sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Elinikäistä oppimista lähestyttiin yksilön näkökulmasta Sitran 18–85-vuotiaille suomalaisille teettämän kyselyn tulosten julkistustilaisuudessa 30. tammikuuta.
Viidestä panelistista neurologian dosentti Kiti Müller painotti tunteen merkitystä, joka oppimistilanteessa ihmiselle tallentuu. Myönteinen tunnekokemus voi kantaa pitkälle elämässä oppimiseen ja kielteinen vastaavasti estää uuden omaksumisen. Merkittävää on myös, mitä vaatimuksia ihminen itselleen asettaa.
”Jotkut ovat vaativia ja malttamattomia. Jokainen ei kehity virtuoosiksi. Heittäydy, sillä jokainen voi oppia vähän. Pikkuhiljaa taitoja kuitenkin opetellaan”, Müller muistuttaa.
Tilaisuuden avannut yliasiamies Jyrki Katainen piti elinikäisen oppimisen kyselyn tuloksia rohkaisevina: kaikenikäiset suhtautuvat oppimiseen myönteisesti.
”Suomalaisten hyvinvointi perustuu korkeaan osaamiseen. Koulutuksen ja osaamisen rakenteita tulee katsoa yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Systeemisiä muutoksia on Suomessa aina tehty, ja nyt uudenlaista ajattelua tarvitaan jatkuvan oppimisen puolella. Kyllä me koulutusta osaamme uudistaa. Vaikka yhtä, kaikille sopivaa ratkaisua tuskin löytyy”, Katainen sanoi.
Osallisuus avain oppimiseen
Aikuisten suhtautumista elinikäiseen oppimiseen kartoittaneen kyselyn mukaan suomalaiset arvostavat laajaa yleissivistystä. Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén toi esiin paneelikeskustelussa koko sivistyskäsityksen lähtevän siitä, että ollaan yhdessä jossain tilassa.
”Osallisuus ei ole taito vaan perusedellytys kaikelle oppimiselle. Opimme toisiltamme, ja siksi osallisuus tulee leipoa sisään vahvasti oppimisympäristöön. Oppiminen henkilökohtaistetaan, mutta yhteisön osuus on ratkaisevan tärkeää, ja ryhmä toimii kannustavana tekijänä oppimiselle.”
Muodollinen ja epämuodollinen oppiminen sulautuvat Wallénin mukaan lopulta ihmisen laajaksi yleissivistykseksi, ja siinä epämuodollisen oppimisen väyliä tulisi vahvistaa.
Urapalveluita kaikille
Oman osaamisen tunnistaminen koetaan usein vaikeaksi. Paneelikeskustelussa tutkijayliopettaja Jaakko Helander HAMK Edu:sta toivoi huomion kiinnittämistä juuri osaamisen tunnistamisen taitoihin. ”Osaaminen on monitasoista, emme myöskään aina osaa nähdä taidon siirrettävyyttä ja yhteyttä toiseen elämänalueeseen.”
Tässä sekä Helander että Wallén näkevät mahdollisuuden tunnistaa osaamista yhdessä ja toisten avulla. Ammattimainen tuki osaamisen tunnistamiseen ja uraohjaukseen tulisi tarjota kaikille elämäntilanteesta huolimatta.
Kyky oppia työyhteisössä
Kyselyn tulosten mukaan kolme neljästä 18–85-vuotiaasta suomalaisesta luottaa kykyynsä oppia.
Paneelikeskusteluun osallistuneen Kevan työelämäpalvelujen johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin mukaan oppimiskyky on keskeinen osa työkykyä. Osaamisen, oppimiskyvyn ja -motivaation vaje lisää työkyvyttömyyden riskiä. ”Miten työyhteisöissä kyetään vauhdittamaan oppimista ja uudistumista, on ratkaiseva tekijä. Miten työ ja oppiminen saadaan limittymään arjessa toisiinsa?”
Miten tavoittaa vähemmän innostuneet?
Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirran mukaan jatkuvan oppimisen kehittämisen tulisi jatkossa näyttäytyä kansalaisten arjessa parempina koulutusmahdollisuuksina.
”Iso haaste on löytää ne ihmiset, jotka eivät ole innostuneita oppimaan. Motivoituneet löytävät mahdollisuudet joka tapauksessa.”
Heinivirran mukaan ei vielä riitä, että ihmisille on aiempaa helpommin saatavilla tietoa koulutusmahdollisuuksista sekä taidoista, joita tulisi kehittää sekä millaisiin tehtäviin. Parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistusryhmän yksi isoimpia haasteita on Heinivirran mukaan löytää keinoja, joilla tavoitetaan tiedoista eniten hyötyvät, mutta osaamisensa kehittämiseen ei niin innostuneesti suhtautuvat ihmiset.
Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -kyselyn tulosten julkistamistilaisuuteen Ruoholahdessa Helsingissä osallistui 30. tammikuuta 2020 noin 300 henkilöä, joista noin 200 etäyhteydellä.
Sukella syvemmälle