sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
klo 18.50 // Muutosterassin päivän satoa
Mistä puhuttiin? Porvoon piispa Björn Vikström ja sisäministeri Paula Risikko keskustelivat teemoista, jotka olivat nousseet esiin aiemmin päivällä evankelisluterilaisen kirkon ja Suomi 100:n Muutosterassilla: nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksista, aikuisten läsnäolosta nuorten elämässä sekä vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta yhteiskunnassa.
Tehtiinkö tulevaisuutta? Jokainen keskustelun teemoista on tuiki tärkeä tulevaisuuden näkökulmasta – mutta kovin kauas tulevaisuuteen esiin nostetut ratkaisut eivät katsoneet.
Keskustelussa todettiin, että nuoret kokevat aikuisten vaikuttamisen tavat vieraaksi. On helppo olla samaa mieltä siitä, että demokratiakasvatusta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetuksella on paikkansa. Näiden ohella tulisi myös tutkia ja kokeilla uusia vaikuttamisen tapoja. Voisivatko esim. puolueet kehittää toimintatapojaan niin, että ne vastaisivat paremmin ihmisten tarpeisiin päästä toimimaan tärkeäksi kokemansa asian puolesta ja näkemään toimintansa tuloksia?
Toinen käsitelty asia, aikuisten läsnäolo nuorten elämässä, on arkisuudessaan mainio #tulevaisuusteko. Kun lapsena kokee, että on tärkeä, on mahdollista kasvaa muita huomioivaksi aikuiseksi.
Toisten huomioon ottaminen linkittyy vahvasti kolmanteen keskusteltuun teemaan: vuorovaikutukseen & kohtaamiseen yhteiskunnassa. Keskustelussa nousi esiin kohtaamisten tarve eri kulttuuritaustoista tulevien ja uskontokuntien edustajien välillä. Myös lisää solidaarisuutta peräänkuulutettiin. Mikä sitten auttaisi meitä yhteiskuntana kehittämään kohtaamisen taitoja ja empatiaa? Näiden tärkeyttä voisi esimerkiksi korostaa tulevaisuudessa koulujärjestelmämme.
Tulevaisuustähdet: 1,5 / 5
klo 18.42// Vaikuttava sote, kaikkien etu
Tänään saimme loistavia uutisia Novartis Finlandin järjestämässä Vaikuttava sote, kaikkien etu -tilaisuudessa, jossa oli peräti kaksi ministeriä paikalla. Olemme Ihmeessä ajamassa kansalaisen ja potilaan parempia mahdollisuuksia osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. No nyt vihdoin myönnettiin, että soten laatumittaristoon pitää lisätä potilaan oma kokemus ja elämänlaatu mukaan. Tämän sanoi tänään ääneen ministeri Pirkko Mattila.
Tilaisuudessa Mari Kiviniemi kertoi PaRIS-hankkeesta, jossa OECD rakentaa nyt uutta, potilaskeskeistä näkökulmaa korostavaa vaikuttavuusmittaristoa, jolla voidaan mitata soten – tai ainakin terveydenhuoltojärjestelmän – suorituskykyä. Sirpa Pietikäinen korosti ennaltaehkäisyn ja geenitiedon vaikutuksia sekä niiden huomioimista mittaristossa. Todettiin myös, että ICHOM-mittaristo on loistava pohja mittarityölle.
Paula Risikko ehdotti, että vaikuttavuusmittariston rakentaminen Suomessa pitäisi aloittaa kopioimalla parhaita kansainvälisiä mittareita. Hänen mukaansa me olemme muita maita jäljessä. Risikko ehdotti erillisen yksikön rakentamista THL:ään vaikuttavuusmittariston kehittämistä varten. Paneelissa kaikki keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että potilas hyötyy ja laatu paranee, jos vaikuttavuutta alettaisiin terveydenhuollossa mitata järjestelmällisesti.
Startup-yritys Kaiku Health panostaa digitaalisiin työkaluihin potilaskokemuksen tuomiseksi osaksi laadun mittaamista. Yritys on rakentanut mittaristoa kansainvälisessä yhteistyössä ja kansainväliseltä pohjalta.
klo 17.00 // Saako olla innoissaan? – Talk show digiajan työelämästä
Mikä on hissimerkki koulussa?
Mistä puhuttiin? Jo nimensäkin puolesta tulevaisuusorientoituneessa keskustelussa pohdittiin huomista työelämän näkökulmasta. Keskustelu jakautui kahteen erään: luovuuteen ja työhön sekä robotisaatioon. Aiheeseen ottivat kantaa startup-skenen tulkkinakin tunnettu Miki Kuusi Wolt Oy:stä, uuden työn puolestapuhuja Paula Miettinen DNA Oyj:stä, Perheyritysten liiton työelämän toisinajattelija Leena Mörttinen sekä Onnibus-bussitoiminnan käynnistänyt Pekka Möttö Tuup Oy:stä.
Tehtiinkö tulevaisuutta? Kyllä vain. Koko talk show sijoittui tulevaisuuteen. Panelistit pohtivat tulevaisuusskenaarioita fyysisten työpaikkojen katoamisesta työelämän läpinäkyvyyden lisääntymiseen. Yksi potentiaalinen tulevaisuuden kehityssuunta oli kontrollin tarpeen väheneminen kasvaneen läpinäkyvyyden oheistuotteena, mikä saattaa johtaa keskijohdon katoamiseen. Tässä työelämämyllerryksessä työntekijänkin työnhallinta tulee muuttumaan. Tarkoittaako esimerkiksi fyysisten työpisteiden katoaminen sitä, että emme mielestämme ole ollenkaan töissä, jolloin olemme sitä itseasiassa 24/7? Miki Kuusi epäili, että tietotyön muututtua yhä abstraktimmaksi, saattavat ihmiset ”ylitehdä” töitä. Työn tulos kun ei näy välittömästi ilman konkretiaa. Siksi Kuusi nauttii esimerkiksi nurmikon ajosta, ja uskoo tällaisen toiminnan pysyvän ihmisten hyppysissä jatkossakin juuri nautintosyistä, vaikka robotti hoitaisi homman kotiin puolet nopeammin.
Työkeskustelun jälkeen siirryttiin luontevasti robottipuheeseen ja yleisöä haastettiin robotisaatiokysymyksillä. Hitusen yli puolet matkustaisi mieluummin robotin ohjaamalla lentokoneella kuin antaisi keinoälyn operoida polvensa. Panelisteilta kysyttiin, pitääkö robotisaatiosta olla huolissaan. Vastaus oli kyllä ja ei. Paljon tulee tapahtumaan, mutta pidemmällä aikavälillä kuin oletamme, ja muutos tulee olemaan suurempi kuin osaamme edes kuvitella. Siihen kannattaa kuitenkin suhtautua uteliaisuudella, sillä se tapahtuu tahdostamme riippumatta.
Talk show päättyi, kun panelistit heittäytyivät leikkimieliseen Alias-sananselityspeliin ja arvuuttelivat lavalla digitalisaation termejä. Arvaatko itse, mitä sanaa alun hissivihjeellä metsästettiin? No tietysti koneoppimista!
Tulevaisuustähdet: 5/5
klo 12.02// Kiertotalous-aamukahvit tulevaisuuden päätöksentekijöille
Mistä puhuttiin? Poliittisten nuorisojärjestöjen johtohenkilöt jakoivat ajatuksiaan kiertotaloudesta Sitran järjestämässä rennossa tilaisuudessa. Tulevaisuuden päättäjistä paikalla keskustelemassa olivat mm. RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo, Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi, Vihreiden nuorten puheenjohtaja Jaakko Mustakallio, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, KD Nuorten pääsihteeri Linda-Riina Paavilainen, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila sekä Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan.
Tehtiinkö tulevaisuutta? Tilaisuudessa kukin lauteille noussut poliittisen nuorisoryhmän edustaja sai kertoa, miten aikoo itse edistää kiertotaloutta tulevaisuudessa. Tilaisuuden ”pubivisailun” yhteydessä annettiin myös esimerkkejä Sitran kokoaman Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan yrityksistä, joiden jo nyt hyödyntämät toimintamallit tulevat tulevaisuudessa yleistymään siirryttäessä kohti kiertotaloutta. Tilaisuus oli kaikin puolin onnistunut, kun tulevaisuuden päättäjät saatiin keskustelemaan kiertotaloudesta rennossa ilmapiirissä.
Tulevaisuustähdet: 4/5
klo 11.45// Tulevaisuuden talous – kenen talous?
Mistä puhuttiin? Antinkatu 5:ssä pureuduttiin työn, talouden ja koulutuksen kolmiyhteyteen: Miten työ muuttuu tulevina vuosina? Miten varmistetaan, että suomalaisten osaaminen ja taidot pysyvät ajan tasalla? Entä onko talous enää kenenkään hallussa? Keskusteluun osallistuivat valtiosihteeri Martti Hetemäki, Talousguru 2017 -kilpailun paras väittelijä Jasmin Jutila, Carbo Culture Oy:n toimitusjohtaja Pia Henrietta Kekäläinen ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.
Tehtiinkö tulevaisuutta? Keskustelu painottui pitkälti työn muutokseen sekä tulevaisuuden työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja työkaluihin. Tältä osin panelistien viesti oli varsin rauhoittava: Suomesta löytyy korkeatasoista osaamista, ja jokaisen työpanokselle on jatkossakin tarvetta – ei ainoastaan huippuosaajille.
Teknologia muuttaa perusteellisesti ihmisen tekemää työtä, ammatteja ja tehtävänkuvia. Vaikka ei osaisi koodata, teknologiaa olisi kuitenkin hyvä ymmärtää. Siksi sen opetukseen tulee panostaa myös koulussa. Opettajat ovat tässä avainasemassa, kuten myös siinä, miten nuoret innostuvat taloudellisten kysymysten pohdintaan.
Osaamista kannattaa kehittää läpi koko elämän. Paljon riippuu yksilön omasta motivaatiosta, joskin työnantajilla ja valtiolla on tärkeä rooli koulutuksen mahdollistajana. Koulutus on investointi, ei kuluerä. Kymmenen pisteen kysymys on siinä, miten osaaminen ja työantajien tarpeet saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin.
Maailmantalous yhä monimutkaisempi systeemi, eikä siten minkään yksittäisen tahon hallussa tai ohjailtavissa. Talous pohjaa inhimilliseen toimintaan, ja juuri siksi sen kehitys on arvaamatonta ja vaikeasti ennustettavaa.
Panelistien keskeinen viesti oli tämä: Asenne ratkaisee pelin niin koulutuksessa kuin työelämässä!
Tulevaisuustähdet: 4/5
klo 11.00 // Vale, emävale, populismi – Valtasiko #asiantuntijapopulisti median?
Mistä puhuttiin? Viesti ry:n järjestämässä paneelikeskustelussa populismia ruotivat presidentti Tarja Halonen, Kreab Helsinki Oy:n toimitusjohtaja Mikael Jungner, politiikan tutkija Mari K. Niemi, Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen ja MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila. Keskustelua juonsi Ellun Kanat Oy:n toimitusjohtaja Taru Tujunen.
Tehtiinkö tulevaisuutta? Yksi keskustelun osa koski sitä, onko asiantuntijuus kriisissä. Aihevalinta käänsi yleisön väkisinkin ajattelemaan tulevaa – millaista tietoa on tarjolla jatkossa?
Mikael Jungner oli sitä mieltä, että yleisesti ottaen asiantuntijat ovat laajasti pettäneet yleisön luottamuksen – esimerkeiksi hän nosti Etelä-Euroopan finanssikriisien takana olevat sekä viime viikkoina esillä olleet sijoitusasiantuntijat, jotka ovat saaneet kritiikkiä eläkeläisasiakkaiden kohtelusta.
Tämä pakottaa asiantuntijat – myös tulevaisuusasiantuntijat – pohtimaan, mitkä ovat keinoja rakentaa ja ylläpitää luottamusta yleisön kanssa.
Tulevaisuustähdet (keskustelun osasta): 3/5
Mutta mitäs muina päivinä Poristiin? Lue tästä ensimmäisen päivän (ma 10.7.), tästä toisen päivän (ti 11.7.) ja tästä kolmannen päivän (ke 12.7.) kuulumiset.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.