Kaikki raatilaiset, jotka olivat antamassa palautetta Ratkaisu 100 -tiimeille korostivat valmistautumisen tärkeyttä. Kun on kolme minuuttia aikaa vakuuttaa yleisö, niin ilman harjoittelua siitä ei selviä.
– Kyllä tiimit joutuvat miettimään moneen kertaan asiansa, ennen kuin he lavalle tulivat sen esittämään kolmessa minuutissa. Mitä suurempi kitka, niin sitä suurempi timantti, tiivistää vuoden 2016 luokanopettaja Maarit Korhonen, joka antoi palautetta koulutukseen keskittyville pitchaaja-tiimeille.
– Ottaen huomioon miten vaikea abstraktiotaso pitchauksessa on, käytettävissä ei ole videoita tai kuvia, niin esitys piti olla hyvin treenattu ja valtaosa pitchaajista selviytyi erinomaisesti, arvioi Tekesin digijohtaja Pekka Sivonen.
Kaikki raatilaiset, jotka olivat antamassa palautetta Ratkaisu 100 -tiimeille korostivat valmistautumisen tärkeyttä. Kun on kolme minuuttia aikaa vakuuttaa yleisö, niin ilman harjoittelua siitä ei selviä.
– Kyllä tiimit joutuvat miettimään moneen kertaan asiansa, ennen kuin he lavalle tulivat sen esittämään kolmessa minuutissa. Mitä suurempi kitka, niin sitä suurempi timantti, tiivistää vuoden 2016 luokanopettaja Maarit Korhonen, joka antoi palautetta koulutukseen keskittyville pitchaaja-tiimeille.
– Ottaen huomioon miten vaikea abstraktiotaso pitchauksessa on, käytettävissä ei ole videoita tai kuvia, niin esitys piti olla hyvin treenattu ja valtaosa pitchaajista selviytyi erinomaisesti, arvioi Tekesin digijohtaja Pekka Sivonen.
Hot pitch, please -esitykset juonsi esiintymisen ammattilainen, juontaja ja stand up -koomikkonakin tunnettu Ali Jahangiri. Hän seurasi tiimien esityksiä tarkasti.
– Tiimien into omaan asiaansa näkyi. Se halu tehdä omaa juttua oli aistittavissa. Lisäksi tässä kilpailussa puhutaan aika isosta rahallisesta tuesta, miljoona euroa ei ole kovinkaan pieni raha, ja jokainen tiimi tekee varmasti kaikkensa saadakseen sen itselleen ja se kanssa näkyi esityksissä. Vähän oli aistittavissa sitä jännitystäkin, juontaja Ali Jahangiri analysoi.
Pitchauksessa asia tulee esille
Raatilaisena esityksiä katsonut Skanskan henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä korostaa, että jotkut tiimeistä tekivät todella suuren vaikutuksen omalla esiintymisellään ja tarinallaan. Pitchauksen tehokkuutta ideoiden esitystapana kiiteltiin kaikkien raatilaisten keskuudessa.
– Esitystapa on tiivis ja asia tulee hyvin esille. Lisäksi vahvuudet näkyi esityksessä heti, mutta sitten esille nousi myös asioita joita pitäisi vielä viedä eteenpäin. Pidin esitystavasta kovasti, tätä konseptia voisi viedä yritysmaailmaan, Kirsi Mettälä sanoo.
– Esityksissä oli todella kouriintuntuvia aihioita, joita nämä ihmiset olivat kehittäneet. Teknologiaa, osaamista ja erilaisia liikeideoita oli tuotu hienosti yhteen, analysoi ajatushautomo Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen.
Konkreettisia ratkaisuja kiiteltiin
Ratkaisu 100 -kilpailun 15 tiimin eri ratkaisuja pidettiin laajasti mielenkiintoisina ja hyvinä.
– Ison toimiston pyörittäjänä ja monenlaisen murroksen kohdalla olevana nämä esitykset tekivät minulle hyvää ja toivat uskoa tulevaisuuteen. Tavallaan tiimien esitykset toivat sellaisen näkökulman, jossa muistutettiin, että globaaleja ratkaisuja ollaan rakentamassa jatkuvasti, kuvailee Porin kaupungin sivistystoimialajohtaja Esa Kohtamäki ratkaisuja.
– Vitsit siellä oli hyviä ratkaisuja. En kerro, kenen tiimin ideasta pidin eniten, mutta siellä oli hyviä, konkreettisia ratkaisuja ja myös sellaisia ideoita, jotka voisi laittaa käytäntöön vaikka heti! Sitten siellä oli myös sellaisia ratkaisuja, jotka kaipaavat vielä pikkuisen hiontaa. Minulle jäi vähän sameaksi, että mikä siellä oli se liikeidea, Skanskan henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä arvioi esityksiä, joihin oli antamassa palautetta.
”Palaute antaa kokemusta”
Raatilaiset olivat ennen kaikkea antamassa palautetta tiimeille ratkaisuista. Suomalaisittain palautteella voi olla pelottavakin kaiku, mutta kilpailussa kaikki otettiin vastaan.
– Uskon, että meitä kuunneltiin aika tarkalla korvalla ja aika moni tiimi kävikin jo sopimassa, että jatketaan keskustelua lomakauden jälkeen, paljastaa Tekesin digijohtaja Pekka Sivonen.
– Palaute antaa kokemusta. Näki, että joillekin tiimeistä tämä oli uusi tilanne ja uudenlainen formaattikin. Jännityskin näkyi. Tämä tilaisuus antoi ehkä vähän makua siitä mitä tuleman pitää, kun mennään rahoittajilta pyytää rahaa ja etsimään tukijoita, Kirsi Mettälä, muistuttaa.
Raatilaisista ajatushautomo Demos Helsingin Aleksi Neuvonen ja Tekesin digijohtaja Pekka Sivonen muistuttavat, että tiimien ratkaisuideat kannattaa viedä maailmalle.
– Nämä tiimit ovat ottaneet tärkeän askeleen siinä, että ovat hakeneet tähän kilpailuun. He eivät kehittele ideaansa enää autotallissa tai toimistoissaan tai yliopiston kammioissa, vaan tuovat sen esille. Silloin ollaan aika paljon lähempänä sitä, että lähdetään hakemaan globaaleja voimia yhteistyöhön, Aleksi Neuvonen miettii.
– Sellaisen yleispätevän ohjeen voi sanoa, että kannattaa miettiä miten se maailma valloitetaan, koska yksikään näistä tiimeistä ei pysty yksin, eikä edes Sitran tukemana siihen, vaan se täytyy miettiä globaalina pelinä. Kenen kanssa minun pitää partneroitua nyt, jotta minusta tulee se dominoiva ratkaisu globaalisti, koska suomalaiset ei yksin mieti näitä ratkaisuja. Digitaloudessa ei ole kakkosia ja kolmosia, vaan pelkästään ykkösiä ja nollia, Tekesin Sivonen toteaa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.