Miksi yrityksen kannattaa asettaa tiedeperustaiset luontotavoitteet? Listasimme 5 syytä

Tekeekö yrityksesi luontokadon pysäyttämiseksi riittävästi oikeita asioita ja oikeissa paikoissa? Entä mistä tiedät, onko yrityksesi oikealla polulla kohti luontopositiivista liiketoimintaa?

Yritysten ja kaupunkien luontotyötä helpottamaan on kehitetty uusi tieteeseen perustuva luontotavoitteiden ohjeisto, josta käytetään lyhennettä SBTN (Science Based Targets for Nature).

Alun perin tiedeperustaiset tavoitteet kehitettiin kansainvälisessä Science Based Targets -aloitteessa (SBTi). Niiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä asettamaan tieteeseen pohjautuvia, uskottavia ilmastotavoitteita. SBTi:stä on sittemmin tullut johtava standardi yritysten hiilineutraaliustavoitteille.

SBTi:n rinnalle perustettu Science Based Targets Network (SBTN) julkaisi vuonna 2020 alustavan ohjeistuksen (pdf, englanniksi), jonka avulla yritykset voivat asettaa toiminnalleen tiedeperustaiset luontotavoitteet. Taustalla on yritysten tarve saada työkaluja tehokkaan luontotyön tueksi: miten esimerkiksi asetetaan tavoitteita, jotka ovat mitattavissa, toteuttamiskelpoisia ja aikaan sidottuja?

Kanadan Montrealissa pidetyssä YK:n luontokokouksessa 196 maata hyväksyi tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan kääntämiseksi kohti elpymistä. Nyt kun kansainväliset luontotavoitteet on päivitetty, SBTN:n on määrä julkaista tänä vuonna ensimmäinen versio tiedeperustaisista luontotavoitteista.

Yrityksillä ja kaupungeilla on monta painavaa syytä asettaa tiedeperustaiset luontotavoitteet. Listasimme niistä viisi:

1. Yritysten luontotyölle on yhä enemmän kysyntää

Yritysten kiinnostus luonnon monimuotoisuutta kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ympäristöalan konsulttiyhtiö Ecogainin mukaan tieteeseen pohjautuvia tavoitteita asettavien pohjoismaisten yritysten osuus kolminkertaistui vuosien 2021 ja 2022 välillä. Kasvu on erityisen voimakasta Suomessa, jossa oli Pohjoismaista eniten yrityksiä (5) 50:n parhaiten menestyvän eurooppalaisen yrityksen joukossa vuonna 2022.

Yritysten luontotyö on lisääntymässä voimakkaasti, ja tiedeperustaisista luontotavoitteista tulee yrityksille yhä vahvemmin kilpailuetu – ja lopulta myös vaatimus.

2. Uudet investoinnit ja sääntely edellyttävät yhä useammin tieteeseen pohjautuvia luontotavoitteita

Viime vuonna vastuullisen sijoittamisen ESG-rahastot kohtasivat voimakasta vastatuulta ja ESG-luokitukset vähenivät talousuutistoimisto Bloombergin mukaan (maksumuuri) huimat 84 prosenttia edellisvuodesta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että viherpesua on kitketty pois rahastojen lupauksista. Yritykset eivät voi enää ratsastaa ylevillä tavoitteilla ja perusteettomilla väitteillä, sillä lainsäädäntö kiristyy ja sijoittajat ovat entistä valveutuneempia.

Sama viesti toistui myös ympäristöministeriön teettämässä, tuoreessa Elinkeinoelämä ja luonnon monimuotoisuus –raportissa. Dosentti Mari Pantsarin vetämässä hankkeessa haastateltiin noin 50:tä toimijaa – toimialaliittoja, yrityksiä ja rahoituslaitoksia – näiden kiinnostuksesta ja valmiudesta osallistua luontokadon pysäyttämiseen.

Haastateltavat korostivat EU:n ja kansallisen lainsäädännön sekä rahoittajien ja sijoittajien kasvavia vaatimuksia, joissa otetaan yhä enemmän huomioon luontoon liittyviä riskejä. On siis parempi olla eturintamassa kuin perässähiihtäjä. Tästä huolimatta luontotavoitteiden asettamisessa ei ole vielä yhtä vakiintunutta standardia.

Tiedeperustaisia luontotavoitteita kehitetään edelleen ja tulevaisuudessa niistä voi tulla SBTi:n ilmastotavoitteiden kaltainen johtava standardi luontokysymyksissä. Tavoitteiden etu on se, että ne nimensä mukaisesti pohjautuvat tieteeseen ja auttavat määrittämään turvalliset raamit ihmisen toiminnalle, kun otetaan huomioon planeetan kantokyvyn rajat, biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus ja maailmanlaajuinen biodiversiteettiviitekehys vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Tavoitteita ei siis aseteta mielivaltaisesti, vaan ne heijastavat todellista liikkumavaraa planeetan kantokyvyn rajoissa.

3. Toimitusketjun syvällinen tuntemus suojaa riskeiltä, lisää iskunkestävyyttä ja mahdollistaa tarkan kestävyystyön

Tiedeperusteisten luontotavoitteiden asettaminen on merkittävä panostus, jossa ei ole oikoreittejä. SBTN:n viisivaiheisen viitekehyksen mukaisesti yritysten on ensin tehtävä olennaisuusarvio sekä arvioitava luontoriippuvuuksia ja -vaikutuksia omissa toimitusketjuissaan. Tämä vaatii riittävästi aikaa ja resursseja.

Ensimmäinen vaihe on pitkälti yhdenmukainen muiden luontotyötä koskevien menetelmien, kuten esimerkiksi Taskforce on Nature-related Financial Disclosures -viitekehyksen (TNFD) ja Capitals Coalition -järjestön esittelemien menetelmien, kanssa. Riippumatta siitä mitä menetelmää käyttää, pitkäjänteinen ja perusteellisesti toteutettu luontotyö auttaa yrityksiä tuntemaan oman toimitusketjunsa perin pohjin. Näin voidaan asettaa täsmällisempiä ja tehokkaampia luontotavoitteita, mutta yhtä lailla vähentää päästöjä tai sosiaalisia riskejä.

Laajuus ja mittakaava ovat kussakin yrityksessä erilaiset. SBTN-verkosto kuitenkin korostaa, että yrityksen on mahdollista aloittaa yhdellä materiaalivirralla ja laajentaa soveltamisalaa myöhemmin. Mitä nopeammin yritys aloittaa prosessin, sitä nopeammin se voi alkaa kartoittaa oman toimitusketjuansa, lisätä luontoon liittyvien menetelmien tuntemusta ja arvioida omia arvoketjujaan tiukkenevan sääntelyn näkökulmasta. Kun yrityksen ymmärrys toimitusketjuistaan syvenee, se voi paremmin hallita ja vähentää siellä piileviä riskejä. Iskunkestävyys onkin koronapandemian myötä nyt tärkeämpää kuin koskaan.

4. Tiedeperustaisten luontotavoitteiden avulla yritys voi vastata kestävyyskriisiin kokonaisuutena

Monilla yrityksillä on jo nyt vaikeuksia saavuttaa riittäviä päästövähennystavoitteita. Paikkaan sidotut luontovaikutukset mutkistavat tilannetta entisestään. Yrityksen täytyy käytännössä harpata askel eteenpäin ilmastotoimista. Luontotoimet ovat astetta monimutkaisempia ilmastotoimiin verrattuna.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että SBTi:n ilmastotavoitteista on paljon apua SBTN:n ohjeiston omaksumisessa. Esimerkiksi ilmastovaikutusten mittaamisesta ja päästötavoitteiden asettamisesta saatu kokemus on pitkälti siirrettävissä luontotyöhön.

Oman toimitusketjun tunteminen on molemmissa avainasemassa. SBTN:n tavoitteena ei ole ollut keksiä pyörää uudelleen, vaan luoda puitteet ilmasto- ja luontovaikutusten torjumiselle kokonaisuutena. Ohjeisto perustuu Kansainvälisen luontopaneeli IPBESin viiteen luontokatoa aiheuttavaan tekijään. Nämä ovat muutokset maa- ja merialueiden käytössä, eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet sekä vieraslajit.

SBTN tarjoaa raamit, joiden puitteissa kestävyyskriisin kolmea ulottuvuutta – luontokatoa, ilmaston kuumenemista ja saastumista – voidaan ratkoa kokonaisuutena.

5. Luontotavoitteiden saavuttamiseen voidaan käyttää kiertotalousratkaisuja, jotka ovat kannattavia jo nyt

Usein sanotaan, että yritykset eivät tee enempää luontotoimia, koska niissä ei nähdä hyötyjä liiketoiminnalle. Väite on ymmärrettävä, mutta siinä on yksi pulma: Väite ei pidä paikkaansa. Kiertotalous voi pysäyttää luontokadon, kertoi Sitran teettämä selvitys. Myös SBTN:n toimitusjohtajan Erin Billmanin (video) mukaan kiertotalous on työkalu tiedeperustaisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi, kiertotalous kytkeytyy suoraan SBTN:n viisivaiheisen kehyksen neljänteen vaiheeseen ’toiminta’. Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalla yli 120 suomalaista yritystä on osoittanut, että kiertotaloudesta voi tehdä liiketoimintaa. Keskeisenä periaatteena on luoda enemmän arvoa siitä mitä meillä jo on, ja tämän kautta vähentää uuden käyttöä. Kiertotalousratkaisuilla olisi luonnon kannalta ratkaiseva merkitys, jos niitä käytettäisiin luonnon monimuotoisuuteen voimakkaasti vaikuttavilla toimialoilla ja toimitusketjuissa.

SBTN:n ensimmäisen version julkaisu vuonna 2023 rajautuu vaiheisiin 1–3 (arviointi, tulkinta ja priorisointi sekä datan kerääminen, tavoitteiden asettaminen ja julkistaminen). Seuraavissa vaiheissa, ja kun yritykset kehittävät toimintaansa eteenpäin, kiertotalousratkaisujen merkitys vain kasvaa.

Suomalaiset edelläkävijät ovat jo nyt suunnannäyttäjiä. Esimerkiksi metsäyhtiö UPM ja rakennusmateriaaleja valmistava Rudus eivät ainoastaan liittyneet SBTN-pilottiin, vaan ne ovat mukana myös SBTN:n yritysyhteistyöohjelmassa. Moni yritys raivaa tietä kohti luontopositiivista maailmaa ja tähtää samalla hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen. Kun luonto, ilmasto ja kiertotalous tuodaan lähemmäs toisiaan, syntyy suomalaisyrityksille mahdollisuus kehittää ratkaisuja, jotka taklaavat kestävyyskriisiä kokonaisuutena – ja samalla synnyttäen arvoa, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Lue lisää:

FIBSin raportti: Vaikuttavaa luontotyötä – Yritysten opit ja kokemukset tieteeseen pohjautuvien luontotavoitteiden pilotoimisesta