Miltä näyttää maailma Facebookin jälkeen?

Koko ajatus tuntui monista naurettavalta.

Vuosi oli 2004 ja Suomessa pohdittiin uuden, nopeamman mobiiliverkon tarpeellisuutta.

Esimerkiksi Talouselämä-lehdessä julkaistiin tuolloin juttu otsikolla ”Suomi ei tarvitse 3g:tä”, kuten lehti itse vastikään jutussaan muisteli.

Ensi vuonna tulossa on 5G-verkko, jonka povataan mm. ”parantavan sairaita”, ”automatisoivan liikenteen” ja ”vapauttavan robotit aitauksistaan”.

Tällä kertaa aika harva kyseenalaistaa tiedonsiirtokapasiteetin kasvattamista, sillä digitalisaation mukanaan tuoman muutoksen mittakaava on hiljalleen alkanut hahmottua. Datan määrä on kasvanut ja kasvaa nopeammin kuin useimmat meistä olisivat osanneet kuvitella.

Samalla mobiiliverkoista käyty keskustelu on hyvä esimerkki muutosten nopeudesta ja niiden ennakoinnin vaikeudesta.

Mitä jos datan käytöstä päättäisitkin sinä eikä Google?

Hyvää huomista -tulevaisuuspodcastin yhdeksännen jakson aiheena on meitä itseämme koskeva data sekä ennen kaikkea se, miten ja kuka sitä käyttää ja miltä datan käytön tulevaisuus näyttää.

Datan hyödyntämisessä edessä voi nimittäin hyvinkin olla vähintään yhtä suuri mullistus kuin mitä sen siirtämisessä on vastikään tietoverkkojen kehittyessä nähty.

Kritiikki datatalouden nykymallia edustavia jättiläisiä, kuten Facebookia, Googlea, Amazonia ja Applea kohtaan on koventunut samaa tahtia kuin yritysten tavasta hyödyntää käyttäjiensä dataa on paljastunut epäselvyyksiä ja suoranaisia väärinkäytöksiä.

”Uskon, että pelimalli tulee muuttumaan aika radikaalisti”, Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo podcastissa.

Kivelän mukaan ihmisten kasvava tietoisuus oikeuksistaan datan käytön suhteen tulee pakottamaan yritykset muuttamaan toimintatapojaan samaan tapaan kuin parhaillaan on tapahtumassa esimerkiksi kiertotalousajattelun ja ympäristötietoisuuden kohdalla.

Tuoko tietosuoja-asetus uuden onnen?

Toukokuun lopussa voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus voi olla yksi merkittävä ajuri nykyistä ihmislähtöisempään datatalouteen, jossa yksilöllä on huomattavasti nykyistä paremmat mahdollisuudet hallita itseään koskevaa dataa.

Samalla myös ihmisten luottamuksen ansaitsevat palveluntuottajat voivat saada käyttöönsä merkittävästi nykyistä laajemmat ja monipuolisemmat datavarannot.

Jakson vieraana oleva viestintäneuvos Taru Rastas liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että ihmisten motivoiminen kiinnostumaan omasta datastaan ja sen käytöstä on edessä olevan kehityksen kannalta kriittisen tärkeää.

Hänen mukaansa toistaiseksi harva meistä osaisi vastata kysymykseen, haluaisimmeko itseämme koskevat datat eri organisaatioista vaikkapa omalle tilillemme ja omaan hallintaamme.

”Mutta jos kysyttäisiin, että haluaisiko ihminen näppärän sovelluksen, joka vaikka vuoden aikana kertyneen liikkumisdatan pohjalta tekisi ehdotuksen siitä, miten voi pienentää hiilijalanjälkeään tai parantaa terveyttään, niin tällainen voisi herättääkin ihmisiä miettimään, mitä vaikutuksia datalla voisi olla ja millaisia palveluja sen vastineeksi voisi saada”, Rastas sanoo.

Lisätietoja Sitran projektista IHAN – Ihmislähtöinen datatalous löydät täältä.

Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sitran Hyvää huomista -tulevaisuuspodcast kertoo, mihin olemme menossa ja miten voimme vaikuttaa huomisen maailmaan jo tänään.

Podcastin uudet jaksot sekä aiheita taustoittavat artikkelit löydät osoitteesta www.sitra.fi/tulevaisuuspodcast. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja Apple Podcasteissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvää huomista”.

Twitteristä meidät löytää hastagilla #tulevaisuuspodcast

Tervetuloa tilaamaan podcast, kommentoimaan, kysymään ja keskustelemaan! (Otamme mieluusti vastaan palautetta myös sähköpostiosoitteessa tulevaisuuspodcast@sitra.fi)