Sitra Lab -muutosohjelmassa oli mukana erityinen nuorten tiimi, joka kehitti yläkouluille uudenlaista aloitemallia, jolla koululaiset voisivat paremmin osallistua koulun päätöksentekoon.
Kokeilut aloitemallin käytöstä aloitetaan syksyllä.
Aluksi nuoret tekivät pohjatöitä: suomalaisilta koululaisilta kysyttiin, kuinka moni on voinut vaikuttaa johonkin asiaan elämässään tai ympärillään. Samalla heille kerrottiin erilaisista vaikuttamisen tavoista nuorisovaltuustosta nettifoorumeihin ja sosiaaliseen mediaan. Nuorten tiimi halusi korostaa kohtaamilleen nuorille, että jokainen tapa vaikuttaa on yhtä arvokas ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.
Mukana työssä on ollut itsekin Tampereen nuorisovaltuustossa ja Kokoomusnuorissa aktiivinen Mila Harra, 15.
1. Mila, nuoret ovat tietenkin erilaisia keskenään. Voiko sanoa jotain yleistä siitä, millaisia osallistumistapoja nuoret toivovat?
Voi kyllä. Puolueet esimerkiksi ovat laskeva trendi. Harva nuori haluaa kuulua enää puolueeseen, liittyä ay-liikkeeseen tai sitoutua järjestöihin. Sen sijaan halutaan ehkä osallistua mielenosoitukseen silloin, kun itseä huvittaa, ja somessa vaikutetaan paljon. Monet ujot ja hiljaiset uskaltavat kirjoittaa tosi raflaavia kannanottoja ja mielipiteitä somessa.
Minun mielestäni yleinen trendi on, ettei haluta järjestäytyä tai allekirjoittaa jotain tiettyä ideologiaa. Se koetaan jotenkin ikävänä.
2. Mistähän se johtuu?
Minä itse olen allekirjoittanut puolueen ideologian. Se on aika iso leima, joka kulkee mukana. Moni haluaa välttyä sellaiselta leimalta – nuoret haluavat olla vapaita laatikoista, eivätkä mahtua raameihin.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
3. Olet itse sellainen nuori, joka vaikuttaa aktiivisesti, mutta miksi monet eivät lähde mukaan?
On varmasti nuoria, jotka haluaisivat lähteä, mutta jotka eivät uskalla. Tai sitten yhteiskunta on voinut leimata heidät ikäviksi. Voi olla häiriökäyttäytymistä, päihdetaustaa tai muita ongelmia, ja sitten ehkä huomaa, että ympärillä olevia aikuisia ei enää kiinnostakaan nuoren mielipiteet.
Jos vertaan itseeni, niin minähän olen sisäsiisti vaihtoehto kuultavaksi. Minä hymyilen, ja vaikka minulla olisi pahaakin sanottavaa, niin esitän sen siististi ja etikettejä noudattaen. Niin ei läheskään aina ole.
Tunnen esimerkiksi yhden lastensuojelun asiakkaana olleen nuoren, jolla on maailman terävimpiä ajatuksia esimerkiksi lastensuojelun, päihdehuollon ja ylipäätänsä syrjäytymisen ehkäisemisen kehittämisestä. Kun hän koittaa niitä sanoa, niin kukaan ei kuuntele, mutta jos minä esitän niitä ajatuksia, niin joku saattaakin kuunnella.
4. Nuorten tiimillä oli Sitra Labissä tuplarooli. Teitte omaa aloitetta ja samalla sparrasitte muita tiimejä. Koetko, että saitte vaikutettua toisten tiimien työhön ja teitä kuunneltiin?
Koen, ja itse asiassa se tässä onkin ollut hienointa, että me olemme olleet tasa-arvoisessa asemassa heihin. Meitä ei ole vain kuultu kerran, koska se on ollut pakollista, vaan osa porukasta on pitkin kokeilua kysynyt meiltä mielipiteitä esimerkiksi digialustoista. Me on myös saatu hyviä ideoita ja sparrausta muilta.
5. Onko mieleen jäänyt joku hyvä onnistuminen, missä osasitte auttaa muita tiimejä?
Yksi iso onnistuminen oli, kun juteltiin Sitra Labiin osallistuvan Korson Kyläneuvoston kanssa. He eivät olleet ehkä tajunneetkaan, miten paljon he voisivat osallistaa toista astetta tai peruskoulun yhdeksännettä luokkaa toimintaansa mukaan.
Vaikka puolueet pyörittävät heidän Kyläneuvostoaan, niin itse työ on ideologiasta vapaata ja täysin koulukelpoista. Se oli minusta hienoa, kun he tajusivat, että he voivat laitaa Wilma-viestiä kaikille alueen lukiolaisille.
Nuoret näkevät vaikuttamisen laajasti
Tila: Käynnissä
”Tässä peruskoululaisten aloitevaltaan keskittyvässä kokeilussa on erilaisia tasoja. Yleiset käsitykset nuorten osallistumisesta yhteiskunnassa ovat edelleen kapeita, ja nuorille on usein varattu niissä usein välineellinen hyöty. Tarkennettuna: nuorten osallistumisesta pitää olla hyötyä, ja hyödyllisyyden tulee mukautua vakiintuneisiin mittareihin.
Nuorten kokeilussa kaikki ovat nuoria, joten siihen ei liity ikään tai hallinnolliseen asemaan liittyviä valtarakenteita. Aloite kokeiluun tuli nuorilta itseltään.”
– Jonna Heliskoski ja Jaakko Porokuokka, Sitra
Mikä Sitra Lab?
Paikallisen osallistumisen ja paikallisdemokratian kehittäminen on ajankohtaista joka puolella Suomea. Sitran selvityksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista haluaisi osallistua päätöksentekoon nykyistä enemmän, jos se olisi helpompaa.
Sitra Lab on muutosohjelma kokeiluista innostuville tiimeille, jotka haluavat muuttaa ja uudistaa yhteiskuntaa. Neljännessä Sitra Lab -muutosohjelmassa seitsemän tiimiä kokeili uusia tapoja lisätä kuntalaisten osallistumista ympäri Suomea.