Muutokseen sopeutuminen on pakko niin talouspolitiikassa kuin elämässä

Järjestyksessä viidestoista Kestävän talouspolitiikan kurssi pohti talouspolitiikan tavoitteita ja keinoja hyvin poikkeuksellisena aikana: valtion taloudenhoidon vakiintuneet käytännöt tekivät tilaa koronaelvytykselle herättäen laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Millaisia havaintoja ja oppeja osallistujille jäi haaviin lähes vuoden pituiselta matkalta?

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

06.09.2021

Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi 15 kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2020. Toisaalla Sanna Marinin hallitus valmistautui syksyn budjettiriiheen. Koronapandemia osoitti kesän jälkeen uusia kiihtymisen merkkejä, ja talouden näkymät olivat kaikkinensa synkät. Budjettineuvottelut venyivät lopulta kolmipäiväisiksi ja niissä päätettiin, että Suomi ottaa vuonna 2021 uutta velkaa 10,8 miljardia euroa koronakriisin vaikutusten tasaamiseksi.

Korona väritti myös Kestävän talouspolitiikan kurssia. Lupaavan alun jälkeen tapaamiset jatkuivat virtuaalisesti ja verkkaiseen tahtiin kokoontumisrajoitusten purkamisen toivossa. Lopulta hallitusohjelmaharjoitus päätettiin toteuttaa verkon kautta ja hieman tavanomaista kevyemmällä kaavalla.

Kurssin 15 visiossa siintää Suomi, jossa jokaisella on mahdollisuus elää merkityksellistä elämää reilussa ja avoimessa maailmassa planeetan rajoja kunnioittaen. Kestävän talouden Suomi on teknologian ja osaamisen huipulla, ja hiilinegatiivinen Suomi näyttää esimerkkiä maailmalle.

Osallistujat pohtivat talouspolitikkaa neljän eri ilmiön kautta rakentaen polkua tilannekuvasta kohti politiikan tavoitteita ja keinoja. Vastauksia haettiin seuraaviin haasteisiin: Miten pidämme kaikki mukana? Miten toteutamme ekologisen harppauksen? Miten luomme merkityksellisen työelämän? Miten säilytämme avoimen maailman?

Pääministerin, valtiovarainministerin ja työ- ja elinkeinoministerin rinnalle kurssin hallitukseen nousivat tulevaisuusministeri, tiede- ja tulevaisuusministeri sekä tieto- ja menestysministeri. Tulevaisuusministerin salkkuun mahdutettiin painava tavoite: ekologinen harppaus eli Suomen hiilinegatiivisuus vuoteen 2030 mennessä. Keinoista mainittakoon ilmastopäästöjen (reilu) puolitus, liikenteen kestävä remontti, luontopääoman huomioiminen taloudellisissa mittareissa sekä saastuttaja maksaa -periaate.

Opit ja oivallukset

Millaisia oivalluksia kurssin keskustelut, alustukset ja harjoitus herättivät kestävästä talouspolitiikasta, sen johtamisesta sekä ilmiölähtöisestä työskentelystä? Tässä kurssilaisten kiteytykset:

1. Muutokseen sopeutuminen on pakko niin talouspolitiikassa kuin elämässä

Kun vanhat lainalaisuudet eivät toimi, päätöksiä joudutaan tekemään epätäydellisen tiedon pohjalta ja nopeassa aikataulussa. Se ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Korona-aikana arvostus vaikeissa oloissa tapahtuvaa päätöksentekoa kohtaan lisääntyi.

2. Ekologinen ja sosiaalinen näkökulma ovat keskeinen osa talouspolitiikkaa

Talous, ympäristö ja sosiaaliset kysymykset ovat yhteenkietoutuneita ja kompleksisia aiheita, joten siilomaiset ratkaisut eivät toimi niihin. Jotta voidaan hahmottaa kokonaisuuksia, tarvitaan tietoa asioiden välisistä yhteyksistä. Syvemmässä tarkastelussa monet ilmiöt ja haasteet ovat enemmän samankaltaisia kuin erilaisia keskenään.

Vahvempiakin näkemyksiä nousi esiin: ”Politiikkaa tulisi tehdä ympäristön ehdolla, ja isojen päätösten aika on nyt.”

3. Erilaisuudessa, dialogissa ja läsnäolossa on voimaa

Etenkin etätöiden ja Teams/Zoom-kuplien aikana keskustelut erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa ovat tarpeellisia, antoisia, virkistäviä ja näkökulmia laajentavia. Monimuotoisista taustoista on hyötyä myös päätöksenteossa: ”On hyväksi, että asioita joutuu tarkastelemaan oman boksin ulkopuolelta ja uusista, yllättävistäkin näkökulmista.”

Lisäksi: Ihmisten oikeita kohtaamisia ei korvaa mikään.

Kurssin toinen ja samalla viimeinen tapaaminen järjestettiin elokuussa 2021. Samanaikaisesti Suomen hallitus valmistautui taas budjettiriiheen eli yhteen vuoden tärkeimmistä neuvotteluista. Tunnelmat syyskuun riihen alla ovat selvästi toiveikkaammat kuin vuosi sitten. Koronarokotukset etenevät, ja valtiovarainministeriö sekä muut tutkimuslaitokset ennakoivat tälle ja ensi vuodelle talouden (määrällistä) kasvua.

Pöydällä on kuitenkin isoja, kompleksisia haasteita, joten talouspolitiikan visio, tavoitteet ja keinot tulevat tarpeeseen. Kuten tunnettua, tämän päivän päätöksillä linjataan tulevaisuutta paitsi vuoden päähän myös pidemmällä aikavälillä. Kerttukin sen jo ymmärtää.