Mitä Madridin ilmastokokouksessa kannattaa seurata?

1. Pikasiirto Atlantin yli

Kokous siirrettiin viime tingassa Madridiin Chilestä, jossa hallitus oli helisemässä levottomuuksien takia. Espanja on joutunut paiskimaan töitä kellon ympäri, jotta järjestelyt saataisiin kuntoon ajoissa. Kuinka temppu onnistuu – ja voivatko käytännön kommellukset hankaloittaa neuvotteluja, niin kuin Kööpenhaminassa kymmenen vuotta sitten?

2. Ensimmäisten kokous

COP25 on monessa suhteessa ensimmäisten kokous. Se on ensimmäinen YK:n ilmastokokous sen jälkeen, kun Pariisin sopimuksen säännöistä sovittiin (pääosin) vuosi sitten, Yhdysvallat jätti ilmoituksen vetäytyä sopimuksesta, EU:n uusi komissio aloitti työnsä ja nuorten ilmastolakot laajenivat jättimäiseksi maailmanlaajuiseksi liikkeeksi. Lyhyen ajan sisään on myös tullut iso pino huolestuttavia raportteja maailman tilasta. Heijastuvatko nämä jollakin tavalla kokouksen henkeen?

3. Kiista markkinamekanismeista

Katowicen kokous vuosi sitten ei päässyt sopuun Pariisin sopimuksen markkinamekanismeista, joiden pitäisi auttaa vähentämään päästöjä kustannustehokkaasti rahoittamalla ilmastotoimia muissa maissa. Suurimpia kantoja kaskessa on erimielisyys niin sanotusta kaksoislaskennasta: jos maa myy päästövähenemiä toiselle, voiko se yhä laskea ne myös omaksi hyväkseen? Toinen kiista koskee takavuosilta yli jääneiden päästöoikeuksien kauppaamista Pariisin sopimuksen kaudella. Odotukset eivät ole korkealla, mutta löytyisikö Madridissa sittenkin sopu?

4. Matka COP26:een

Madridissa pohjustetaan ensi vuoden ratkaisevaa ilmastokokousta Glasgow’ssa. Pariisin sopimuksen mukaan valtioiden pitää ilmoittaa päivitetyistä päästösitoumuksista ensi vuoden kuluessa. Maiden nykyiset päästötavoitteet ovat viemässä kohti kolmen asteen kuumenemista, ja puolentoista asteen rajassa pysyminen edellyttäisi peräti sitoumusten viisinkertaistamista. Toistaiseksi 68 pääosin pientä maata on ilmoittanut valmiudesta päivittää omia sitoumuksiaan. Saadaanko Madridissa viitteitä siitä, miten suuret päästäjät kuten Kiina aikovat toimia?

5. Suomen EU-puheenjohtajuus

EU toimii ilmastoneuvotteluissa yhtenä joukkueena, jota vetää kulloinenkin puheenjohtajamaa. Suomi on pitänyt ilmastotyötä johdonmukaisesti esillä koko puheenjohtajuuskauden, mutta ei ole onnistunut hieromaan sopua unionin 2050-hiilineutraaliustavoitteesta – ainakaan vielä. Ratkaisevat hetket ovat Madridin loppuhetkillä, kun Euroopan johtajat kokoontuvat huippukokoukseen. Kuinka Suomi suoriutuu haastavista neuvotteluista sekä EU:ssa että kansainvälisesti ja onko hallitus valmis tinkimään ilmastotyön kunnianhimosta saadakseen sovun aikaan?