sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Egyptin ilmastokokous alkaa jännittyneissä tunnelmissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, sitä seurannut globaali energiakriisi ja talouden taantuman uhka varjostavat neuvotteluita. Valonpilkahduksiakin on nähty. Koostimme neljän kohdan listan kokouksen tärkeimmistä kysymyksistä.
1. Saavatko haavoittuvat maat tukea ilmastotuhoihin?
Kokouksen suurin kiistakapula on vahinkojen ja menetysten korvaaminen haavoittuville maille uuden rahoitusmekanismin avulla. Kysymys jakaa neuvotteluosapuolia vahvasti. Vahingoilla ja menetyksillä (loss and damage) tarkoitetaan ilmaston kuumenemisen aiheuttamia tuhoja, joihin ei enää voida sopeutua. Pienet saarivaltiot, joita nouseva merenpinta uhkaa, ovat pitäneet aihetta esillä vuosikymmenien ajan.
Haavoittuvien maiden äänenpainot ovat koventuneet matkalla Egyptiin. Neuvotteluissa on tultu pisteeseen, jossa ne vaativat vaurailta mailta konkreettisia toimia vahinkojen ja menetysten korvaamiseksi, eivätkä aiemmin perustetut Varsovan mekanismi ja Santiago-verkosto yksin riitä. Vaarana on, että neuvottelut menevät umpisolmuun jo lähtöviivalla.
2. Antavatko maat uusia päästösitoumuksia?
Vuosi sitten ilmastoneuvotteluita käytiin Skotlannin Glasgow’ssa. Vaikka päästökuilu maiden lupausten ja tarvittavien toimien välillä ammotti kokouksen päättyessä yhä suurena, ylitti kokouksen lopputulos sille asetetut, maltilliset odotukset. Tärkeää oli, että maailman maat lupasivat tehdä kotiläksynsä ja kiristää päästövähennysten vauhtia.
Vuosi on kulunut, mutta uudet sitoumukset ovat harvassa. Vain 24 maata oli lokakuun loppuun mennessä vahvistanut päästötavoitettaan. Nykymenolla olemme matkalla kohti reilusti yli kahden asteen kuumenemista.
Euroopan unioni on väläyttänyt oman sitoumuksensa vahvistamista, kun EU:n vuoteen 2030 ulottuvaa päästötavoitetta ohjaavan, niin kutsutun ”55-valmiuspaketin” neuvottelut saadaan maaliin. Lisäksi Australian ja Brasilian vallanvaihdokset antavat aihetta toivoon. Eräiden arvioiden mukaan esimerkiksi Chile, Meksiko ja Turkki voivat päivittää sitoumuksensa.
3. Uhkaako taantuma kansainvälistä ilmastorahoitusta?
Ilmastorahoituksesta neuvotellaan globaalin taantuman varjossa, mikä vaikeuttaa etenemistä ilmastoneuvotteluiden kestoaiheessa. Samaan aikaan kun köyhät ja haavoittuvat maat kaipaavat apua kipeämmin kuin ehkä koskaan, vauraat maat painivat ennätyskorkean inflaation ja energiakriisin kynsissä. Yhtälö on vaikea, eikä sen heijastumista neuvottelupöytiin voi välttää.
Egyptissä jatketaan keskustelua lukuisista eri rahoituskysymyksistä. Asialistalla ovat muun muassa jo annettujen ilmastorahoitussitoumusten täyttäminen ja uusi, vuoden 2025 jälkeistä aikaa koskeva tavoite kansainväliselle ilmastorahoitukselle. Uudesta rahoitustavoitteesta on määrä päättää vuonna 2024. Lisäksi EU toivoo, että neuvotteluissa pureuduttaisiin siihen, miten globaalit rahavirrat saataisiin palvelemaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.
4. Kuinka korkeina lyövät Venäjän aloittaman sodan laineet?
Ilmastoneuvotteluita on käyty yli 30 vuoden ajan, läpi sotien ja konfliktien. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin nostanut kansainväliset jännitteet poikkeuksellisen korkealle tasolle. Bonnin kesäkokouksessa Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi verrattain vähän, mutta maailmalla paheneva ruokakriisi ja villinä laukkaava inflaatio kiristävät geopoliittista tilannetta entisestään.
Ilmastoneuvottelut järjestetään monen vuoden tauon jälkeen Afrikan mantereella, jonka itäosien kuivuus on katastrofaalisella tasolla. Ukrainan vilja on alueelle elämän ja kuoleman kysymys, ja Venäjän arvaamattomuutta Mustanmeren viljasopimuksen ympärillä tuskin katsotaan hyvällä.
Sitran johtava asiantuntija Tuuli Hietaniemi seuraa ilmastokokousta Helsingistä ja paikan päältä 12.–19.11. Seuraa Tuulin raportointia kokouksen käänteistä Twitterissä.
Lue lisää:
YK:n ilmasto- ja luontokokoukset alkavat: Sitran asiantuntijat median käytettävissä
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.