sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
”Joka ilta kysyn itseltäni, miksi kaikkien maiden täytyy käydä kauppaa dollareissa”, totesi Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva Financial Timesin mukaan vieraillessaan Kiinassa huhtikuussa 2023.
Taloudellisen itsenäisyyden vahvistaminen ja riippuvuuden vähentäminen kansainvälisestä ja dollarivetoisesta talousjärjestelmästä on tavoite, joka yhdistää monia läntisen maailman ulkopuolella olevia maita.
Onko lohkoketjujen päällä toimivista digitaalisista valuutoista haastajiksi dollarille? Kysymys on noussut yhä olennaisemmaksi, sillä varoitteluista huolimatta kryptojen käyttö on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi. Syitä tähän on ainakin kaksi.
Ensiksi: kryptovaluuttasektorin sääntelemättömyys ja hajautettu luonne tarjoavat kehittyville maille mahdollisuuden kasvattaa omaa liikkumavaraa ja vaurautta.
Toiseksi: kriisit ja maailmanpoliittiset hankaustilanteet nakertavat ei-läntisten maiden luottamusta dollaripohjaisen maailmantalouden neutraliteettiin. Viimeistään tämä luottamus romahti niissä maissa, jotka eivät kuulu länteen tai sen liittolaisiin, kun länsi jäädytti Venäjän varat tämän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.
Muistiossa pureudumme web 3.0 -kehityksen taloudellisiin, ekologisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin
Kryptojen käyttötarkoitus löytyy kaaoksesta
Kryptovaluuttojen käyttötarkoitus löytyy usein kaaoksesta. Ne ovat houkutteleva vaihtoehto tyytymättömille – niin valtioille, kansalaisille kuin erilaisille ryhmille – joiden varoja ja tilejä on voimassa olevan hallintajärjestelmän etujen suojelemisen vuoksi pyritty ottamaan haltuun. Mitä enemmän maailma on sekaisin, sen paremmin kryptot näyttävät menestyvän.
Mitä enemmän maailma on sekaisin, sen paremmin kryptot näyttävät menestyvän.
Esimerkiksi Venäjä on jo pitkään osoittanut kiinnostusta kryptovaroihin ja viitannut maailman tunnetuimman virtuaalivaluutan bitcoinin mahdollisesta käytöstä maksuvälineenä öljyn ja kaasun viennissä, mikäli tilanne sitä vaatisi. Presidentti Putin on myös ehdottanut uuden kansainvälisen maksu- ja rahoitusjärjestelyjärjestelmän perustamista lohkoketjuteknologian varaan vastauksena maahan kohdistuviin pakotteisiin.
Myös Iran on hyödyntänyt kryptovaluuttoja pakotteiden kiertämiseen. Lisäksi Iran ja Venäjä tutkivat vakaavaluuttojen käyttöä maiden välisessä kaupassa. Vakaavaluutat ovat virtuaalivaluuttoja, joiden arvo pyritään pitämään olemassa olevan vakiintuneen valuutan, esimerkiksi dollarin, arvossa.
Kryptovaluutat ovat kiinnostaneet myös maita, joihin ei ole kohdistunut taloudellisia pakotteita. Esimerkiksi El Salvadorin presidentti on julkisesti propagoinut virtuaalivaluuttaa vaihtoehtona dollariin perustuvalle maailmantaloudelle. Maa ehti hyväksyä bitcoinin myös virallisesti hyväksytyksi valuutaksi, mutta tosiasiassa sen käyttö maksuvälineenä ei ole onnistunut.
Tavallisille ihmisille kryptot tarjoavat keinoja kiertää taloudellisia esteitä. Venäjän hyökkäyssodan alettua talvella 2022 venäläiset vaihtoivat urakalla ruplia virtuaalisiin ja arvoltaan vakiintuneisiin vakaavaluuttoihin. Sama toistui viime kesänä: Venäjän ruplan ja dollariin sidotun vakaavaluutta Tetherin välisen kaupankäynnin volyymi kasvoi Venäjällä 277 % Wagner-ryhmän kapinayrityksen aikana. Samankaltaista kaupankäynnin nousua on havaittu myös Afganistanissa Talibanin otettua vallan ja Turkissa, kun maan talous ajautui vaikeuksiin.
Tuleeko dedollarisaatio?
Mutta voisivatko kryptot oikeasti horjuttaa dollarin asemaa maailman mahtavimpana valuuttana?
Riippuu, keneltä kysytään. Twitterin toisen perustajan Jack Dorseyn mukaan dollarin aika on pian ohi. Dorsetin näkemystä toki selittää se, että hän vetää nykyisin Block-nimistä yritystä, joka kehittää bitcoiniin perustuvia maksujärjestelmiä. Sveitsiläisen kansainvälisten maksujen pankin BIS:n pääjohtajan Agustín Carstensin mukaan kryptovaluutat puolestaan yhdistelmä Ponzi-huijausta ja ympäristökatastrofia. Tästä syystä niitä olisi hänen mukaansa voimakkaasti säädeltävä.
Voisivatko kryptot oikeasti horjuttaa dollarin asemaa maailman mahtavimpana valuuttana? Riippuu, keneltä kysytään.
Viimeaikaiset kriisit ovat kuitenkin kiihdyttäneet dollaripohjaisen talousjärjestelmän asemaan liittyvää keskustelua. Puhutaan jopa dedollarisaatiosta, joka tarkoittaa dollarin asteittaista merkityksen vähenemistä. Käytännössä dedollarisaatio voisi tarkoittaa valuuttavarantojen hajauttamista ja muiden valuuttojen käyttöä kansainvälisessä kaupassa.
Irtautuminen dollarista ei ole kuitenkaan helppoa. Dollarilla on 1940-luvulta saakka ollut ylivertainen asema maailman merkittävimpänä reservivaluuttana eli valuuttana, jota yksittäiset valtiot ja instituutiot säilyttävät pahan päivän varalle. Dollarin ylivoima on kuitenkin pienentynyt. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan vuonna 2000 dollarin osuus kaikkien keskuspankkien pitämistä valuuttareserveistä oli 71 prosenttia. Nyt se on vajaat 60 prosenttia. Tärkeimmäksi haastajaksi on noussut euro, jonka osuus on noin 20 prosenttia, mutta myös Kiinan renminbi ja Japanin jeni ovat vahvistuneet.
Myös maailmankaupassa dollarin asema on ylivoimainen. Esimerkiksi Aasian ja Tyynen valtameren alueella yli 70 prosenttia kansainvälisestä kaupasta tehdään dollareilla. Vain Euroopassa valtioiden välistä kauppaa ei tehdä dollareilla.
Dollarin ylivaltaa pitää yllä myös Yhdysvaltojen maan toimivat rahoitusmarkkinat. Vaikkapa Kiinaan verrattuna Yhdysvaltojen talous- ja rahoitusjärjestelmä on ennakoitavasti säädelty, vapaa ja läpinäkyvä. Kilpailevan järjestelmän tulisi voittaa sijoittajien sydämet ja mielet sekä kyetä hoitamaan roolinsa maailmanvaluuttana.
Täydellinen dedollarisaatio ei vaikuta todennäköiseltä niin kauan kuin Yhdysvallat on johtava taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen mahti.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Web 3.0 -kehityskulku vaikuttaa myös maailmantalouden tulevaisuuteen
Julkinen keskustelu dollarin ja kryptojen suhteesta on usein mustavalkoista. Joko dollari säilyy tai kryptot ottavat johtavan aseman. Juupas-eipäs väittelyn sijaan kannattaa rahajärjestelmän tulevaisuutta tarkastella kahden eri ilmiön kietoutumisena toisiinsa. Yhtäältä meillä on käynnissä suurvaltakilpailu Kiinan, Amerikan ja Euroopan välillä. Toisaalta on meneillään voimakas teknologinen kehitys, joka tuo vaihtoehtoja perinteisille valuutoille ja keskuspankkijärjestelmälle. Tulevaisuuden rahajärjestelmät ovat yhdistelmiä näistä kahdesta trendistä.
Web 3.0 tarjoaa kiinnostavan näkökulman raha- ja pankkijärjestelmän tulevaisuuteen sen moniulotteisuuden kautta. Web 3.0 ei ole yksiulotteinen ilmiö, vaan kenttä, joka voi tarjota vaikkapa dollarin arvoon kiinnitettyjen vakaavaluuttojen kautta mahdollisuuden myös tukea dollaripohjaista mallia. Hyvä esimerkki on Venezuela. Maan valuutta on vajonnut pitkään, mutta samaan aikaan vakaavaluuttojen käyttö on maassa lisääntynyt. Vakaavaluutat tarjoavat kansalaisille tavan suojata varojaan niitä vaarantavalta kansalliselta rahapolitiikalta kiinnittymällä dollarijärjestelmään ja ohittamalla paikallisen pankkijärjestelmän.
Kehittyvillä mailla on intressi löytää kryptojen ja etenkin tulevien digitaalisten keskuspankkirahojen (CBDC) kautta vaihtoehtoja, joihin heillä on samankaltaista kontrollia kuin Yhdysvalloilla dollariin tai EU:lla euroon. Tällaista kontrollia yleisimmät digitaaliset varat, kuten bitcoin ja ethereum, eivät kuitenkaan tarjoa, sillä ne perustuvat suhteellisen vahvaan hajauttamiseen.
Kysymys kuuluu, voisiko bitcoinin ja ethereumin kaltaisista, mutta kehittyneemmistä järjestelmistä tulevaisuudessa kehittyä maailmanpoliittisesti neutraaleja ja siksi laajasti käyttöön hyväksyttyjä taloudellisia rakenteita? Ajatus kuulostaa mahtipontiselta, mutta on hyvä muistaa, että maailma on suuren tekoälymurroksen alussa. Teknologian kehitys todennäköisesti sekä muuttaa perinteistä keskuspankkijärjestelmää että nopeuttaa kilpailevien vaihtoehtojen rakentamista.
Vaikka suurvaltakilpailu ja huima teknologinen kehitys mullistavat kansainvälistä rahajärjestelmää, jatkaa dollari toistaiseksi maailmankaupan ja reservivaluuttojen kuninkaana.
Alku Sirén on Milttonin johtava asiantuntija, jonka erityinen kiinnostuksenkohde on uusiin teknologioihin kytkeytynyt taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutos.
Risto E.J. Penttilä on Nordic West Officen toimitusjohtaja. Hän toimii myös European Business Leaders’ Convention-yhdistyksen pääsihteerinä. Aikaisemmin Risto E. J. Penttilä on työskennellyt mm. Suomen kauppakamarin toimitusjohtajana, Maailman talousfoorumissa ja Oxford Analyticassa. Risto EJ Penttilä on väitellyt Oxfordin yliopistosta ja valmistunut Yalen yliopistosta.
Kirjoitus on osa ”Miten kestävää maailmaa web 3.0 rakentaa” -muistiota, jossa pureudutaan web 3.0 -teknologioiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Web 3.0 -kehityskulun tarkastelu sisältyy tulevaisuustalo Sitran työhön reilumman datatalouden hyväksi.
Tutustu muistioon tarkemmin:
Lähteet ja kirjallisuus:
AFP-Agence France (2023): China, Brazil Strike Deal To Ditch Dollar For Trade.
Bilotta, Nicola & Fabrizio Botti: Digitalisation and Geopolitics: Catalytic Forces in the (Future) International Monetary System. IAI Research Studies.
Elliptic, 2023: Crypto in Conflict Report | Elliptic.
Feingold, Spencer (2023): Why the Role of Crypto Is Huge in the Ukraine War. World Economic Forum.
Financial Times (2023): Threats to the dollar’s dominance are overblown.
Hall, Joe (2022): Bitcoin, Bukele and a Bevy of Central Bankers Meet in El Salvador. Cointelegraph.
Ostroff, Caitlin & Jared Malsin (2022): Turks Pile Into Bitcoin and Tether to Escape Plunging Lira”. Wall Street Journal.
Wong, Jacky (2023): King Dollar Still Looks Safe From the Yuan. The Wall Street Journal.
Stognei, Anastasia (2023): Russia embraces China’s renminbi in face of western sanctions. Financial Times.
Putin, Vladimir (2022): Artificial Intelligence Conference.
