Mitä voimme oppia ihmisten sitoumuksista kestävämpään elämään?

Valtioneuvoston kanslian ylläpitämässä Sitoumus2050.fi-pavelussa voi kuka tahansa tehdä suunnitelman oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Vuodesta 2018 saakka palvelu on kannustanut yritysten ja organisaatioiden lisäksi yksilöitä kiinnittämään huomiota omiin elintapoihinsa ja etenemään suunnitelmallisesti kohti kestävämpää elämää. Millaisia suunnitelmia palvelun käyttäjät ovat jo tehneet ja mitä voimme niistä oppia?

Elämäntapamuutoksia kaikilla elämän osa-alueilla

Keväällä 2021 palvelun käyttäjien keskivertohiilijalanjälki oli 6,5 tonnia CO2-ekvivalenttia henkeä kohti. Tämä on samaa tasoa kuin aiemmassa analyysissa vuodelta 2019. Käyttäjien jalanjälki on siis huomattavasti pienempi kuin keskivertosuomalaisen, mutta silti kaukana 1,5 asteen elämäntavan tavoitteesta. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 CO2t.

Keskimäärin palvelussa tehdyn suunnitelman arvioitu vähennys on 1,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia henkeä kohti. Jos ihmiset toteuttaisivat kaikki toimet, joihin he ovat sitoutuneet palveluun laadituissa suunnitelmissaan, arvioitu kokonaisvaikutus olisi 2 714 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Sitoumusten päästövähennysten kokonaismäärä on kasvanut 1 246 tonnilla kahden vuoden takaiseen analyysiin verrattuna. Nykyinen arvioitu kokonaisvähennysvaikutus vastaa yli 270 suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä – aimo harppaus, mutta paljon on vielä tehtävää.

Mitkä teot ovat jo vakiintuneita rekisteröityjen käyttäjien keskuudessa, mitä he ovat sitoutuneet tekemään seuraavaksi ja mitkä teot eivät oikeastaan kiinnosta? Kunkin teon voi valita palvelussa vain kerran: joko ”tämän teen jo”, ”poimin sitoumukseeni” tai jättää sen pois omasta suunnitelmasta.

Tarkastellaanpa joitakin esimerkkisitoumuksia. Jätteiden lajittelu kierrätykseen on kotitalouksissa vakiintunut käytäntö. Sen kohdalla käyttäjä on ilmoittanut toteuttavansa sitä arjessa jo 4,5 kertaa useammin kuin on valinnut sen osaksi tulevaa suunnitelmaansa. Toisaalta ”Osallistun vegaanihaasteeseen tai lihattomaan lokakuuhun” valittiin tulevaksi sitoumukseksi 2,7 kertaa useammin kuin kerrottiin sen olevan jo osa omaa arkea. Yhä useampi on siis halukas kokeilemaan vegaanista ruokavaliota. Vierashuoneen tai kesämökin laittamiseen vuokralle tai kotimajoituksen käyttöön matkoilla on sen sijaan vain vähän kiinnostusta. Yhteensä 47 oman suunnitelman laatijaa on merkinnyt näiden tekojen kohdalle ”tämän teen jo” ja ainoastaan 24 ”poimin sitoumukseeni”.

Mitkä asiat kannustavat, tukevat tai estävät kestäviin tekoihin tarttumista?

Oman hiilijalanjäljen pienentämistä kannustavat ja sitä estävät tekijät vaihtelevat elämänalueittain. Vaikka pääasiallisena motivaationa palvelussa on hiilijalanjäljen pienentäminen, myös taloudelliset syyt, yksinkertainen ja kohtuullinen elämäntapa, esimerkin näyttäminen sekä terveys ja hyvinvointi olivat suosittuja motivaatiotekijöitä. Esimerkiksi harvempi kuin joka viides mainitsi taloudelliset syyt motivaationa ruokavalion muutokseen, kun taas yhdeksän kymmenestä mainitsi ne motivaationa käytetyn tavaran ostamiseen.

Keskeisimmät tekoihin kannustavat ja niitä tukevat asiat olivat kyselyyn vastanneiden mukaan halu rutiinien tietoiselle muutokselle, tiedonhaku, toisen ihmisen esimerkin seuraaminen ja muutos käsityksessä hyvästä arjesta. Keskeisiä estäviä tekijöitä olivat puolestaan taloudelliset syyt, palvelun tai mahdollisuuden puuttuminen arkiympäristöstä ja tunne siitä, ettei asia ollut omassa hallinnassa.

Lisäksi ihmisten kokemukset onnistuneista ja epäonnistuneista teoista vaihtelivat. Esimerkiksi osa vastaajista, jotka olivat vähentäneet auton käyttöä, mainitsivat ajan säästämisen. Toiset vastaajat, jotka halusivat vähentää autoilua, mutta pitivät sitä vaikeana, korostivat muutokseen tuhrautuvaa lisäaikaa.

Ympäristön tuki muutokselle on tärkeässä roolissa

Arjen muutokset on mahdollista toteuttaa, kun edellytykset ovat kunnossa: kun infrastruktuuri on olemassa ja se toimii ja tuotteet ja palvelut ovat käytettävissä. Näissä tapauksissa kannustavista muistutuksista ja motivaation tukemisesta esimerkiksi erilaisilla digitaalisilla työkaluilla voi olla hyötyä.

Elinympäristömme tärkeydestä kertovat myös kulutuksen ja arkisten tekojen muutoshaasteet. Esimerkiksi liikennepalvelujen puute tai pitkät etäisyydet estävät liikkumisen tapojen muutosta. Arjen teot liittyvät tiiviisti myös toisiinsa, ja yhden asian muuttaminen voi vaikuttaa myös muuhun toimintaan. Esimerkiksi liikennevälineen vaihtaminen toiseen voi edellyttää muutoksia siihen, missä tekee ostokset ja käyttää vapaa-aikaa.

Erilaiset verkkotyökalut ovat hyödyllinen tuki ihmisten arjessa antamalla heille sekä tarvittavaa tietoa että ehdottamalla sopivia kestäviä arjen tekoja. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Ympäristön tulee tukea ja tarjota mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin, jotta ne onnistuvat helposti ja leviävät mahdollisimman laajasti.