Mitatusta vaikuttavuudesta vipua sijoittajan tuottoon

Vaikuttavuusinvestoimisen mahdollistama tuotto ja merkityksellisyyden tunne voivat yllättää myös markkinoiden kokeneimman finanssihain. Miten siinä pääsee alkuun? Kysyimme vinkkejä kansainvälisiltä asiantuntijoilta, Ruth Brännvallilta (Impact Invest Scandinavia) ja Rodney Schwartzilta (ClearlySo). 

”Mieti mikä yhteiskunnallinen asia on sinulle tärkeä ja sijoita siihen. Kun olet kiinnostunut sijoituskohteestasi, sinulla on malttia tarkastella asioita pidemmällä aikavälillä”, Schwartz sanoo.

Vaikuttavuusinvestoiminen ei ole rakettitiedettä, joten myös Brännvallin neuvo on yksinkertainen: ”Tee ensimmäinen vaikuttavuussijoitus!” 

Näin he konsultoivat myös asiakkaitaan: enkelisijoittajia, yksityishenkilöitä, instituutioita ja rahastonhoitajia. Schwartzin ja Brännvallin yritykset toimivat siltana vaikuttavuussijoittajien ja -toimijoiden eli yritysten ja järjestöjen välillä. Vaikuttavuusinvestoinnit (engl. impact investing) kohdistuvat useimmiten palveluun tai toimintaan, joka mahdollistaa tavoitellun inhimillisen ja yhteiskunnallisen muutoksen. 

Finanssikriisin jälkeen vastuullisuuden merkitys on korostunut kaikessa liiketoiminnassa, myös sijoittamisessa. Schwartzin mukaan vuonna 2008 alkanut kriisi auttoikin vaikuttavuusinvestoimisen selkeään kasvuun.

”1980-luvulla sijoittajia kiinnosti lähinnä tuotto, 90-luvulla tarkasteluun nousi mukaan riski ja nyt 2000-luvulla tuloaan tekee kolmas ulottuvuus: vaikuttavuus. Uskon, että tällainen sijoituskohteiden 3D-tarkastelu vakiintuu vielä osaksi markkinoiden jokapäiväistä toimintaa”, ClearlySon toimitusjohtaja Rodney Schwartz luonnehtii kehityskaarta, ja tietää mistä puhuu. Hän on entinen Wall Streetin investointipankkiiri ja osakeanalyytikko, jonka aiempiin työnantajiin lukeutuvat muun muassa Lehman Brothers ja Paribas.

Vaikuttavuus ja tuotto kulkevat käsi kädessä

Schwartzin pääviesti sijoittajille on tämä: vaikuttavuus ja tuotto tukevat toisiaan.

”ClearlySo on ollut mukana jo noin kymmenessä exitissä ja kokemuksemme mukaan tuoton ja vaikuttavuuden välillä on positiivinen korrelaatio”, Schwartz sanoo.

”Vaikuttavuutta tavoittelevalla yrityksellä on vahvaa luottamuspääomaa, usein se pystyy myymään tuotteitaan keskimääräistä korkeampaan hintaan, sen toiminta kiinnostaa suurta yleisöä ja se saa hankittua rahoitusta alle markkinahinnan. Tunnettuja esimerkkejä ovat vaikkapa Body Shop ja Ben & Jerry’s”, hän listaa.

Myös vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälisen verkoston (Global Impact Investing Network, GIIN) tuore sijoittajakysely vahvistaa viestin: vaikuttavuusinvestoinneiksi luokiteltavissa lainoissa keskimääräiset tuotot liikkuivat 5,4 – 8,6 prosentissa ja osakepuolella 9,5 – 15,1 prosentissa. Haarukan alempi tuotto on keskiarvo kehittyneille markkinoille ja korkeampi kehittyville markkinoille suuntautuneille sijoituksille.

”Vaikuttavuusinvestoiminen ei ole verhottua hyväntekeväisyyttä, kuten joskus kuulee epäiltävän. Hyväntekeväisyydessä varat lahjoitetaan vastikkeetta, tämä on sijoitustoimintaa, jossa taloudelliselle tulokselle ja vaikuttavuudelle asetetaan tavoitteet. Tavoitteena on arvonnousu, jossa molemmat näkökulmat painavat”, Schwartz painottaa. Tästä ilmiöstä kansainväliset sijoittajat käyttävät termiä blended value.

”Tavoitteena on aktiivisesti luoda jotakin hyvää ja merkityksellistä sen sijaan, että vältetään jotakin ei-toivottua. Keskiössä on aina ihminen”, linjaa puolestaan Impact Invest Scandinavian toimitusjohtaja Ruth Brännvall.

Ruotsalaisyhtiön jokainen hanke on sellainen, että se on asemoitavissa jonkin tai useamman YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteen alle. Esimerkiksi tällä hetkellä se kerää rahoitusta GroPlay -peliyritykselle, joka tarjoaa lapsille ja heidän perheilleen peli-ilon lisäksi tietoa kestävistä kulutustottumuksista ja elämäntavoista. Peli edistää YK:n tavoitetta numero 11, joka liittyy kaupunkien ja yhteisöjen kestävään kehitykseen.

Enkelisijoittajat, yksityishenkilöt ja varainhoitajat edelläkävijöitä

ClearlySota kutsutaan Euroopan johtavaksi vaikuttavuusinvestoimisen pankiksi. Se on kanavoinut vaikuttavuussijoituksia noin sadalle yritykselle ja järjestölle yhteensä lähes 130 miljoonan euron arvosta. Yhtiön verkostoissa on tuhatkunta sijoittajaa, joista valtaosa yksityishenkilöitä ja enkelisijoittajia. Hankekirjo on laaja lähtien köyhien asuinalueiden lapsiperheille tarjottavasta terveysneuvonnasta entisten vankien pyörittämään leipomoon ja nuorille työpaikkoja tarjoavasta ekologisesta muotifirmasta tietopankkiin, joka koostaa genomitietoja tutkijoiden käyttöön.

”Vaikuttavuusinvestoimisen edelläkävijöitä ovat enkelisijoittajat, varakkaat suvut, varainhoitajat ja pääomasijoittajat, mutta seuraavassa aallossa mukaan ovat vahvasti tulossa myös konservatiivisemmat säätiöt ja suuret instituutiot”, Schwartz ennakoi.

Enkelisijoittajien ajatusmaailmaan vaikuttavuustavoitteet istuvat yleensä hyvin: ”Enkeli voi tarjota vaikuttavuutta tuottavalle yritykselle paitsi rahoitusta, myös osaamistaan ja kontaktejaan.”

Schwartz kertoo esimerkin yrityksestä nimeltä Eyejusters, jolle ClearlySon verkostosta löytyi enkeli. Eyejusters valmistaa lukulaseihin linssejä, joiden vahvuus on säädettävissä. Niistä on suuri hyöty kehittyvissä maissa, joissa silmälääkäreistä ja optikoista on pulaa, eikä kaikilla ole niiden palveluihin varaa: saman perheen jäsenet voivat käyttää yksiä laseja, eikä huono näkö estä opiskelua tai työntekoa. 

Vaikuttavuuden monet asteet

Vaikuttavuusinvestoimisen skaala on laaja. Vahvimmassa päässä sekä sijoituskohde että sijoittaja hakevat päämäärätietoisesti sekä taloudellista tuottoa että mitattua vaikuttavuutta. Toisessa äärilaidassa vaikuttavuus ei ole yhtä selkeästi kummankaan osapuolen tavoite, mutta toiminnasta kuitenkin aiheutuu (tuoton lisäksi) myönteisiä yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä vaikutuksia.

Esimerkiksi Iso-Britannian vaikuttavuusinvestoimisen markkinan koko on kapeimman määritelmän mukaan noin 2,5 miljardia euroa – ja laajimman mukaan noin 25 miljardia euroa. Globaalisti markkinan kooksi on arvioitu noin 70 miljardia euroa.

Schwartz kuuluu siihen koulukuntaan, joka katsoo, että tärkein on lopputulema – siis vaikuttavuus. ClearlySolla onkin meneillään kiinnostava projekti: Se käy läpi 30 pääomasijoittajan salkkuja selvittääkseen, miten suuri osa sijoituksista voidaan luokitella vaikuttavuusinvestoinneiksi. Jos ja kun niitä löytyy, osa on tehty ilmeisen ’vahingossa’. Miksi moinen harjoitus?

”Pääomasijoittajat haluavat osoittaa suurelle yleisölle, että heidän sijoituksensa poikivat inhimillistä hyvää ja yhteiskunnallista hyötyä”, Schwartz sanoo.

Instrumenteiltaan vaikuttavuusinvestoiminen ei maailmalla suuresti poikkea muusta sijoittamista. Käytettävissä on niin lainoja ja pääomasijoituksia kuin näitä yhdistäviä hybridejä. Yksi uusi tulokas on tulosperusteinen rahoitussopimus (Social Impact Bond, SIB), joka tukee julkisen ja yksityisen sektorin välistä tavoitteellista yhteistyötä. Yleisimmin käytetty instrumentti on kuitenkin laina, sillä noin puolet kaikista vaikuttavuusinvestoinneista suuntautuu kehittyville markkinoille.

Kiinnostus ja sijoituskohteet lisääntyvät myös Suomessa

Suomessa tulosperusteisen rahoitusmallin eli SIB-mallin pohjalta on rakennettu jo kaksi hanketta, ja useita uusia on kehitteillä. Ensimmäinen hake edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Sen ensimmäisen vaiheen ankkurisijoittajat ovat Me-säätiö, Sitra ja finanssisijoittaja Henri Kulvik. Toinen, työ- ja elinkeinoministeriön hanke edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä ja kotoutumista. Toiminta ja siihen liittyvä rahoituskierros käynnistyvät vielä tänä syksynä.

SIB-hankkeissa tavoitteiden asettaminen, tulosten mittaaminen ja vaikuttavuuden todentaminen on ensisijaisen tärkeää jo siitäkin syystä, että myös sijoittajien tuotto riippuu tuloksista. Pelkkä aie tai suunta ei siis riitä, vaan tavoitteet ja kaikki toiminta suuntautuvat kohti konkreettisia, numeerisesti eli euroissa todennettavia vaikutuksia.

Vaikuttavuusinvestoimisen markkinan tueksi Sitra on järjestänyt vuoden sisällä kaksi Vaikuttavuuskiihdyttämöä eli koulutus- ja mentorointiohjelmaa. Niissä yhteensä 18 suomalaista hyvinvointialan yritystä ja järjestöä on saanut sparrausta omien vaikuttavuusketjujensa kehittämiseen ja niiden viestimiseen muun muassa sijoittajille. Ensimmäisen kiihdyttämön osallistujista valmistunut raportti on luettavissa täällä. Kolmas kiihdyttämö järjestetään tänä syksynä.

Myös suomalaisilla sijoittajilla on siis jo mahdollisuus kiinnostaviin arvopohdintoihin sijoituskohteita valittaessaan.

Lisätietoja vaikuttavuusinvestoimisesta sijoittajan näkökulmasta antavat:
Juuso Janhonen, asiantuntija, puh. 0294 618 254, juuso.janhonen@sitra.fi
Harri Männistö, neuvonantaja, puh. 0294 618 418, harri.mannisto@sitra.fi

Ruth Bränvall ja Rodney Schwartz osallistuivat kesäkuun alussa Sitran kutsumina puhujina Arctic15 -tapahtumaan, jossa he alustivat vaikuttavuusinvestoimisen mahdollisuuksista sijoittajan näkökulmasta.

Sitran tavoitteena on rakentaa Suomeen vaikuttavuusinvestoimiselle otollista toimintaympäristöä, kokeilla uutta mallia käytännössä, kehittää vaikuttavuuden mittaamista ja selvittää mahdollisuuksia vaikuttavuusinvestoimisrahaston perustamiseen. Uskomme että vaikuttavuusinvestoiminen tarjoaa suomalaiselle hyvinvointimallille yhden mahdollisuuden uudistumiseen.