Miten kehitysvammaisille saadaan mielekkäämpiä töitä?

Ura-avaimen Erikoisjoukko auttaa kehitysvammaisia työllistymään oikeisiin yrityksiin. Se tukee kehitysvammaisten osallisuutta, yritykset saavat työntekijöitä, ja yhteiskunnan rahaa säästyy.

Julkaistu

10.10.2017

Miksi kehitysvammaiset tekevät usein monotonisia ja tehdasmaisia töitä, jotka eivät ole mielekkäitä, hyödyllisiä eivätkä kehitä?

Marja Visti-Koskinen ja hänen kollegansa kaipasivat sitä, että kehitysvammaisia itseään kuunneltaisiin ja heidän kiinnostuksen kohteensa otettaisiin vakavasti.

– Entä, jos kehitysvammaiset työskentelisivätkin yrityksissä meidän muiden parissa eivätkä omissa rakennuksissaan vääntämässä klemmareita, Marja Visti-Koskinen haastaa.

Taustalla oli myös vahvaa tutkimustietoa siitä, millainen toiminta lisää kehitysvammaisten osallisuutta yhteiskunnassa.

– Se ei sitä lisää, että hänet kärrätään taksilla vuodesta toiseen tekemään omaan erilliseen paikkaansa työtä yhdeksästä kolmeen ja sitten taksilla takaisin, Visti-Koskinen kuvaa.

Ratkaisu 100 -kilpailuun osallistuva Ura-avain on osallisuutta lisäävä työpajamalli kehitysvammaisille. Tarkoituksena on löytää kehitysvammaiselle töitä oikeista yrityksistä. Ohjaaja on aina mukana auttamassa kehitysvammaista tämän työpaikalla.

Toimintamallissa ohjaajat, joita kutsutaan erityisjoukoiksi, etsivät yhteistyökumppaneita yrityksistä. Yritykselle toimintamalli on Visti-Koskisen mukaan riskitön, selkeä ja helppo. Erikoisjoukot vastaavat kokonaispaketista, vastuista ja paperin pyörityksestä. He räätälöivät palvelun yhdessä yrityksen kanssa, ja yritykselle tulee kuluksi vain se summa, jolla he ovat sopineet palvelua ostavansa. Samalla yritys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan.

– Jotkut käyttävät rahaa urheilusponsorointiin, mutta sitä voi hyvin käyttää näinkin. Vastineeksi saa myös sen, että tekee hyvää. Yritysmaailmasta tullut viesti on tosi positiivinen, Visti-Koskinen kertoo.

Samalla säästyy julkista rahaa, kun kehitysvammaisten työ on entistä tehokkaampaa, ja palkan maksaa yritys.

Ura-avaimessa uskotaan, että kehitysvammaisille sopivia töitä löytyy paljon, kun sitä osaa etsiä. On kahvilatyötä, siivousta ja kunnossapitoa, puutarhojen ja pihojen hoitoa sekä töitä erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Oma lukunsa ovat kehitysvammaiset yrittäjät, kuten vaikkapa taiteilijat ja muusikot, joita ohjaaja tukee heidän rinnallaan.

Siinä samalla kehitysvammaisia ja erilaisuutta tehdään näkyväksi osaksi yhteiskuntaa, Visti-Koskinen sanoo.

– Kehitysvammaiset tarvitsevat enemmän vaihtoehtoja siihen, miten voivat edetä omalla urapolullaan.

Ura-avain

Idea 2 minuutissa

Mikä? Ura-avain, osallisuutta lisäävä työpajamalli kehitysvammaisille.

Kenelle? Kehitysvammaisille ja heitä työllistäville yrityksille.

Minkä ongelman se ratkaisee? Kehitysvammaisten tekemä työ on harvoin mielekästä ja siitä maksetaan huonosti.

Miten se toimii? Ohjaajat eli erityisjoukot pyörittävät toimintaa, hoitavat töiden etsimisen ja byrokratian ja tukevat kehitysvammaista työssään.

Mikä siinä on uutta? ”Suurin ero on siinä, että malli on helppo ja selkeä sekä kehitysvammaiselle että hänen työtään ostavalle yritykselle.”

Lue lisää: Ratkaisu 100 -kilpailussa Ura-avainta kehittää tiimi Lyhty ry:stä. Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry on yleishyödyllinen voittoa tuottamaton yhdistys.

Seuraa meitä

Twitterissä

Lyhty ry:n sivuilla

Tiimi

Petri Helander, Lyhty ry, työpajatiimien esimies
Vahvaa kokemusta työpajamallin kehittämisestä!

Teuvo Merkkiniemi, Lyhty ry, kehitysjohtaja
Ennakkoluuloton innovaattori, joka puristaa ulos sen kaikkein kovimman timantti-idean.

Sami Helle, Lyhty ry
Ratkaisumme avainhenkilö, jolla on koko elämänmittainen kokemus ratkaisun kohderyhmästä.

Marja Visti-Koskinen, Lyhty ry, kahvilatyöpajan tiimivastaava ja IPI Kulmakuppilan hallituksen puheenjohtaja
Tarkkasilmäinen aikatauluttaja ja kokonaisuuksien ylläpitäjä.

Atte Palomäki, Wärtsilä Oy
Vahvaa asiantuntemusta viestinnän ja yritysmaailman saralla sekä kokemuksellisuutta kehitysvammaisen isänä.