Oma päätösvalta datan käytössä on ihmisille tärkeää

Kantar TNS Oy toteutti kyselyn marras-joulukuussa 2018 Suomessa, Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa. Vastaajia oli yhteensä yli 8000 eli noin 2000 henkilöä kustakin maasta. Alla kooste tuloksista sekä koko tutkimusaineisto.

Kaikki tutkimusaineistot voit ladata täältä.

Oikeudet itsestä kertyvään tietoon

Kokonaistasolla useampi kuin joka toinen (58 %) uskoo, että hänellä on oikeus tietää, miten ja mihin tarkoitukseen omia henkilötietoja käsitellään, saada pääsy palveluntarjoajan keräämiin omiin tietoihin (58 %) ja oikeus itsestä kerättyjen tietojen poistamiseen (54 %). Vähiten uskotaan siihen, että kansalaisilla on oikeus siirtää palvelutarjoajan itsestä keräämät tiedot järjestelmästä toiseen (21 %).

Datatalouden pelisäännöt eivät ole kaikille tuttuja

Vastaajista noin 1/3 otaksuu, että heillä on oikeus saada palveluntarjoajalta ilmoitus, kun se myy/luovuttaa kolmannelle osapuolelle minusta kertynyttä tietoa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan dataa luovutetaan kolmannelle osapuolelle ilman ilmoittamista.

GDPR näkyy jo kansalaisten käytännön tekoina

Kokonaistasolla yli kolmannes vastaajista (36 %) ilmoittaa, että GDPR:n voimaantulo ei ole vaikuttanut millään tavalla heidän omaan käyttäytymiseensä.
Vastaavasti 29 % ilmoittaa, että on hyväksynyt palvelutarjoajien lähettämät uudet käyttöehdot niitä tarkemmin lukematta. Näin toimineiden osuus on suurin Suomessa (36 %) ja pienin Hollannissa (18 %), jossa niiden vastaajien osuus, jotka eivät osaa arvioida asiaa on puolestaan suurin (18 %).

Vain yksi kymmenestä on pyytänyt saada nähdä tietonsa. Hieman useampi kuin joka kymmenes (12 %) ilmoittaa, että on kieltänyt palveluntarjoajalta mahdollisuuden omien tietojensa automaattiseen käsittelyyn.

Luottamuksen puute palvelutarjoajia kohtaan estää käyttämästä digitaalisia palveluita

Vastanneista 42 % on täysin tai samaa mieltä sen kanssa, että luottamuksen puute palvelutarjoajia kohtaan estää heitä käyttämästä digitaalisia palveluita. Osuus on suurin Saksassa (48 %) ja pienin Hollannissa (38 %).

Tietovuotojen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen

Kokonaistasolla 27 % vastanneista ilmoittaa, että on muuttanut yksityisyysasetuksia joissain palveluissa sovellusten/palveluiden tietovuotojen seurauksena. Toisaalta 30 % vastanneista ilmoittaa, että näillä uutisilla ei ole ollut heihin vaikutusta.

Joidenkin palveluiden käyttöä ilmoittaa vähentäneensä kaikista vastanneista 24 %. Vähentäneiden osuus on suurin Saksassa (27 %) ja pienin Hollannissa ja Ranskassa (22 %). Joidenkin palveluiden käytön lopettaneita on eniten Saksassa (19 %) ja vähiten Suomessa (11 %).

Mahdollisuus hallita tietojen myyntiä ja luovuttamista vaikuttaa luottamukseen

Selvitettyjen asioiden vaikutus luottamuksen lisääntymiseen palvelutarjoajaa kohtaan jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Eniten arvioidaan luottamuksen lisääntyvän, jos käyttäjä pystyy hyväksymään tai kieltämään omien tietojensa myymisen kolmannelle osapuolelle tai pystyy tuhoamaan itsestä palvelutarjoajalle kertyneen tiedon. Näissäkin asioissa niiden osuus, jotka arvioivat luottamuksen lisääntyvän melko vähän tai ei lainkaan on kolmannes (33 %) kaikista vastanneista.
Eri asioiden luottamusta lisäävä vaikutus arvioidaan pääosin suurimaksi Suomessa ja pienimmäksi Hollannissa ja Ranskassa.

Enemmistö vastaajista (59 %) on sitä mieltä, että paras tapa antaa palveluntarjoajalle lupa kerätä ja käsitellä itsestä kertyvää tietoa on luvan antaminen itse jokaiselle palveluntarjoajalle erikseen. Tämä vaihtoehto on erityisen suosittu suomalaisten keskuudessa (74 %) ja vähiten suosittu Hollannissa (47 %).
On hyvä huomata, että Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa niiden vastaajien osuus, jotka eivät osaa sanoa kantaansa asiaan on lähes viidennes tai yli viidennes vastanneista. Lisäksi luvan antaminen itse jokaiselle palveluntarjoajalle erikseen on sitä suositumpi vaihtoehto, mitä vanhemmasta vastaajasta on kyse.

Reilut palvelut pitää voida tunnistaa

Reilun tiedonkäytön merkkiä pitää tärkeänä (erittäin tai melko tärkeä) yhteensä 66 % vastanneista. Arvioissa ei ole suuria maakohtaisia eroja.
Niiden osuus, jotka eivät pidä merkkiä tärkeänä (ei kovin tai ei lainkaan tärkeä) on hieman yli viidennes (21 %) vastanneista. Osuus on muita maita suurempi Ranskassa (26 %).

Millä ehdoilla tietoja halutaan luovuttaa?

Ihmiset ovat halukkaita antamaan kulutukseen ja ostamiseen liittyviä tietojaan, jos heille tarjotaan lisäpalveluja/yksilöllistä palvelua tai maksetaan siitä.

Eritoten suomalaiset ovat valmiita luovuttamaan terveyteensä ja perimäänsä liittyviä tietoja, kun tietoja käytetään tieteelliseen tutkimukseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen

Henkilö- ja varallisuustietoja ei helposti haluta luovuttaa.

Kysely toteutettiin osana Sitran IHAN®-hanketta, jossa rakennetaan reilun datatalouden perustuksia ja luodaan valtioiden rajat ylittävät pelisäännöt sekä ratkaisut reiluun datan vaihtoon ja hyödyntämiseen.