artikkelit
Arvioitu lukuaika 5 min

Miten voimme vastata kaupungistumisen haasteisiin luonnosta tulevilla ratkaisuilla?

Sitran Labin 35 asiantuntijaa löysi ratkaisuja ja kävi niitä läpi muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Tällaisia kommentteja keskustelusta heräsi.

Kirjoittaja

Riina Pulkkinen

Julkaistu

Viimeisen puolen vuoden ajan Sitra Lab 2 -koulutusohjelmassa on etsitty ratkaisuja luonnosta erilaisiin kaupungistumisen haasteisiin ja kokeiltu niitä käytännössä. Nyt kokeilut ja löydetyt ratkaisut on koottu yhdelle sivustolle.

Tarvitsemme kokeiluja, jotta voimme arvioida vaihtoehtoja, tehdä päätöksiä eri ratkaisuvaihtoehtojen välillä ja ymmärtää paremmin erilaisia näkökulmia. Yhteiskunnallisen muutoksen tekeminen on joukkuelaji. Niinpä toimme yhteen luontopohjaisten ratkaisujen asiantuntijat Sitra Labin tiimeistä ja eri organisaatioista keskustelemaan kokeilujen pohjalta syntyneistä suosituksista.

Tähän artikkeliin on koottu keskustelussa* heränneitä ahaa-elämyksiä sekä konkreettisia kehitysehdotuksia ja -toimia luontopohjaisten ratkaisujen Luontopohjaiset ratkaisut

Luontopohjaiset ratkaisut (engl. nature-based solutions) ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä. Ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä. Esimerkiksi merialueiden suojelualueet suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät kalastuselinkeinolle tärkeiden lajien elinvoimaisuutta. Luonnosta inspiroituvat ratkaisut voivat matkia luonnonmateriaalien, -rakenteiden tai -prosessien ominaisuuksia, esimerkiksi materiaalien valmistuksessa voi matkia puun jousto-ominaisuuksia.

Avaa termisivu Luontopohjaiset ratkaisut laajempaan käyttöönottoon. Toimia tarvitaan niin kunnissa, yksityisillä pihoilla, metsien hoidossa kuin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa.

Monimuotoiseen ja alueen identiteettiä tukevaan suunnitteluun tarvitaan uusia konsteja ja monia ääniä.

Kaupunkien kasvaessa vakiintuneet suunnittelumenetelmät eivät välttämättä enää pysty vastaamaan virkistysalueisiin kohdistuviin paineisiin. Ekokumppanien, Tampereen kaupungin ja Tampereen luonnontieteellisen museon asiantuntijoista koostuva tiimi kokeili Tampereen Niemenrannassa, miten suunnitella alueen oman identiteetin ja luonnon monimuotoisuuden huomioiva asuinalue.

Tiimi suosittelee, että luonnonmukaisessa, osallistavassa ja kestävässä kaupunkisuunnittelussa asiantuntijalausuntojen rinnalle tuodaan ympäristöasiantuntijoita ja alueen käyttäjiä paikan päällä osallistavia menetelmiä.

kommentti Teams-keskustelusta: Kestävä ympäristörakentaminen (kesy) -hanke on miettinyt näitä asioita hyvin laajasti ja malli on kaikkien käytössä. Maisemasuunnittelijoilla on osaamista tähän kaikkeen, muistakaa myös meidät!

Moniäänisyyteen kuuluu myös pölyttäjien surina.

Pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt. Maankäytön suunnittelu ja hoito voivat vaikuttaa pölyttäjäkatoon, mutta tarvitaan lisää tietoa siitä, mikä on pölyttäjille edullista monitoimista viherrakennetta.

Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin asiantuntijatiimi kokeili, miten kaupungin biodiversiteetin yleistä tilaa voidaan seurata eri pölyttäjähyönteisten esiintymisen vaihtelun perusteella. Kaupunkilaiset osallistuvat sekä tiedon hankkimiseen että käyttämiseen. Sen avulla kaupungissa toimivat ja asuvat voivat kehittää luonnoltaan monimuotoisempaa kaupunkia.

Kaupunkisuunnittelun uusien käytäntöjen rinnalle tarvitaan säädöksiä…

Kantakaupunkien tiiviitä kortteleita ei ole suunniteltu vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin, kuten helleaaltoihin ja hulevesien määrän kasvuun. Kaupunkikorttelien ilmastokestävyyttä voidaan kuitenkin parantaa. Rambollin ja Helsingin kaupungin tiimi selvitti, millaiset ohjauskeinot kirittäisivät viherkorjauksen keinojen käyttöönottoa.

Tiimin mukaan tarvitsemme luontopohjaisia ratkaisuja edistäviä vaatimuksia rakennusjärjestykseen sekä uudistuvaan maankäyttö- ja rakennuslakiin. Muutokset säädöksiin ja muihin ohjauskeinoihin vaativat aikaa ja siksi niihin pitäisikin tarttua välittömästi.

…sekä tapoja kompensoida viherrakenteen nakertaminen asukkaille ja muille haitankärsijöille.

Kaupunkikehityshankkeet nakertavat kaupunkien yhteiskäytössä olevaa viherrakennetta hyvittämättä paikallisia menetyksiä haitankärsijöille. Nykyiset kaavoitus- ja lupaprosessit eivät riittävästi auta huomioimaan, miten luontoarvoja voisi säästää tai hyvittää eli kompensoida maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Kaavoittajien olisi syytä varmistaa, että viherrakennetta heikentävän kaavoitushankkeen yhteydessä välttämisen, lieventämisen ja hyvittämisen vaihtoehdot nostetaan selkeäsanaiseen ja kokonaisvaltaiseen keskusteluun.

Ja jos etsit matalalla roikkuvia hedelmiä, tiimit suosittelevat hallittua hoitamattomuutta…

Kaupunkien viheralueet sekä taloyhtiöiden ja omakotitalojen pihat ovat tyypillisesti nurmikkoa. Monia nurmikoita voitaisiin niityttää alentamalla hoitoluokkaa ja vähentämällä hoitoa.

Jälleenrakentajat-tiimi suosittelee, että julkisten nurmien hoitoluokitusta tulisi muuttaa tarvittaessa ja erityisesti silloin kun aloite siihen tulee alueen toiminnasta parhaiten perillä olevilta asukkailta. Niityttäminen on usein taloudellinen vaihtoehto ja se tulisi nostaa aktiivisesti esille hyvänä vaihtoehtona viheralueita suunniteltaessa niin kansalaisten, konsulttien kuin virkamiestenkin toimesta.

Kommentti Teams-keskustelusta: Rakennetun ympäristön hallittu hoitamattomuus tuo paljon hyvää.…tai kustannustehokkaita keinoja koulujen pihoille.

Terveellisen luontokosketuksen lisäämiseksi päiväkotien ja koulujen pihoja kannattaa kehittää luonnoltaan monimuotoisemmiksi, jolloin samalla hidastetaan etenevää luontokatoa. Kouvolan kokemukset rohkaisevatkin kaupunkien kiinteistöjen suunnittelusta ja ylläpidosta sekä päiväkotien ja koulujen pedagogisista käytännöistä vastaavia pohtimaan, millaisia mahdollisuuksia päiväkotien ja koulujen pihat tarjoavat luonnon monimuotoisuudelle ja luontokosketuksille.

Ihan lähellä oleva luonto onkin luontosuhteemme perusta.

Lähiluonto tarjoaa aina avoinna olevan, ilmaisen paikan mm. liikunnalle ja asukkaiden yhteiselle tekemiselle. Allergia- ja astmaliiton, Folkhälsanin ja Suomen Ladun tiimi kutsuukin erilaisia toimijoita innostamaan asukkaita lähiluontoon! Tiedon lisäksi ihmisille pitää tarjota muun muassa tapahtumia ja kampanjoita, jotka inspiroivat ihmisiä vastuullisesti liikkeelle.

Lähiluontoamme ovat kuntien omistavat metsät ja nyt olisi hyvä aika ottaa kuntalaiset mukaan niiden käytön suunnitteluun.

Raaseporin kaupungilla on metsää omakotitontin verran asukasta kohti. Jokainen kuntalainen on siis metsänomistaja, mutta vaikutusmahdollisuudet oman kunnan metsien käyttöön ovat rajalliset ja vaikeat hahmottaa. Metsät takaisin tiimi suosittelee kuntia hyödyntämään kuntalaisten tuottamaa tietoa sekä ympäristönsuunnittelussa, mutta myös kaupungin markkinoinnissa ja matkailussa.

Kommentti Teams-keskustelusta: Ideoitiin meillä (Jyväskylässä) jatkuvasti rullaavaa pehmogis-kyselyä koskien tärkeitä viheralueita/lähiluontoa, josta esim. kaavoittajat voisivat ammentaa jatkuvasti tietoa ihmisille tärkeistä alueista.

Vipuvarsi metsien monihyötyiseen hoitamiseen voikin löytyä kaupunkilaisten metsänomistajien asiakastyytyväisyydestä.

Metsäpalvelujen tarjonnan monipuolistaminen hyödyttää sekä metsäkanalintujen elinolosuhteita että metsäluontoa. Kokeilussa riistametsänhoidon todettiin myös parantaneen metsänomistajien tyytyväisyyttä metsäpalveluihin. Riistametsänhoidolle on kysyntää, joten sen tarjoaminen on metsäammattilaisillekin järkevä valinta.

Kommentti Teams-keskustelusta: Metsätalouden tuet tulisi kääntää monimuotoisuutta edistämään.

Luontoon pohjautuvien ratkaisujen hyödyntämiseksi tarvitaan edelleen laajaa yhteistyötä ja virkeää keskustelua. Tutustu edellä esitettyihin toimijoihin täällä olevasta listauksesta ja ota rohkeasti yhteyttä kokeilujen asiantuntijoihin. Twitterissa keskustelu jatkuu aihetunnisteella #luontoratkaisut.

*Artikkelissa esitetyt lainaukset ovat suoria otteita 26.2.2021 järjestetystä Sitra Labin Ratkaisuja luonnosta kaupungistumisen haasteisiin -kutsuvierastilaisuudesta. Tilaisuuteen osallistui Sitra Lab 2 -koulutusohjelman toimijoita ja heidän yhteistyöverkostoaan sekä muita luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämisestä kiinnostuneita. Tapahtuma toteutettiin etäyhteyksin ja keskustelu käytiin Teamsissa.

Mistä on kyse?