keskusteluissa selvästi. Joka neljännessä keskustelussa ilmastoahdistus oli nostettu esiin. Huolta ja ahdistusta aiheutti ilmastokriisin vakavuus ja mittakaava. Erityisesti huomiota sai se, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lapsiimme ja lastenlapsiimme. Miten heidän kanssaan tulisi keskustella aiheesta?

Ilmastoahdistusta kuvailtiin musertavaksi ja pelottavaksikin tunteeksi. Keskusteluissa nousivat esiin luopumisen tuska, pelko ja neuvottomuus, sekä epäily omien toimien riittämättömyydestä. Pelko tuntea syyllisyyttä omista päästöistä voi aiheuttaa päästöongelman sysäämistä pois mielestä ja ilmastonmuutoksen väheksyntää ja asioista puhuvien kritisointia.(2)  

Samalla tunteiden jakaminen helpotti: “Oli ihana kuulla, että muutkin kamppailevat samojen asioiden äärellä.(2) Vaikean aiheen parissa virisi myös toivo ja vastarinta: “Alun ahdistus muuttui loppua kohti toiveikkaammaksi kokemukseksi: voimme vaikuttaa ja jaamme saman huolen.”(3) Yksi keskustelija tiivisti: Toimiminen on kiinni tiedoista, resursseista ja tunteista. Mikä tahansa näistä voi estää tai mahdollistaa toiminnan.(4) 

Tiedon puute ja sirpaleisuus  

“Oikean tiedon puute tai toisiaan kumoavan ”tiedon” suuri määrä lamauttaa ja estää toimimasta: jos jotain hyvää ilmastonmuutoksen hyväksi tekeekin, aina on joku sanomassa, että ei se olekaan hyvä tai joku muu toimi olisi parempi tai ei se kannata.(5) 

Ilmastonmuutosdialogien osallistujia pyydettiin listaamaan asioita, jotka estävät heitä hillitsemästä ilmastonmuutosta. Hieman yllättäen eniten mainintoja sai tiedon puute ja pirstaleisuus. Keskustelijat huomauttivat, että tietoa kyllä on, mutta informaatiotulvan keskellä on vaikeaa erottaa faktaa fiktiosta ja isoja asioita pienistä. Mediassa ja asiantuntijoiden kesken käyty keskustelu myös koettiin vaikeaksi ja jopa ristiriitaiseksi. Pahimmillaan epätietoisuus johti siihen, ettei ilmastotoimiin ryhdytty lainkaan.  

Yhteenvedoista ja oivalluksista paistoi läpi suuri tarve selkeälle, helposti saatavalle ja luotettavalle tiedolle. Oppitunteja, tietoiskuja, mainostauluja, kotiin lähetettäviä kirjeitä – jopa Ylen ”propagandaa”. Apua toivottiin niin valtiolta, kouluilta, yliopistoilta, medialta kuin Sitralta.  

Onneksi liikumme kuitenkin oikeaan suuntaan. Helsingin Sanomat ja Yle ovat uutisoineet ilmastonmuutoksesta kiihtyvällä vauhdilla. Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston ylläpitämä Ilmasto-opas tarjoaa luotettavaa asiantuntijatietoa, joka on kaikkien ulottuvilla. Sitra puolestaan edistää kiertotalousopetusta, joka tavoittaa kuluvan lukuvuoden aikana jo yli 70 000 lasta ja nuorta.  

Mukavuudenhalu

”Minua estää tyytyväisyys ja välinpitämättömyys.(6) 

Miksi lähteä muuttamaan omaa tai organisaation toimintaa, jos asiat ovat helppoja ja mukavia juuri näin? Kun keskustelijat analysoivat omia toimiaan ja toimien puutetta, esiin nousivat laiskuus ja mukavuudenhalu. Varttuneemmat osallistujat kokivat vuosien saatossa nousseen elintason saavutettuna etuna, josta on vaikea luopua. Osa nuorista puolestaan totesi kasvaneensa kulutuskeskeiseen kulttuuriin: ”kivoista saastuttavista asioista” halutaan pitää kiinni. 

Mukavuudenhalu toistui niin suhteessa liikkumiseen, syömiseen, omistamiseen, matkustamiseen, kierrätykseen kuin harrastamiseen. Mitä helpompia ja mukavampia asiat ovat, sitä vaikeampi niitä on muuttaa. Moni keskustelija nosti esiin, että muutos tapahtuisi nopeammin, jos ilmastoystävälliset vaihtoehdot olisivat helppoja ja mukavia. 

Eräs keskustelija peräänkuulutti nykyistä enemmän yhteisvastuuta. On yllättävää, kuinka tärkeää ihmisille todellakin on se, että eettisesti ja ekologisesti kestävien päätösten taustalla on oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin lisääntyminen tai muutoksesta saatu ilo, sen sijaan että muutos tehtäisiin siksi, että se vain pitää tehdä. Miksi kaiken pitää lisätä tai ylläpitää omaa iloa, ennen kuin siitä voi ottaa vastuun?(7) 

Esiin nousi suuren yhteiskunnallisen utopian kaipuu. Keskustelijat kaipasivat visiota kestävästä hyvinvoinnista ja paremmasta tulevaisuudesta, jota kohti kulkea. Jaettu kokemus oli, että ilmastotoimiin on helpompi ryhtyä, jos muutos ei ole luopumista vaan polku parempaan elämään. 

Sosiaalinen paine

”Jos naapurit ja oma perhe ei tule mukaan, leimautuu heti oudoksi.(8) 

Kukkahattutäti. Puunhalaaja. Ilonpilaaja. Tosikko. Aina ei ole helppoa olla ilmaston ystävä. Sosiaalinen paine nousi keskusteluissa toistuneiden aiheiden kärkeen. Se puhutti niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työpaikoilla. Mitä tehdä, jos ilmastoteoista puhuminen maksaa ystävyyden tai kiristää tunnelmaa perheen joulupöydässä?

Entä silloin, kun kaveri hehkuttaa sosiaalisessa mediassa lomamatkaa maapallon toiselle puolelle. Ystävät kehottavat matkailijaa nauttimaan ja rentoutumaan, mutta itse ei halua liittyä joukon jatkoksi. Tekisi mieli puhua lentämisen päätöistä ja kysyä, eikö kotimaassa voi rentoutua? Samaan aikaan ystävän syyllistäminen tuntuu vaikealta. ”Olen huomannut, että välillä olen vältellyt omista ympäristöperusteisista valinnoista puhumista, jotta en syyllistäisi muita(9)myönsi yksi keskustelijoista.

Useissa keskusteluissa ratkaisuna nähtiin kriittisen massan muodostuminen, joukkovoima. Toivottiin, että ilmastotoimista tulisi nopeasti uusi normaali, jolloin ilmastofiksuilla teoilla ei enää erottuisi joukosta. Osalle keskustelijoista dialogi antoi jopa voimia jatkaa ilmastotekoja sosiaalisesta paineesta huolimatta: Sain uusia sanoituksia erilaisiin tilanteisiin käytettäväksi, kun minua ei enää yhtään pelota se koetaanko minut hankalaksi ihmiseksi.(2) 

Joskus lähipiirin koettiin syyllistyvän myös tahattomasti. Keskusteluissa nousi esiin, että pelkkä esimerkin näyttäminen voi riittää ärsyttämään ympäristöä. Vaikka ystäviä, työkavereita tai perhettä ei yrittäisi syyllistää, he kokevat huonoa omaatuntoa tai ärsyyntyvät. Yhdessä keskustelussa pohdittiin, voiko syynä olla ”kuluttamiseen kasvattaminen”. Ensin yhteiskunta kannustaa ihmisiä kuluttamaan, jotta talouden pyörät pyörivät. Seuraavaksi vaaditaan kovaan ääneen vastuuta omista ilmastopäästöistä. Ristiriita on valmis.

Raha

”Ostaisin sähkö– tai kaasuauton, jos saisin sen samaan hintaan tai samoin ominaisuuksin kuin nykyisen.(10) 

Monesti ilmastotoimia estää yksinkertainen syy: raha. Jos kotimainen kala on kalliimpaa kuin jauheliha, sitä syödään vähemmän. Aurinkopaneelien verovähennysoikeuden puute hidastaa investointia, jonka muuten olisi halukas tekemään, koko talon energiaremontista puhumattakaan. Eräs keskustelija kertoi, että muovin kierrättäminen kiinnostaisi, mutta lähin kierrätyspiste oli kymmenien kilometrien päässä. 

Yrityksissä puolestaan tasapainoteltiin myynnin ja tuloksen tekemisen ja toisaalta ekologisten vaatimusten kanssa. Positiivinen oivallus oli, että tehokas taloudellinen toiminta on usein myös ympäristöystävällisempää. Esiin nousi henkilökohtaisten valintojen ohella yhteiskunnallisen tason esteitä: ”Vienninedistämisessä voi myös olla ristiriitaa taloudellisen edun tavoittelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän välillä.(11)  

Aika 

”Kiire  ei ole aikaa istua tuntia bussissa, kun autolla menee 20 min.(12) 

Rahan lisäksi keskusteluissa nousi esiin se, ettei ilmastotoimiin riitä arjen keskellä aikaa. Tämä painottui etenkin pikkulapsiperheissä, joissa arjen kuormitus, työn ja perheen yhdistäminen ja ”yleinen kaaos” johtivat keskustelijoiden mukaan siihen, ettei ilmastoystävällisiin valintoihin ehtinyt perehtyä.  

Ajan lisäksi kortilla voivat olla muut voimavarat. Eräs vastaaja tähdensi, että kun aika ja lepo ovat kortilla, myös ilmastotoimet kärsivät: ”Minua estää aina välillä väsymys. Ei laiskuus vaan väsymys. Silloin ei jaksa kierrättää niin hyvin kuin haluaisi.(10)  

Joskus tärkeysjärjestyksessä ilmastotoimien edelle ajavat henkilökohtaisen elämän haasteet. Kuten yksi keskustelija huomautti, ”nuoret elävät erilaisissa todellisuuksissa ja kaikille tämä ei ole ensimmäinen huolenaihe, eikä edes toinen.(13)  Ilmastotoimia estää sekin, jos oma fyysinen terveys pettää tai mielenterveys horjuu. 

Miten tästä eteenpäin? 

Toivomme, että tämä yhteenveto auttaa käynnistämään jatkokeskusteluita ja vaikuttavia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Artikkelissa on hyödynnetty kaikkien keskustelun järjestjien yhteenvedot. Koko aineiston voi halutessaan pyytää Erätauko-projektin vetäjältä Janne Kareiselta (kerro pyynnön yhteydessä, mihin aiot aineistoa käyttää).  

Voit myös järjestää jatkossa Erätauko-dialogin Erätauko-päivän materiaalien tai Erätauko-työkalujen avulla. 

Keskusteluissa tuli esiin runsaasti ratkaisuja ja selkeälle tiedolle ilmastonmuutoksesta oli keskustelijoiden mukaan suuri tilaus. Listasimme muutamia hyvä tiedonlähteitä tähän: 

  • Ilmasto-opas.fi on Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ylläpitämä sivusto, joka kokoaa yhteen osoitteeseen käytännönläheistä, tutkittua ja luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksesta. 
  • Sitran Kestävä arki -sivustolta löytyy paljon vinkkejä kestävämpään arkeen ja kuluttamiseen – niin yksilön kuin yritysten näkökulmasta. 
  • 100 fiksua arjen tekoa –sivusto tarjoaa sata keinoa hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa. Lähes 70 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä johtuu meistä ja elämäntavoistamme. Arjen teoilla ja valinnoilla voimme myös pienentää päästöjä.  
  • Mikäli kiertotalous kiinnostaa, aiheesta löytyy kattavasti tietoa Sitran Kiertotalous-sivustolta. Sivustolta löytyy myös kiertotalouden oppimateriaaleja peruskouluun, lukioon ja ammattikouluun.  
  • Sitran Ilmastoratkaisut-sivustolle kootaan tietoa ilmastoratkaisuista, jotka tuottavat hyvinvointia Suomelle. Sivustolta löytyy myös mm. selvitys kuntien ilmastotavoitteista ja –toimista. 

Erätauko-keskusteluissa peräänkuulutettiin myös kriittistä massaa. Murros on kuitenkin jo lähellä: esimerkkinä vaikkapa se, että Elämäntapatesti on tehty jo yli 600 000 kertaa. Pikatestin avulla voit selvittää, ovatko elämäntapasi ympäristön puolella vai sitä vastaan. Tuloksena saat sinulle räätälöityjä vinkkejä parempaan elämänlaatuun. 

Myös dialogia toivottiin lisää: keskustelijat kokivat, että dialogi aktivoi toimimaan. Rakentavan keskustelun Erätauko-malli on helppo kenen tahansa ottaa haltuun. Erätauko-sivustolta löytyy paljon konkreettisia työkaluja keskustelun suunnitteluun ja vetämiseen. Voit myös hakea Erätauko-perehdytykseen tai -mentorointiin tai etsiä tulossa olevan Erätauko-koulutuksen. 

Ilmastokeskustelu jatkui 14. helmikuuta Sitran, WWF:n ja Helsingin Sanomien suuressa vaalitentissä, jossa konkreettiset ratkaisunsa ilmastokriisin ratkaisemiseksi esittivät yhdeksän puoluejohtajaa.

Yhteenvedon jättäneet keskustelun järjestäjät (suluissa sitaattien viitteet) 

Aalto yliopisto, Aktivistimummot, Aretai Oy(9), Brandt Leena, Crisis Management Initiative – CMI, Cultura-säätiö, Dodo ry, Espoon kaupunki / kirjastot, Greenpeace Oulu, Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ja Maan ystävien Oulun paikallisjärjestö Maahinen ry, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin kaupunki/kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Helsingin seurakuntayhtymä ja Sykli, HEL-UnTrashed, Helsingin Nuorkauppakamari, Hertsikan Pumppu -osuuskunta, Hokkanen Tero, HSY, Hämeenlinnan kaupunki, Ikonen Stina, Imatran kaupunki, InnoOk Osk, International Organization for Migration, Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry, Jyväskylän kansalaisjärjestöjen yhteistyöryhmä(2), Järvenkylä Mikael, Kaikutiimi/ Tamro Oyj, Kalliolan Setlementti, Kansalaisareena, Setlementtiliitto, Kansalaisfoorumi, Kanssala ryhmä, Kehittämiskeskus Opinkirjo/ Allianssi/ Nuorten Agenda2030(13), Keskustan Keravan paikallisyhdistys, Uudenmaan Keskustanuoret, Maaseudun Sivistysliitto, Keskustan Lahden kunnallisjärjestö ry, Kirkkohallitus, Kohtuukulutuksen Lelutohtorit – Reason ry(6), Korkeasaari, Kriittinen korkeakoulu, Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaat ry, Lahden ammattikorkeakoulu Oy(4), Lahden kaupunki, Lapin liitto(5), Lappeenrannan kaupunki, Laurea-ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus – Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanke, Mothers in Business ry(10), MTK-Pirkanmaa ry / Pirkanmaan maaseutunuoret, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry, Novida ammattiopisto ja lukio, Nuoren Voiman Liitto / LitAdvisor, Opetushallitus, Pohjois-Kymen kasvu ry, Porin kaupunki, Päijät-Hämeen liitto, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus(7), Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, RCE Helsinki Metropolitan ja Sirene-verkoston jäseniä, Savo-Karjalan Luonto-Liiton ilmastotoiminta/ Mahdollisuuksien tori/ All Youth(8), Sitra, Solita(1), Suomen kylät ry:n korttelijaosto, SYÖTE2020, Tampereen yliopisto, Tapanilan Kylätila/ Hyvinvoinnin Elohelmi(3), Teatterikorkeakoulu/Tuotantotekniset palvelut, Trimble Solutions Espoo(12), Turun kaupunki, Töölön palvelukeskus, Ulkoministeriö/ Kavaku 41(11), Useless Company, Valtiokonttori/Haus, Varusteleka, Viestintätoimisto Drum, Vääksyn Olkkari ry,  Yhteiset Lapsemme ry .

 

Mistä on kyse?