sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran Uudet vaikuttamisen tavat –projekti kokoaa ja kehittää demokraattisen osallistumisen menetelmiä suomalaisiin tarpeisiin. Täältä löydät tiiviit kuvaukset asukasosallistumisen muodoista, jotka soveltuvat esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden käyttöön.
Työkalupakki kehittyy ja laajenee projektin aikana. Tämä sisältö on luotu syksyn 2022 Kuntamarkkinoiden kohtaamisia silmällä pitäen. Julkaisimme syyskuussa myös laajan kyselytutkimuksen, joka valottaa suomalaisten ajatuksia houkuttelevista osallistumisen keinoista ja tarjoaa tietoa hyvinvointialueittain.
Osallistuvan demoratian menetelmiä
1. Asukas- ja asiakaspaneeli
2. Digitaalinen asukas- ja asiakaspaneeli
3. Digiraati
4. Verkkopohjainen keskustelualusta
5. Osallistuva budjetointi
6. Erätauko-keskustelu
7. Robottipuhelut
8. Polis-keskustelualusta
9. Hyvinvointialuealoite
1. Asukas- ja asiakaspaneeli
Asukaspaneelissa käydään puntaroivaa kansalaiskeskustelua. Siinä satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia asukkaita yhdessä syvällisesti perehtyy ja keskustelee määrätystä aiheesta ja muodostaa siitä julkilausuman päätöksentekijöille ja alueen asukkaille. Asukaspaneelia voi käyttää myös palveluiden käyttäjien mielipiteiden näkyväksi tekemiseen osana päätöksentekoprosessia, jolloin puhutaan asiakaspaneelista. Asiakaspaneelin järjestämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin asukaspaneelin järjestämiseen.
Asukaspaneelin tavoitteena on käydä tavoitteellista ja puntaroivaa keskustelua määrätystä aiheesta fasilitaattorien vetämänä. Asukaspaneeli on sopiva menetelmä erityisesti silloin, kun keskusteltava aihe on monitahoinen, siihen liittyy ristiriitoja muun muassa eriävien arvojen tai intressien näkökulmasta eikä siihen löydy yksiselitteistä vastausta Paneeli muodostaa aiheesta julkilausuman, joka voi sisältää ehdotuksia, suosituksia tai kannanottoja aluevaltuuston käyttöön. Julkilausuma julkaistaan myös asukkaiden tietoon.
Asukaspaneelin voi järjestää monella eri tapaa ja eri kokoisina. Asukaspaneeli voidaan organisoida joko yksittäisen aiheen ympärille koottuna kertatoteutuksena tai pysyvänä toimintamuotona. Eri puolilta maailmaa löytyy jo useita esimerkkejä pysyvistä asukaspaneeleista. Yksi tuoreimmista esimerkeistä on Pariisissa pysyväksi osaksi kaupunginhallintoa perustettu kansalaispaneeli. Satunnaisotannalla valittavalla paneelilla on muun muassa oikeus tehdä aloitteita valtuustolle ja päättää Pariisin osallistuvan budjetoinnin aiheista. Pysyvien kansalaispaneeleiden etuna pidetään kustannustehokkuutta, kun suunnittelua ja toteuttamista ei tarvitse miettiä joka kerta erikseen.
2. Digitaalinen asukas- ja asiakaspaneeli
Digitaalisessa asukaspaneelissa asukkaat jakavat verkossa järjestettävissä verkkotilaisuuksissa mielipiteitään ja kokemuksiaan aiheena olevasta teemasta. Verkkotilaisuuksien jälkeen keskustelu jatkuu vielä kirjallisena verkossa. Keskustelun tuloksista laaditaan yhteenveto aluevaltuustolle. Digitaalista paneelia voi käyttää myös palveluiden käyttäjien mielipiteen näkyväksi tekemiseen osana päätöksentekoprosessia.
Tavoite ja käyttötarkoitus
Digitaalisen asukaspaneelin tavoitteena on ymmärtää asukkaiden tai palveluiden käyttäjien mielipiteitä ja kantoja määritettyyn aiheeseen liittyen ensin verkkotilaisuuksissa ja sen jälkeen kirjallisessa verkkokeskustelussa. Vastauksista muodostetaan julkilausuma, joka tuodaan aluevaltuuston keskusteluun. Aluevaltuusto ottaa huomioon asukkaiden kannan päätöksenteossa. Yhteenveto julkaistaan myös asukkaiden tietoon.
Tavoite ja käyttötarkoitus
Digitaalisen asukaspaneelin tavoitteena on ymmärtää asukkaiden tai palveluiden käyttäjien mielipiteitä ja kantoja määritettyyn aiheeseen liittyen ensin verkkotilaisuuksissa ja sen jälkeen kirjallisessa verkkokeskustelussa. Vastauksista muodostetaan julkilausuma, joka tuodaan aluevaltuuston keskusteluun. Aluevaltuusto ottaa huomioon asukkaiden kannan päätöksenteossa. Yhteenveto julkaistaan myös asukkaiden tietoon.
Kesto
3–6 kk
Osallistujat
Digitaalisen asukaspaneelin osallistujat kutsutaan satunnaisotannalla ja lisäksi mukaan voi ilmoittautua myös itsenäisesti. Pari tuntia kestäviin verkkotilaisuuksiin osallistuu kerrallaan 6–10 asukasta. Kirjallisen verkkokeskustelun osallistujamäärää ei ole rajoitettu.
3. Digiraati
Nuorille ja lapsille suunnattu verkkopalvelu, jossa käydään keskustelua yhteiskunnallisista aiheista.
Tavoite ja käyttötarkoitus
Digiraati on oikeusministeriön ylläpitämä verkkopalvelu ja kehitysprojekti, jonka avulla lapset ja nuoret voivat käydä keskustelua ajankohtaisista, yhteiskunnallisista aiheista. Keskustelua käydään ohjelman suljetulla keskustelupalstalla nimimerkein. Keskustelun tavoitteena on luoda aiheesta loppulausuma, joka tuodaan päättäjien tietoon ja julkaistaan myös palvelussa kaikkien luettavaksi.
Kesto
Keskustelu on auki 2–3 viikkoa.
Osallistujat
Digiraadin keskusteluun voi osallistua alle 29-vuotiaat lapset ja nuoret.
4. Verkkopohjainen keskustelualusta
Verkkopohjaista keskustelu- ja kannanottoalustaa hyödynnetään alueen suunnittelu- ja kehittämistyössä asukkaiden ja palveluiden käyttäjien mielipiteiden keräämiseen ja äänestämiseen.
Tavoite ja käyttötarkoitus
Verkkopohjaista keskustelu- tai äänestysalustaa hyödyntämällä kerätään tietoa ja ymmärretään paremmin, mitä mieltä asukkaat ovat tietystä aiheesta. Verkkopohjainen keskustelualusta mahdollistaa matalan kynnyksen ja joustavan osallistumisen alueen ja palveluiden kehittämistyöhön.
Kesto
Keskustelu tai äänestys pidetään auki auki riittävän pitkään, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan, mutta samalla riittävän tiiviinä, jotta keskustelu pysyy elävänä. Sopiva kesto voi vaihdella muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.
Osallistujat
Kaikki asukkaat ja palvelunkäyttäjät voivat osallistua keskusteluun tai äänestykseen. Koska keskustelu käydään verkossa, huomioidaan henkilöt, joille verkko-osallistuminen on este ja suunnitellaan vaihtoehtoisia tapoja heidän kuulemiseen.
5. Osallistuva budjetointi
Osallistuvassa budjetoinnissa osa alueen budjetista suunnataan alueen asukkaiden itse ehdottamiin ja päättämiin kohteisiin.
Tavoite ja käyttötarkoitus
Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat otetaan mukaan hyvinvointialueen talouden suunnitteluun. Asukkaat voivat itse ehdottaa kehityskohteita ja äänestää muiden ehdottamia ideoita. Eniten ääniä saaneet ja toteutettavissa olevat ideat toteutetaan tietyn määrärahan puitteissa. Osallistuvaa budjetointia voidaan hyödyntää myös säästökohteista päättämiseen.
Kesto
Osallistuvan budjetoinnin prosessi kestää muutamasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen riippuen sen vaiheista.
Osallistujat
Kaikki alueen asukkaat voivat ehdottaa rahoitettavia ideoita ja äänestää muiden asukkaiden ideoita. Ideoiden ehdottaminen ja äänestäminen tapahtuu pääosin verkossa. Osalle asukkaista digitaalisten laitteiden käyttö voi olla este osallistumiselle, joten tarvitaan myös muita kanavia, esimerkiksi asukastilaisuuksia, jossa ideoita voi esittää tai kuulla ja äänestää muiden tekemiä ideoita.
6. Erätauko-keskustelu
Erätauko on Sitran kehittämä ja Erätauko-säätiön hallinnoima keskustelumenetelmä, jonka avulla luodaan rakentava ja tasavertainen tila yhteiskunnalliselle dialogille.
Tavoite ja käyttötarkoitus
Erätauko-menetelmää hyödynnetään erityisesti silloin, kun tarvitaan syvempää ymmärrystä jostain aiheesta, halutaan ymmärtää erilaisten asukkaiden ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä tai luoda tila tasavertaiselle kohtaamiselle. Keskustelun tavoitteena ei ole saada aikaan yksimielisyyttä, ratkaisuja tai päätöksiä.
Kesto
Erätauko-keskustelu kestää yleensä 3 tuntia, mutta kestoa voi muokata oman tarpeen mukaan sekä lisätä taukoja.
Osallistujat
Erätauko-keskusteluun voi osallistua 6–25 henkilöä. Osallistujien valinta riippuu keskusteltavasta aiheesta. Tavoitteena on kuitenkin saada mukaan myös henkilöitä, jotka muuten helposti jäävät keskustelun ulkopuolelle. Keskusteluun voi osallistua kuka tahansa alueen asukkaista tai palvelunkäyttäjistä. Osallistuja ei tarvitse aikaisempaa kokemusta tai asiantuntemusta aiheesta.
7. Robottipuhelut
Robottipuheluilla voit tavoittaa 18 000 asukasta tunnissa
- Robotti soittaa kunnanjohtajan, hyvinvointialuejohtajan tai muun sovitun henkilön äänellä ja murteella ennalta käsikirjoitetun viestin.
- Vastaaja voi vastata avoimiin vastauksiin ja monivalintakysymyksiin. Robotti voi soittaa kaikki yli 18-vuotiaat asukkaat läpi, joiden puhelinnumero ei ole salainen.
- Robotti pystyy soittamaan noin 18 000 puhelua tunnissa.
- Vastausten analysointiin voidaan käyttää tekoälyä.
- Ohjelma litteroi vastaukset.
- Selkeä suunnitelmallinen palvelulupaus on avain onnistumiseen.
- Ennakkoviestintä parantaa puhelun vastausprosenttia.
- Sitra on toteuttanut robottipuheluita 9 kunnan kanssa ja koronapandemian aikana vuonna 2020. Useat kunnat ovat toteuttaneet kokeiluita tämän jälkeen.
8. Polis-keskustelualusta
Polis pähkinänkuoressa
- Kyseessä on yhdysvaltalaisen non-profit -toimijan, The Computational Democracy Projectin, kehittämä avoimeen lähdekoodiin perustuva keskustelualusta, joka mahdollistaa tuhansien, jopa miljoonien, ihmisten osallistamisen anonyymisti yhteiseen keskusteluun.
- Alustaa on testattu hyvin tuloksin useissa maissa. Prosessit kehitetty pisimmälle Taiwanissa, jossa sitä on pitkään hyödynnetty ratkomaan digitaaliseen palvelutalouteen liittyviä ongelmia verkkokaupasta kyytipalveluihin.
- Antaa keskustelun omistajalle mahdollisuuden osallistaa isoja määriä ihmisiä. Tällä hetkellä satoja tuhansia, tulevaisuudessa potentiaalisesti miljoonia käyttäjiä.
- Keskustelu perustuu ajatukseen siitä, että tuodaan ihmiset yhteen asioista, joista ollaan samaa mieltä, eikä siihen, että kärjekkäät mielipiteet nousevat esille.
- Reaaliaikainen tilastotieteeseen ja koneoppimiseen perustuva järjestelmä, jolla voi kerätä tietoa ja analysoida sitä, mitä suuret ihmisjoukot ajattelevat asioista heidän omin sanoin.
- Keskustelun kehystäminen ja pohjaväittämät keskeisiä Polis-keskustelun onnistumisen kannalta.
9. Hyvinvointialuealoite
Hyvinvointialueen jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita hyvinvointialueen toimintaan liittyvissä asioissa. Myös palveluiden käyttäjät voivat tehdä aloitteita asioissa, jotka koskevat palveluita. Aloiteoikeus on säädetty hyvinvointialuelain pykälässä 30§.
Kesto
Hyvinvointialueen jäsenet ja palvelun käyttäjät voivat milloin tahansa tehdä aloitteen ja toimittaa sen hyvinvointialueelle.
Osallistujat
Aloiteoikeus koskee hyvinvointialueen jäseniä ja palvelun käyttäjiä. Hyvinvointialuelaissa määritellään hyvinvointialueen jäseneksi joko (1) henkilön, jonka kotikunta on hyvinvointialueella, (2) kunta, joka sijaitsee hyvinvointialueella, (3) säätiö tai yhteisö, jonka kotipaikka sijaitsee hyvinvointialueen kunnassa, tai (4) henkilö tai toimija, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta hyvinvointialueella. Kun aloitetta tehdään on tarkistettava, millä perusteella aloiteen tekijä on hyvinvointialueen jäsen.
