Oppeja kestävään kaivostoimintaan Kanadasta

Helmi-maaliskuun vaihteessa järjestettiin Kanadassa maailman suurin malminetsintä- ja kaivosalan konferenssi PDAC 2015. Tapahtuma keräsi huikean määrän ihmisiä: yli 23 000 osallistujaa yli 100 maasta. Suomi ja Pohjoismaat olivat konferenssissa hyvin edustettuina, samoin Kestävän kaivostoiminnan verkostomme.

PDAC on valtavan kokoinen tapahtuma. Sen tajuaa oikeasti vasta siellä käytyään. Kolme täpötäyttä messuhallia ja satoja seminaaritiloja täynnä malminetsintä – ja kaivosasioista kiinnostuneita ihmisiä on aika vaikuttava näky ensikertalaiselle. Kaivostoimintaa kohtaan kovin kriittisiä puheenvuoroja ei konferenssissa kuultu, eikä ihme, sillä kohderyhmänä olivat alan toimijat ja sijoittajat. Mittavasta seminaaritarjonnasta huolimatta konferenssin yhteydessä järjestetty Nordic Mining Day keräsi reilut 200 Pohjoismaista kiinnostunutta kuulijaa.

Kestävän kaivostoiminnan verkoston varapuheenjohtaja Sylvie Fraboulet-Jussila Sitrasta ja Anita Alajoutsijärvi Kittilän kaivokselta esittelivät konferenssin CSR-osiossa verkoston sekä Kittilän yhteistyöryhmän tekemää työtä konfliktien ennaltaehkäisemiseksi. Esitys herätti paljon kiinnostusta ja vakuutti osallistujat siitä, että korkean teknologisen osaamistason ohella Suomessa on myös panostettu kaivostoiminnan sosiaalisen hyväksyttävyyden aikaansaamiseen.

Suomalaiset olivat Kanadassa paitsi esittelemässä osaamistaan, myös hakemassa ideoita ja oppeja kestävän kaivostoiminnan mallin kehittämiseen. Uuden puheenjohtajansa Hannele Pokan kera verkosto piti yhteissessioita kanadalaisen vastinparinsa TSM COI paneelin kanssa hakien oppeja vauhdilla aloittamaansa työhön. Paneeli on Kanadan kaivosyhdistyksen MAC:in TSM-järjestelmää ohjaava, riippumaton sidosryhmistä valittu asiantuntijaryhmä. Paneeli on ollut yhtenä inspiraation lähteenä Kestävän kaivostoiminnan verkostolle. Verkosto myös rakentaa TSM-standardin pohjalta Suomeen sopeutettua vapaaehtoista kaivosalan standardia, jota on tarkoitus päästä pilotoimaan vielä tämän vuoden aikana.

Verkosto pääsi matkalla seuraamaan kanadalaisen sidosryhmäpaneelin toimintaa käytännössä, kun he keskustelivat viimesyksyisen Mount Polleyn onnettomuuden syistä ja seurauksista kaivosyhtiö Imperial Metalsin edustajan kanssa. Tapauksen käsittely näyttäisi johtavan TSM:n rikastushiekan käsittelyä koskevaan Tailings Management Protokollaan tuleviin lisäyksiin ja tarkennuksiin, mikä kertoo siitä, että kaivosteollisuus ottaa paneelin mielipiteet tosissaan. MAC onkin perustanut tätä varten oman työryhmän.

”Kuten meidänkin verkostomme työ, myös kanadalaisten paneeli perustuu luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Keskusteluissa käydään läpi perusteellisesti kiperiäkin kysymyksiä, ja se helpottaa teollisuutta ratkaisemaan ja hallitsemaan niitä sekä viestimään niistä entistä paremmin”, sanoi verkostossa mukana oleva Pyhäsalmen kaivoksen toimitusjohtaja Kimmo Luukkonen.

Verkosto oli erittäin tyytyväinen matkan antiin. Käydyt keskustelut vahvistivat käsitystämme siitä, että verkoston Suomessa käynnistämä, vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö on erittäin tarpeellista, koska se helpottaa ymmärtämään paremmin toistemme sanomisia ja tekemisiä sekä niiden lähtökohtia ja vaikuttimia.

”Olemme oikealla asialla”, totesi verkoston puheenjohtaja Pokka matkan jälkeen.

Yhteiskuntavastuu painottuu

Kaivosalaa ei synny, jos ei ole mineraaleja. Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen kuuluvassa Suomessa onkin ollut kaivostoimintaa jo 104 vuotta. Kanadassa kaivostoiminnalla on vielä pidemmät perinteet 1800-luvun puolivälistä. Mutta vaikka maa on suuri, on sen luonto hyvin herkkä. Harva tietää, että jopa 80 % maailman puhtaan veden varastoista ja iso osa jäljellä olevista koskemattomista metsistä sijaitsee Kanadassa. Myös alkuperäiskansojen suuri määrä sekä maan jako provinsseihin ja sitä kautta moninkertainen lainsäädäntö asettavat Kanadassa melko monisäikeiset puitteet kaivostoiminnalle.

Kaivosteollisuus on globaalia, alaa seurataan hyvin kriittisesti ympäri maailman ja epäkohtia tuodaan hanakasti esille. Kansainvälinen kaivosteollisuus ottaa siksi yhteiskuntavastuun erittäin vakavasti. Yhteiskuntavastuu ja alkuperäiskansojen huomioiminen korostuivat myös PDAC-konferenssin ohjelmassa, mikä on ymmärrettävää, sillä osa toiminnasta kohdistuu alueille, joista puuttuu perusinfra, joissa ympäristölainsäädäntöä ei valvota kunnolla ja joissa ihmisoikeuksiakaan ei aina noudateta.

Suomella on vahvuuksia

Suomi on pitkään ollut maailman johtavia kaivosteknologian maita. Toimivan infran ja hyvän koulutustason ohella meillä on myös ajan tasalla pidetyt kaivos- ja ympäristölait ja niiden valvonta. Mutta kestävyyden aikaansaaminen vaatii usein enemmän kuin mitä laki edellyttää. Tässä verkoston vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö on merkittävässä roolissa.

Juuri ennen PDAC-konferenssia julkaistu kanadalaisen Fraser-instituutin kaivosjohtajille suuntaaman mielipidetutkimuksen mukaan Suomi on edelleen hyvä maa kaivostoiminnalle: ykkönen sijoitusten houkuttelevuudessa ja toinen mitattaessa poliittista ilmapiiriä. Kärkisijoille olemme päässeet myös kahtena edellisvuonna. Kanadan provinssi Saskatchewan oli toiseksi houkuttavin sijoituskohde.

Suomelle kaivosklusteri on kansallisesti merkittävä: vaikkei kaivostoiminta maassamme sinänsä olekaan maailman mittakaavassa merkittävää, on kaivosteknologiaan liittyvä osaaminen ja laitetuotanto meillä maailman kärkeä. Eikä ihme, onhan meillä panostettu vuosikymmenien ajan kehitykseen ja tutkimukseen myös löytääksemme menetelmiä omien kotimaisten esiintymiemme hyödyntämiseen.

”Näen isoja mahdollisuuksia uusien teknologioiden ja toimintatapojen kehittämisessä, sillä resurssi- ja materiaalitehokkuus sekä sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen ovat globaaleja teemoja. Näihin liittyvien innovaatioiden kysyntämarkkinat ovat suuret ja tarjoavat viennillemme kasvun mahdollisuuksia”, totesi PDAC:ssa myös mukana ollut työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Petri Peltonen.

Suomessa on myös globaalisti verrattuna varsin hyvä ja kattava infrastruktuuriverkosto, jonka merkityksen ymmärtää kunnolla vasta kun vertaa sitä vaikkapa Pohjois-Kanadaan, jossa ollaan kirjaimellisesti tiettömien taipaleiden takana.

”Suomi on vanha kaivosmaa, mutta ei iso. Tänne tulevat yritykset tietävät, että meillä on tiukka lainsäädäntö ja toimiva infrastruktuuri. Se asettaa vaatimuksia, mutta antaa toisaalta etuja. Ei tarvitse opettaa kieltä ja rakentaa infraa, mutta toisaalta täällä ihmiset osaavat vaatia tiettyjä perusasioita kuten sitä, ettei ympäristöä pilata”, Pokka toteaa.