sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Luonnon ja terveyden yhteyksien tutkijoita eri puolilta Suomea kokoontui Tampereella loppuvuodesta 2023. Sitran rahoittamassa tapaamisessa oli tarkoituksena koota alan Suomessa toimivia alan tutkijoita ensi kertaa yhteen tutustumaan ja suunnittelemaan tulevaa yhteistyöverkostoa. Järjestäjänä toimi kolmen hengen työryhmä aihepiirin kannalta keskeisistä valtion tutkimuslaitoksista eli Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Suomen Ympäristökeskuksesta (Syke), ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Seminaariin osallistui lähes 35 tutkijaa noin 15 suomalaisesta organisaatiosta, ja he edustivat monipuolisesti eri tieteenaloja. Tässä kirjoituksessa kuvataan osallistujien ajankohtaisia luontoon ja terveyteen liittyviä tutkimusaiheita.
Luonto kodin lähellä
Suomessa on tutkittu melko paljon terveyden suhdetta maankäyttöön eli siihen, kuinka paljon kodin läheisyydessä on joko rakennettua tai viher- ja vesipeitteistä pinta-alaa. Lähiluonnon vaikutus liikuntaan ja liikkumiseen on keskiössä Oulun diakonissalaitoksen liikuntaklinikan (ODL) sekä Helsingin yliopiston hankkeissa. THL:ssä ja Turun yliopistossa on puolestaan selvitetty lähiluonnon yhteyttä sairauksiin sekä lääkkeiden käyttöön. Syke:n uusimmat avoimet paikkatietokannat mahdollistavat entistä tarkemman maankäytön arvioimisen osana asuinympäristön terveellisyyden tutkimusta. Usein tutkimuksen keskiössä ovat kaupunkialueet, joissa valtaosa suomalaisista asuu. Luonnon ja terveyden tutkimuksessa on tärkeää huomioida myös maaseudulla asuvien näkökulmat, sillä harvemmin asutuilla alueilla luontoalueet ovat laajoja, ja niitä koskevat käsittelypäätökset voivat vaikuttaa merkittävästi koko yhteiskuntaan.
Luontokäynnit osana arjen hyvinvointia
Vaikka jo luontokuvien katselu voi rentouttaa ja kohentaa mielialaa, monet luontoon liitetyt terveyshyödyt edellyttävät luonnossa käymistä. Ulkoilumääriä on kartoitettu väestötasolla Luonnonvarakeskuksessa, ja Metsähallituksen luontopalvelut kerää paitsi kansallispuistojen kävijämääriä myös kävijäkyselyitä. Molempia voidaan hyödyntää myös terveystutkimuksessa. Lahdessa on kehitetty tapoja edistää luontoympäristöjen saavutettavuutta eri väestöryhmille osana laajaa kansainvälistä projektia.
Luonto osana elämänkulkua
Mahdollisuudet päästä luontoon eivät ole aina tasavertaiset, ja erityisesti lapset ja ikääntyneet voivat tarvita tukea luontosuhteen ylläpitoon. Näitä ryhmiä tutkitaankin ahkerasti. Lasten ja nuorten luontokontakteja ja niiden edistämisen terveyshyötyjä on tutkittu esimerkiksi Helsingin yliopiston, Folkhälsanin tutkimuskeskuksen, Oulun yliopiston, ODL:n sekä Tampereen yliopiston hankkeissa. Puolestaan ikääntyneiden terveyteen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä luontopohjaisia toimintamalleja kehitetään osana Ikäinstituutin sekä Vanhustyön keskusliiton ja Helsingin yliopiston hankkeita.
Monipuoliset luontokontaktit
Luonto voi olla läsnä arjessa myös muissa muodoissa kuin varsinaisena luontoympäristönä. Tiivistyvissä kaupungeissa esimerkiksi kasvikatot ja vesielementit voivat tarjota luontokontakteja. Luontoon voi olla yhteydessä myös viettämällä aikaa eläinten kanssa, kuvia tai videoita katsomalla tai luontoääniä kuuntelemalla. Luonto ylläpitää monipuolista mikrobilajistoa, jolle altistuminen tukee useiden suomalaistutkimusten mukaan immunologista terveyttä. Luonnon mikrobien kulkeutumista koteihin ja niiden terveysvaikutuksia tutkitaan ainakin Sykessä, Lukessa, THL:ssä ja Helsingin yliopistossa.
Luonto terveyspalveluissa ja terveyden edistämisen tukena
Luontokontakteja voidaan hyödyntää myös osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella luontopalveluita käytetään kuntoutuksessa. Ilmastonmuutoksen tuomat ympäristönmuutokset ja niiden terveysvaikutusten huomioiminen terveydenhuollossa ovat tutkimuskohteena Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.
Erilaisten luontoa hyödyntävien toimintamallien kuten luontoryhmiin osallistumisen vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu muun muassa Lukessa sekä Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Toimivia ja vaikuttavia menetelmiä kootaan parhaillaan THL:n uuteen HYTE-toimintamallien arviointi -palveluun, jossa luontolähtöiset menetelmät ovat yksi osa-alue.
Kohti tasavertaisempaa ymmärrystä ihmisen ja luonnon suhteesta
Verkoston keskusteluissa nousi vahvasti esille myös tarve nostaa keskiöön kestävän ja planetaarisen hyvinvoinnin edistäminen. Tässä olennaista on, että ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin tähtäävässä toiminnassa tulee aina huomioida myös luonnon elinvoimaisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Aihetta tutkitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän näkökulmasta Itä-Suomen yliopistossa. Planetaarisen terveyspolitiikan edellytyksiä tutkitaan Tampereen yliopistossa, ja planetaarinen hyvinvointi on nostettu Planetaarinen terveys ja hyvinvointi – THL. Tampereen yliopistossa selvitetään, voiko luontointervention avulla edistää samanaikaisesti luonnosta saatavaa hyvinvointia ja arjen ympäristötekoja. Turun yliopistossa tutkitaan niin ikään luonnon yhteyttä eudaimoniseen eli merkityksellisyyteen pohjaavaan hyvinvointiin, jonka on havaittu olevan keskeinen kestäviin valintoihin motivoiva tekijä.
