Muotibisnes tarvitsee oman tähdelounaansa

Keltaisen laatikon luukku kolahtaa, säiliö nielee vanhat housut tai kaapissa vuosikausia käyttämättömänä roikkuneen takin. Kuluttaja on tehnyt hyvän teon ja antanut vanhalle vaatteelleen uuden elämän. Vai onko sittenkään?

Tätä epäili maanantaina 25. toukokuuta tekstiilialan kiertotalousseminaarissa helsinkiläisen Remake EkoDesign -ompelimon Outi Pyy, joka on tullut tunnetuksi myös kierrätysmateriaaleista tehdyistä puvuistaan.

Sitran sekä Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n yhteistyössä järjestämässä seminaarissa alan muiden toimijoiden kanssa keskustellut Pyy haluaisi läpinäkyvyyttä tuotteen elämänkaaren loppupäähän. ”Vaatekerääjien – kuten Fidan ja Uffin – pitäisi kertoa, millaisia vaatteita he saavat. Ovatko ne hyvä- vai huonolaatuisia?”

Samoilla linjoilla oli myös Marta Jaakkola second hand –verkkokauppa We Started Thisistä. Hän uskoo, että tekstiilialan tuotanto- ja jäteketjut alkavat muuttua läpinäkyviksi. Voiko muutos perustua siihen, että yritys nostaa uudenlaisen läpinäkyvyyden kilpailuvaltiksi ja uudenlaisen ansaintalogiikan pohjaksi, tilaisuudessa pohdittiin.

Tieto auttaisi Pyyn mukaan alaa ja kuluttajia arvioimaan, millaiseen käyttöön käytetyt tekstiilit loppujen lopuksi päätyvät. Tuntuisiko omatunto enää niin puhtaalta, jos tietäisi, ettei hyväntekeväisyysorganisaation saama paita ollutkaan niin laadukas että kelpaisi enää seuraavalle käyttäjälle?

Vasta viimeinen ratkaisu pitäisi olla kierrätys, sanoi tilaisuudessa puhunut ruotsalaisen muotiketju Filippa K:n vastuullisuusjohtaja Elin Larsson. Hänen mukaansa kestävän kehityksen mukaisen tuotteen suunnittelun mukaan ensimmäisenä keinona on raaka-aineiden aiheuttaman ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Raaka-aine pysyy käytössä pidempään, kun laadukasta ja arvostettua vaatetta halutaan korjata ja vielä käyttää uudelleen. Korjaus ja second hand –myynti voivat synnyttää uutta liiketoimintaa ja vahvistaa siten uutta talouden mallia, kiertotaloutta.

Yhtälön ytimessä onkin se, että kuluttajat arvostavat tuotetta. ”Vain siten siitä saadaan kehitettyä uutta liiketoimintaa”, toteaa Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen. Korjatut tai toiselle käyttäjälle siirtyneet pitkäikäiset vaatteet voisivat olla muotialan omia tähdelounaita. Kouluilta ja päiväkodeista yli jääneet lounaat nousivat vast’ikään Suomessa suosioon, kun Sitran kokeilussa Jyväskylässä ylijäämäruokaa ryhdyttiin myymään edullisesti muun muassa eläkeläisille. Esimerkki levisi nopeasti koko maahan.

Vaatteiden kertakäyttökulttuurille onkin tulossa loppu, tilaisuudessa uumoiltiin. Voglia Oy:n toimitusjohtaja Markku Virtanen paukuttaa pöytään viestiä edessä olevasta väistämättömästä raaka-aineiden käyttöön liittyvästä muutoksesta: ”Nykymeno ei voi enää kestää kauaa. Jos laajempaan tietoon tulisi, mitä kaikkea puuvillan kasvattamiseen tarvitaan, sen käyttö loppuisi monelta.”