Nähdäänkö 2018 yhteiskunnallisten visioiden comeback?

Mitä yhteistä on Suomella, Adolf Hitlerillä, matkapuhelinyhtiö Nokialla ja Wikipedialla?

Kaikilla oli tai on selvä käsitys siitä, mitä ne halusivat saada aikaan. Voidaan puhua jopa visiosta.

Samaa ei voi viime vuosien julkisen keskustelun perusteella sanoa läheskään kaikista läntisistä demokratioista tai niiden poliittisista päättäjistä.

Voidaan jopa sanoa, että visio on ollut hukassa tai sitten tavoitteena on lähinnä ollut vanhan säilyttäminen uudistumisen ja tulevaisuuden ennakoinnin sijaan.

Maailman myllerrys tekee suunnittelusta vaikeaa mutta ennakoinnista tärkeää

Hyvää huomista -tulevaisuuspodcastin kahdeksannessa jaksossa vieraana on Sitran strategiajohtaja Paula Laine ja aiheina ennakointi, yhteiskunnalliset visiot sekä käynnissä oleva Seuraava erä-visiotyö.

Jaksossa pohdimme, ovatko yhteiskunnalliset visiot tekemässä comebackia ja miksi ennakointi ja megatrendien pohtiminen ovat monimutkaistuvassa maailmassa nyt niin suosittuja.

Paula Laineen mukaan länsimaisten yhteiskuntien syvistä arvoista ja kehityssuunnista on viime vuosikymmeninä vallinnut enemmän tai vähemmän julkilausuttu konsensus. Samalla näitä isoja linjoja on monissa länsimaissa ruvettu pitämään jossain määrin itsestäänselvyyksinä.

”Maailman myllerrysten, kuohujen ja erilaisten yllätysten myötä tällaista konsensusta ei välttämättä enää ole, ei ainakaan yhtä vahvana”, Laine sanoo.

Hänen mukaansa nopeasti muuttuvassa maailmassa on hankalaa tehdä tarkkoja, pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia suunnitelmia. Sen sijaan ennakoinnin avulla voidaan hahmotella mahdollisia skenaarioita siitä, mihin olemme menossa.

Miten estää demokratian jähmettyminen teknokratiaksi?

Paula Laineen mukaan monissa länsimaissa on viime vuosikymmeninä pyritty pitkälti säilyttämään 1900-luvun aikana luotuja rakenteita. Tämä on johtanut siihen, että myös julkisessa keskustelussa on keskitytty enemmän olemassa olevien rakenteiden hienosäätöön kuin tulevaisuuden visiointiin.

”Olemme eläneet eräänlaista äärimmilleen viedyn pragmatismin aikakautta, jossa keskustelu on hyvin pragmaattista ja hyvin teknisiin instrumentteihin ja yksityiskohtiin menevää, teknokraattista puhetta. Ihmiset ovat osoittaneet, että he ovat etääntyneet ja että tällainen yhteiskunnallinen keskustelu ei ole se, joka kiinnostaa ja sytyttää”, Laine sanoo.

Viime vuosina erilaiset yllättäjät Donald Trumpista Brexit-aktiiveihin ovat osoittaneet, että politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kyllä kiinnostavat ja innostavat ihmisiä, jos ne tarjoillaan sopivassa paketissa. Perinteisempien toimijoiden haasteena onkin tehdä sama temppu vastuullisesti ja osata kertoa omista visioistaan ymmärrettävästi ja innostavasti.

Haasteen selättämiseen pyrkii osaltaan antamaan työkaluja edellämainittu Sitran ja Demos Helsingin tekemä Seuraava erä-visiotyö, jossa hahmotellaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden suuntaviivoja.

Miten Sitrasta tuli Sitra eli tulevaisuustalo ja visiotyön tekijä?

Jakso on kolmas ja viimeinen erikoisjuhlajaksoista, joiden aiheet on poimittu 50-vuotiaan Sitran eri rooleista vuosikymmenten varrella. Tässä jaksossa kerrotaan, miten ja miksi Sitra muuntautui 2000-luvun alkupuolella nykyisenkaltaiseksi tulevaisuustaloksi, joka tekee paitsi ennakointia, myös omaa visiotyötään. (Aiemmat juhlajaksot löytyvät täältä ja täältä.)

Muutosta valottaa entinen yliasiamies Esko Aho. Hänen mukaansa 2000-luvun alussa oli pääteltävissä, että teknologian kehitys tulee muuttamaan yhteiskuntaa perustavanlaatuisella tavalla ja että tämä muutos tulee haastamaan monia perinteisiä aloja uudistumaan ennennäkemättömällä tavalla.

”Jälkikäteen katsoen juuri näin on tapahtunut: teknologia muuttaa nyt kaikkea, kuten teollisuutta, terveydenhuoltoa, koulutusta ja liikennettä. Kaikki elämän alat käyvät tämän läpi. Se on suuri yhteiskunnallinen haaste, sillä yhteiskunta voi olla tämän muutoksen vauhdittaja, toki myös hyötyjä”, Aho sanoo.

Ahon mielestä tähän haasteeseen vastatakseen Suomi tarvitsee Sitraa: nopeasti muuttuvassa maailmassa jonkun pitää pystyä ottamaan riskiä, tehdä ketteriä kokeiluja ja saattaa eri toimijoita yhteistyöhön keskenään.

Jakson juontaa Jukka Vahti Sitrasta.

Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sitran Hyvää huomista -tulevaisuuspodcast kertoo, mihin olemme menossa ja miten voimme vaikuttaa huomisen maailmaan jo tänään.

Podcastin uudet jaksot sekä aiheita taustoittavat artikkelit löydät osoitteesta www.sitra.fi/tulevaisuuspodcast. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja Apple Podcasteissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvää huomista”.

Twitteristä meidät löytää hastagilla #tulevaisuuspodcast

Tervetuloa tilaamaan podcast, kommentoimaan, kysymään ja keskustelemaan! (Otamme mieluusti vastaan palautetta myös sähköpostiosoitteessa tulevaisuuspodcast@sitra.fi)